Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos
| Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | liikelaitos |
| Perustettu | 1945 |
| Toimitusjohtaja | Ville Lehmuskoski[1] |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toimiala | metroliikenne |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Kotisivu |
www |
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos (HKL[2], ruots. Helsingfors stads trafikaffärsverk HST) on Helsingin kaupungin omistuksessa oleva liikelaitos, joka liikennöi metroliikennettä, omistaa metron infran ja kaluston sekä vastaa niiden ylläpidosta.
Aiemmin HKL liikennöi metron lisäksi myös raitiovaunu- ja lauttaliikennettä sekä kehitti ja ylläpiti joukkoliikenteen (myös muun kuin metron) infrastruktuuria.[3][4] HKL:n toiminnot oli jaettu eri yksiköihin, joita olivat liikennöinti, kunnossapito, infra ja kalusto, toiminnanohjaus sekä yhteiset palvelut. Vuoden 2010 alusta aloitti toimintansa uusi kuntayhtymä, Helsingin seudun liikenne (HSL). Pääkaupunkiseudulla aikaisemmin toimineista organisaatioista uuteen kuntayhtymään siirtyivät YTV Liikenne sekä HKL:n suunnittelu- ja tilaajatoiminnot sekä matkalippujen tarkastus.
Syyskuussa 2021 Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen HKL:n yhtiöittämisestä.[5] Raitiotieliikenteestä vastaava Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy aloitti toimintansa 1. helmikuuta 2022.[4] HKL on sen jälkeen vastannut vain metron liikennöinnistä ja sen infrastruktuurista.
Liikennetarjonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Helsingin seudun joukkoliikenne. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Suurin osa tekstistä ei vuoden 2022 yhtiöittämisen jälkeen varmaan kuulu tähän, ainakaan tällaisenaan. |
Joukkoliikenteen osuus suhteessa muihin liikennemuotoihin on Helsingissä suurempi kuin muissa Suomen kaupungeissa. Tähän vaikuttavat Helsingin asukastiheys, joka on Suomen oloissa korkea, sekä ahdas kaupunkirakenne ja joukkoliikenteen suuri käyttöastelähde?. Autoilun etujärjestö Autoliitto katsoo, että yhtenä syynä tähän on autoliikennettä haittaava yhdyskuntasuunnittelu.[6]
Helsingin kantakaupungin joukkoliikenne tukeutuu suurelta osin raitiovaunuihin. Helsingin sisäiset linja-autolinjat sekä muualle pääkaupunkiseudulle Helsingin keskustasta säteittäisesti suuntautuvat seutulinjat on reititetty kantakaupungista ulos pääväyliä pitkin, ja ne palvelevat kantakaupunkia pääosin ainoastaan pääväylien varrella, pysäkkivälien ollessa tyypillisesti harvempia kuin raitiovaunuilla. Lisäksi metrolla on kantakaupungin alueella seitsemän asemaa. Kantakaupungin liikenteeseen voidaan lukea myös Suomenlinnan lauttaliikenne, joka on Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen tytäryhtiö. Lauttaliikenteen liikennöintisopimukset tekee HSL Suomenlinnan Liikenne Oy:n kanssa.
Helsingin esikaupunkien liikenne perustuu pääosin tihein vuorovälein kulkevaan raskaaseen raideliikenteeseen sekä seutubusseihin. Itä-Helsingin joukkoliikenneyhteydet perustuvat 4–5 minuutin vuorovälein kulkevaan metroon. Metron suurimmille aluekeskuksiin sijoitetuille asemille on niitä ympäröiviltä asuinalueilta järjestetty linja-autoilla toimiva liityntäliikenne. Liityntäliikenne tarjoaa alueen asukkaille yhteyden myös omiin aluekeskuksiinsa.
Koillisen sekä läntisen Helsingin joukkoliikenneyhteydet perustuvat bussilinjojen lisäksi VR:n lähiliikenteeseen, jota liikennöidään tihein vuorovälein Kehäradalla sekä Keravan ja Leppävaaran kaupunkiradoilla. Suurempien asemien ympäristössä ajetaan liityntäbussilinjoja. Helsingin keskustasta säteittäisesti esikaupunkeihin suuntautuvat bussilinjat avustavat myös vähäisenä liityntäliikenteenä esikaupunkien rautatieasemille.
