Carl Rudolf Forsman

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Carl Rudolf Forsman (15. elokuuta 1802 Veteli29. heinäkuuta 1882 Vaasa) oli suomalainen rovasti, rehtori ja Tammikuun valiokunnan jäsen.[1]

Forsmanin vanhemmat olivat Vähänkyrön kirkkoherra Zachris Forsman (1763–1839) ja Eva Aurora Estlander. Hän kävi Vaasan triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1820. Forsman vihittiin papiksi 1823 ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi Turun akatemiasta 1827. Forsmanista tuli teologian kunniatohtori 1864 ja riemumaisteri 1877.[1]

Forsman oli Vähänkyrön kirkkoherran apulaisena vuodesta 1823. Vaasan triviaalikoulun vt. ylempänä kollegana vuodesta 1829 ja sitten Porin triviaalikoulussa vt. apologistana 1831, vakinaisena apologistana 1832–1833, vt. ylempänä kollegana 1833 ja vt. konrehtorina vuodesta 1833. Turun triviaalikoulussa hän toimi vt. konrehtorina 1836–1837, vt. rehtorina 1837 sekä konrehtorina 1837–1839 ja samalla Turun lukion vt. historian lehtorina 1837–1838. Hän oli sen jälkeen Porin triviaalikoulun vt. rehtorina 1839, Hämeenlinnan triviaalikoulun (sittemmin yläalkeiskoulun) rehtorina 1839–1845 ja Turun yläalkeiskoulun rehtorina vuodesta 1845. Ilmajoen kirkkoherraksi Forsman valittiin 1850 ja hän astui virkaan 1852 saaden samana vuonna rovastin arvon. Forsman oli vt. lääninrovastina 1852 ja 1854–1856 sekä vakinaisena lääninrovastina 1856–1878.[1]

Forsman oli Tammikuun valiokunnan jäsenenä 1862. Hän oli puhujana pappeinkokouksessa Turussa 1842 ja toimi synodaaliväitöksen preeseksenä 1859. Forsman julkaisi ensimmäisen suomenkielisen synodaaliväitöskirjan Pyhäin palveluksesta, 1859.[2][1]

Forsman oli naimisissa vuodesta 1837 Sofia Charlotta Björnberg (k. 1904) kanssa. Heidän lapsiaan olivat kansakouluntarkastaja Kaarlo Waldemar Forsman (1837–1922), Helsingin teollisuuskoulun rehtori William Vindician Forsman (1844–1914) ja Ähtävän kirkkoherra Ivar Rudolf Forsman (1857–1911).[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dissertatio theologica, sistens principia recentioris theologiae, critice dijudicata, cujus partem tertiam consent. max. vener. facult. theolog. Aboëns. praeside mag. Jacobo Bonsdorff, s. s. th. doct. [et] profess. publ. [et] ordin. publico examini modeste offert Carolus Rudolphus Forsman. Åbo 1822
  • Inledning till en grundteckning af läran om den absoluta friheten vid sin öfvergång till ändlighet i viljan, under olika skaplynnen, framträdande såsom rätt. Andra afdeln. Med filosofiska fakultetens i Åbo tillåtelse, under inseende af Johan Henric Avellan, historiarum professor, utgifven för filosofiska gradens vinnande, och til ompröfning framställd af Carl Rudolph Forsman. Åbo 1827
  • Ord- och sak-förklaringar till M. Tullii Ciceronis Tusculanae disputationes ; utgifna af C.R. Forsman. Åbo 1847

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]