Gustaf Tigerstedt
Gustaf Adolf Fredrik Tigerstedt (6. joulukuuta 1813 Rautalampi – 19. helmikuuta 1878 Kokemäki) oli ruukinpatruuna, sahanomistaja ja valtiopäivämies.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aateliseen Tigerstedt -sukuun kuuluneen Tigerstedtin isä oli ruukinpatruuna Adolf Wilhelm Tigerstedt ja äiti Maria Gustafva Collin. Hän opiskeli yliopistossa ja oli perustamassa Savo-karjalaista osakuntaa 1833, mutta tuli erotetuksi yliopistosta.[1][2]
Vuodesta 1835 lähtien Tigerstedt työskenteli isänsä Juankoskella omistamalla Juantehtaan ruukilla apulaisisännöitsijänä. Tigerstedt toimi myös Juankoskella sijainneen Säyneisen eli Gustafsforsin ruukin isännöitsijänä. Hän osti molemmat ruukit ja vielä Kortteisen ruukin Kaavilta isältään 1849, mutta myi ne parin vuoden päästä. Koskiosuuksia hankkinut Tigerstedt suunnitteli Kokemäenjoen Kolsinkoskeen vesisahaa ja koko joen käyttöä laajamittaiseen puutavaran uittoon. Sahayhtiöön hän sai liikekumppaniksi apteekkari Christian Hobinin. Hän toimi äänettömänä yhtiömiehenä myös Porin höyrysahayhtiössä, jolle hän toimitti tukkeja, mutta yhtiö joutui selvitystilaan 1866. Sille luovuttamastaan Kolsinkoskesta ja metsävuokraussopimuksista Tigerstedt kävi oikeutta, kunnes pääsi sopimukseen yhtiön uuden omistajan Wilhelm Rosenlewin kanssa. Hankkimansa Reposaaren sahan oikeudet hän taas myi ruotsalaiselle J. E. Franckelle.[1][2]
Vuodesta 1862 lähtien Tigerstedt asui Kokemäelle rakentamassaan Gustafsvikin kartanossa. Hän oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Talousseuran jäsen ja toimi aatelissäädyssä sukunsa edustajana valtiopäivillä 1863–1864, 1867, 1872 ja 1877–1878.[1][2]
Tigerstedt on haudattu sukuhautaan Kokemäen vanhalle hautausmaalle Pyhän Marian kirkon sakastin viereen.
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tigerstedtin puoliso vuodesta 1838 oli Catharina Fredrika Schildt (1809–1878).[1] Hänen veljensä oli historioitsija, professori Karl Konstantin Tigerstedt.[3]
Tigerstedtin poika oli kaartinkapteeni Severin Tigerstedt.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Jouni Yrjänä: Tigerstedt, Gustaf (1813–1878). Suomen Kansallisbiografia. Osa 9, s. 790–791. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5.
- ↑ a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gustaf Adolf Fredrik Tigerstedt. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.12.2020.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Karl Konstantin Tigerstedt. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 17.12.2020.
- ↑ Severin Gustavovitj Tigerstedt (1853–1918) Samfundet Tigerstedt. Viitattu 7.6.2021. (ruotsiksi)
|
