Gustaf Tigerstedt

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gustaf Adolf Fredrik Tigerstedt (6. joulukuuta 1813 Rautalampi19. helmikuuta 1878 Kokemäki) oli ruukinpatruuna, sahanomistaja ja valtiopäivämies.[1]

Aateliseen Tigerstedt -sukuun kuuluneen Tigerstedtin isä oli ruukinpatruuna Adolf Wilhelm Tigerstedt ja äiti Maria Gustafva Collin. Hän opiskeli yliopistossa ja oli perustamassa Savo-karjalaista osakuntaa 1833, mutta tuli erotetuksi yliopistosta. 1835 lähtien hän työskenteli isänsä Juankoskella omistamalla Juantehtaan ruukilla apulaisisännöitsijänä. Tigerstedt toimi myös Juankoskella sijainneen Säyneisen eli Gustafsforsin ruukin isännöitsijänä. Hän osti molemmat ruukit ja vielä Kortteisen ruukin Kaavilta isältään 1849, mutta myi ne parin vuoden päästä. Koskiosuuksia hankkinut Tigerstedt suunnitteli Kokemäenjoen Kolsinkoskeen vesisahaa ja koko joen käyttöä laajamittaiseen puutavaran uittoon. Sahayhtiöön hän sai liikekumppaniksi apteekkari Christian Hobinin. Hän toimi äänettömänä yhtiömiehenä myös Porin höyrysahayhtiössä, jolle hän toimitti tukkeja, mutta yhtiö joutui selvitystilaan 1866. Sille luovuttamastaan Kolsinkoskesta ja metsävuokraussopimuksista Tigerstedt kävi oikeutta, kunnes pääsi sopimukseen yhtiön uuden omistajan Wilhelm Rosenlewin kanssa. Hankkimansa Reposaaren sahan oikeudet hän taas myi ruotsalaiselle J. E. Franckelle. 1862 lähtien Tigerstedt asui Kokemäelle rakentamassaan Gustafsvikin kartanossa. Hän oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Talousseuran jäsen ja toimi sukunsa edustajana valtiopäivillä1867, 1872 ja 1877.[1]

Tigerstedtin puoliso vuodesta 1838 oli Catharina Fredrika Schildt (1809-1878).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jouni Yrjänä: Tigerstedt, Gustaf (1813-1878). Suomen Kansallisbiografia. Osa 9, s. 790-791. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]