Jyväskylän kaupunginkirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Jyväskylän pääkirjaston ja kansalaisopiston rakennus (Arkkitehtitoimisto Hyvämäki–Karhunen–Parkkinen, 1980).
Jyväskylän pääkirjaston ja kansalaisopiston rakennus (Arkkitehtitoimisto Hyvämäki–Karhunen–Parkkinen, 1980).
Sijainti Pääkirjasto: Vapaudenkatu 39-41, 40100 Jyväskylä
Koordinaatit Pääkirjasto: 62.23872°N, 25.74257°E
Tyyppi yleinen kirjasto, kaupunginkirjasto
Perustettu 1863
Kokoelman koko kaikki toimipisteet:
Laskua 757 607 (2020)[1]
Lainauksia vuodessa Laskua 2 242 391 (2020)[1]
Asiakkaita Laskua 45 580 (2020)[1]
Budjetti Laskua 8 910 732 € (2020)[1]
Työntekijöitä Muuttumaton 102 (2020)[1]
Jyväskylän pääkirjasto,
Jyväskylä: Pääkirjasto
Pääkirjaston sisätilaa.

Jyväskylän kaupunginkirjasto on Jyväskylässä sijaitseva kirjasto. Kirjasto toimi Keski-Suomen maakuntakirjastona vuosina 1978–2017.

Jyväskylän kirjastoverkko koostuu pääkirjastosta, kahdesta aluekirjastosta, kymmenestä lähikirjastosta, yhdestä pienkirjastosta[2] ja kolmesta kirjastoautosta[3].

Toimipisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Jyväskylän kirjastoista suoritettiin 2,8 miljoonaa lainaa, joista 42 prosenttia tehtiin pääkirjastosta. Samana vuonna kirjastoihin tehtiin yhteensä 1,1 miljoonaa käyntiä, joista 44 prosenttia tehtiin pääkirjastoon.[4]

Pääkirjasto

  • Jyväskylän kaupunginkirjasto (Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä)

Aluekirjastot:

Lähikirjastot:

  • Halssilan lähikirjasto (Lokintie 9, 40400 Jyväskylä)
  • Huhtasuon lähikirjasto (Nevakatu 1, 40340 Jyväskylä)
  • Keljonkankaan lähikirjasto (Pihkatie 4, 40530 Jyväskylä)
  • Keltinmäen lähikirjasto (Keltinmäentie 15 C, 40640 Jyväskylä)
  • Korpilahden lähikirjasto (Virastokuja 2, 41800 Korpilahti)
  • Kortepohjan lähikirjasto (Isännäntie 3, 40740 Jyväskylä)
  • Kuokkalan lähikirjasto (Liitukuja 4, 40520 Jyväskylä)
  • Säynätsalon lähikirjasto (Parviaisentie 9, 40900 Säynätsalo)
  • Tikkakosken lähikirjasto (Kirkkokatu 3, 41160 Tikkakoski)
  • Vesangan lähikirjasto (Rientolantie 40, 41940 Vesanka)

Pienkirjastot:

  • Lohikosken pienkirjasto (Haavikkotie 4, 40250 Jyväskylä)
  • Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastot lakkautettiin 16. huhtikuuta 2014.[5] Syyskuussa 2018 Kuokkala sai kuitenkin uuden kirjaston Kuokkalan yhtenäiskoulun yhteyteen.

Kirjastoautot:

  • Kirjastoauto Aino
  • Kirjastoauto Martti
  • Kirjastoauto Wivi

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1859 fennomaani Wolmar Schildtin aloitteesta perustettiin lainakirjarahasto Jyväskylän säästöpankin yhteyteen. Osa pankin voittorahoista käytettiin Jyväskylän lainakirjaston perustamiseen. Schildt teki ensimmäisen kirjalahjoituksen lainakirjastolle vuonna 1863 ja lainaustoiminta alkoi vuonna 1864. Siitä huolehtivat kansakoulunopettajaseminaarin oppilaat.[6]

