Jyväskylän kaupunginkirjasto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyväskylän pääkirjasto- ja kansalaisopistontalo syksyllä 2007.
Pääkirjaston sisätilaa.

Jyväskylän kaupunginkirjasto on Jyväskylässä sijaitseva kirjasto. Kirjasto toimi Keski-Suomen maakuntakirjastona vuosina 1978-2017.

Jyväskylän kirjastoverkko koostuu pääkirjastosta, kahdesta aluekirjastosta, yhdeksästä lähikirjastosta, yhdestä pienkirjastosta ja kolmesta kirjastoautosta.[1]

Toimipisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Jyväskylän kirjastoista suoritettiin noin kolme miljoonaa lainaa, josta 43 prosenttia pääkirjastosta.[1]

Pääkirjasto

  • Jyväskylän kaupunginkirjasto (Vapaudenkatu 39–41)

Aluekirjastot:

Lähikirjastot:

  • Halssilan lähikirjasto (Lokintie 9)
  • Huhtasuon lähikirjasto (Nevakatu 1)
  • Keljonkankaan lähikirjasto (Pihkatie 4)
  • Keltinmäen lähikirjasto (Keltinmäentie 15 C)
  • Korpilahden lähikirjasto (Virastokuja 2)
  • Kortepohjan lähikirjasto (Isännäntie 3)
  • Kuokkalan lähikirjasto (Liitukuja 4)
  • Säynätsalon lähikirjasto (Parviaisentie 9)
  • Tikkakosken lähikirjasto (Kirkkokatu 3)
  • Vesangan lähikirjasto (Rientolantie 40)

Pienkirjastot:

Kirjastoautot:

  • Kirjastoauto Aino
  • Kirjastoauto Martti
  • Kirjastoauto Wivi

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1859 fennomani Wolmar Schildtin aloitteesta perustettiin lainakirjarahasto Jyväskylän säästöpankin yhteyteen. Pankin voittorahoista osa käytettiin Jyväskylän lainakirjaston perustamiseen. Schildt teki ensimmäisen kirjalahjoituksen lainakirjastolle vuonna 1863 ja lainaustoiminta aloitettiin vuonna 1864. Uusien kirjojen hankkiminen kuitenkin keskeytyi vuonna 1875, ja kirjasto antoi viimeiset lainansa vuonna 1877. Kirjasto oli lainannut kaikki kirjansa, joita asiakkaat eivät huolimattomuuttaan tai epärehellisyyttään olleet palauttaneet. Toiminta elpyi, kun anniskeluyhtiön voittorahoilla perustettu lukusali avattiin vuonna 1880, ja lainaustoiminta aloitettiin seuraavana vuonna. 1800-luvulla kirjastolla ei ollut pysyviä tiloja, vaan se muutti yksityishenkilön talosta toiseen, kunnes 1899 kirjasto muutti vastarakennettuun kunnallistaloon.

Vuonna 1916 kirjasto muutti Jyväskylän tieteellisen kirjaston kanssa vanhaan viljamakasiiniin, joka oli kunnostettu kirjastoksi. Alkuaikoina käytössä oli suljettu hyllyjärjestelmä, mutta vuonna 1929 käyttöön otettiin avoin hyllyjärjestelmä, jolloin asiakkaat pystyivät itse hakemaan haluamansa kirjat hyllystä. 1940-luvulla toiminta laajeni: lehti­luku­saleja avattiin Väinönkadulle ja Vaasankadulle, ja ensimmäinen sivukirjasto aloitti toimintansa Tourulassa. Vuodesta 1948 Viljamakasiinin tilat olivat kokonaan kaupunginkirjaston käytössä, mutta toiminta laajeni Jyväskylän väkiluvun kasvaessa ja tilat kävivät pian ahtaaksi. 1950- ja 1960-luvuilla toimintaa hajautettiin siirtämällä lastenosasto (myöhemmin tiloihin tuli myös uusi musiikkiosasto) erilliseen huoneistoon Cygnaeuksenkadulle sekä perustamalla useita sivukirjastoja. Kirjastoauto Minna-Kantti otettiin käyttöön vuonna 1976.

Jo vuonna 1973 kaupunginhallitus oli päättänyt, että uusi kirjastotalo rakennetaan niin sanotulle Kuurojen koulun alueelle vanhan pappilan viereen. Nykyisinkin käytössä oleva kirjastotalo Vapaudenkadulla avattiin asiakkaille vuonna 1980. Atk-järjestelmään siirryttiin lainauksessa, hankinnassa, luetteloinnissa ja tiedonhaussa 1990-luvun alussa. Samoihin aikoihin hankittiin ensimmäinen lainausautomaatti. Vuonna 1995 Jyväskylän kirjasto oli yksi ensimmäisistä yleisistä kirjastoista, joka otti käyttöön asiakkaille tarkoitetut nettiyhteydet. Kirjaston kokoelmatietokanta ja sitä kautta esimerkiksi teoksen varaaminen tulivat asiakkaiden etäkäyttöön 1998.

Vuonna 2004 Jyväskylän kaupunginkirjasto perusti yhdessä muiden lähikuntien kanssa Aalto-kirjastoverkoston. Pari vuotta myöhemmin otettiin käyttöön seutuvaraus, jolla asiakkaat saivat toisen kunnan aineistoa lainaan. Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteiden ja henkilökunnan määrät kasvoivat, kun Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyivät vuoden 2009 alussa ja siihen liittyivät Korpilahden kunnankirjasto ja Jyväskylän maalaiskunnan kirjasto. Lokakuussa 2013 otettiin käyttöön Keski-kirjastojen kirjastokimppa, johon kuuluu 21 keskisuomalaista kuntaa ja yli 50 kirjastojen toimipistettä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kirjastoverkkoselvitys 2014-2025 23.4.2014. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 25.4.2014.
  2. Kuokkalan ja Kypärämäen kirjastot auki enää kaksi viikkoa Keskisuomalainen. 1.4.2014. Viitattu 25.4.2014.
  3. Koivisto, Minna: Kirjastot avautuvat tiistaina 1.10.2013 – Keski-kirjastoverkko otetaan käyttöön 27.9.2013. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 25.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]