Uusien kirjojen hankkiminen keskeytyi vuonna 1875, ja kirjasto antoi viimeiset lainansa vuonna 1877. Kirjasto oli lainannut kaikki kirjansa, joita asiakkaat eivät huolimattomuuttaan tai epärehellisyyttään olleet palauttaneet. Toiminta elpyi, kun anniskeluyhtiön voittorahoilla perustettu lukusali avattiin vuonna 1880, ja lainaustoiminta aloitettiin jälleen 1881. Kirjastolla ei ollut 1800-luvulla pysyviä tiloja ja talousvaikeuksien vuoksi hankintojen määrä oli 1880-luvulla pieni, mutta vuonna 1899 kirjasto pääsi muuttamaan vastavalmistuneeseen kunnallistaloon.[6]

Vuonna 1916 kirjasto muutti Jyväskylän tieteellisen kirjaston kanssa vanhaan viljamakasiiniin, joka oli kunnostettu kirjastoksi. Alkuaikoina käytössä oli suljettu hyllyjärjestelmä, mutta vuonna 1929 käyttöön otettiin avoin hyllyjärjestelmä, jolloin asiakkaat pystyivät itse hakemaan haluamansa kirjat hyllystä. 1940-luvulla toiminta laajeni: lehti­luku­saleja avattiin Väinönkadulle ja Vaasankadulle, ja ensimmäinen sivukirjasto aloitti toimintansa Tourulassa. Vuodesta 1948 Viljamakasiinin tilat olivat kokonaan kaupunginkirjaston käytössä, mutta toiminta laajeni Jyväskylän väkiluvun kasvaessa ja tilat kävivät pian ahtaaksi. 1950- ja 1960-luvuilla toimintaa hajautettiin siirtämällä lastenosasto (myöhemmin tiloihin tuli myös uusi musiikkiosasto) erilliseen huoneistoon Cygnaeuksenkadulle sekä perustamalla useita sivukirjastoja. Kirjastoauto Minna-Kantti otettiin käyttöön vuonna 1976.

Jo vuonna 1973 kaupunginhallitus oli päättänyt, että uusi kirjastotalo rakennetaan niin sanotulle Kuurojen koulun alueelle vanhan pappilan viereen. Nykyisinkin käytössä oleva kirjastotalo Vapaudenkadulla avattiin asiakkaille vuonna 1980. Atk-järjestelmään siirryttiin lainauksessa, hankinnassa, luetteloinnissa ja tiedonhaussa 1990-luvun alussa. Samoihin aikoihin hankittiin ensimmäinen lainausautomaatti. Vuonna 1995 Jyväskylän kirjasto oli yksi ensimmäisistä yleisistä kirjastoista, joka otti käyttöön asiakkaille tarkoitetut nettiyhteydet. Kirjaston kokoelmatietokanta ja sitä kautta esimerkiksi teoksen varaaminen tulivat asiakkaiden etäkäyttöön 1998.

Vuonna 2004 Jyväskylän kaupunginkirjasto perusti yhdessä muiden lähikuntien kanssa Aalto-kirjastoverkoston. Pari vuotta myöhemmin otettiin käyttöön seutuvaraus, jolla asiakkaat saivat toisen kunnan aineistoa lainaan. Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteiden ja henkilökunnan määrät kasvoivat, kun Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyivät vuoden 2009 alussa ja siihen liittyivät Korpilahden kunnankirjasto ja Jyväskylän maalaiskunnan kirjasto. Lokakuussa 2013 otettiin käyttöön Keski-kirjastojen kirjastokimppa, johon kuuluu 23 kuntaa ja yli 50 kirjastojen toimipistettä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tilastohaku: Jyväskylä kirjastot.fi. Viitattu 16.10.2021.
  2. Kirjaston yhteystiedot Jyväskylän kaupunki. Viitattu 18.7.2020.
  3. Kirjastoautot Jyväskylän kaupunki. Viitattu 17.11.2021.
  4. Kirjastoverkkoselvitys 2014-2025 (PDF) (s. 24) 23.4.2014. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 26.4.2014. Viitattu 25.4.2014.
  5. Kuokkalan ja Kypärämäen kirjastot auki enää kaksi viikkoa Keskisuomalainen. 1.4.2014. Viitattu 28.5.2021.
  6. a b Jyväskylän kaupunginkirjaston historiaa Jyväskylän kaupunki. Viitattu 16.11.2021.
  7. Mikä on Keski? Jyväskylän kaupunki. Viitattu 28.5.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]