Säteittäisen liikenteen lisäksi Helsingissä on poikittaisia bussilinjoja, jotka palvelevat kaupungin itä-länsisuuntaista liikennettä. Joukkoliikenteen poikittaismatkoja on ainoastaan 14 % kaikista matkoista, ja tavoitteena onkin nostaa käyttöastetta poikittaisliikenteessä tuntuvasti. Huomattava parannus poikittaisliikenteessä on ollut runkolinja 550:n (ent. Jokeri-linjan) perustaminen Itäkeskuksen ja Westendinaseman välille. Linja on ollut hyvin suosittu, keräten kyytiinsä yli 20 000 matkustajaa päivittäin, ja sen muuttaminen pikaraitiotieksi on käynnistynyt.
Tilastotietoa liikenteestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2007 Helsingin sisäisessä liikenteessä tehtiin 219,9 miljoonaa matkaa, jotka jakautuivat eri liikennevälineille seuraavasti:[7]
| Liikenneväline | Miljoonaa matkaa |
|---|---|
| Linja-autot | 79,2 |
| Raitiovaunut | 52,7 |
| Metro | 56,2 |
| Seutuliikenteen linja-autot | 10,1 |
| Lähijunat | 20,2 |
| Suomenlinnan lautta | 1,5 |
| Yhteensä | 219,9 |
Matkojen määrä on laskenut vuodesta 2001 lähtien vuoteen 2006 saakka. Vuonna 2007 matkamäärät olivat vain hieman suuremmat kuin vuonna 2006.
Vuonna 2007 linjakilometrejä kertyi seuraavasti:
| Liikenneväline | Miljoonaa km |
|---|---|
| Linja-autot | 31,17 |
| Raitiovaunut | 5,15 |
| Metro | 13,53 |
Vuoden 2007 lopussa HKL:n henkilöstö jakautui seuraavasti:
| Metron ja raitiovaunun kuljettajat | 363 |
| Huolto- ja korjaamohenkilöstö | 286 |
| Matkalippujen tarkastajat | 63 |
| Hallinto ja tukipalvelut | 254 |
| Yhteensä | 966 |
Logon historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liikennelaitoksen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 5. marraskuuta 1974 nuolikuvion liikennelaitoksen liikemerkiksi. Logo on viimeksi uusittu 1990-luvun loppupuolella, silloin uudistajana ja merkin piirtäjänä oli Viherjuuren Ilme Oy, joka on myöhemmin tunnettu myös nimellä Evia.
Logona on siis aiempina vuosina ollut pelkkä nuolikuvio, josta nykyinen versio on kehitetty, jolloin haluttiin korostaa, että koko kaupunkiliikenne järjestyy Helsingin kaupungin liikennelaitoksessa eli HKL:ssä (metron oranssi, ratikan vihreä, bussin sininen). Nykyinen logo muodostuu siis tunnuksesta ja kirjaimista HKL HST yhdistelmänä.
Logo on aiemmin ollut esimerkiksi pelkkä valkoinen nuoli sinisellä pohjalla, aikana jolloin sininen oli täysin hallitseva Helsingin kaupungin liikennelaitoksen väri. Metrojunien kyljissä nuolikuvio oli tosin oranssilla ja raitiovaunuissa vihreällä pohjalla. Nuolikuvio toimi myös vuosikymmeniä Helsingin sisäisen liikenteen tunnuksena mustan värisenä keltaisella pohjalla (ns. yhteistariffitunnuksena).
Pelastustoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HKL omistaa kevyen raivausyksikön (operatiivinen tunnus RHE125), jonka asemapaikkana on Töölön raitiovaunuvarikko[8]. Vuonna 2013 RHE125 hälytettiin 28 tehtävään.[9] Töölön raitiovaunuvarikolla sijaitsee myös entinen raivausyksikkö, jonka tunnus on H055.
Virstanpylväitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hevosomnibusliikenne alkoi 14. maaliskuuta 1888.
- Hevosraitioliikenne alkoi 21. kesäkuuta 1891.
- Sähköraitiotieliikenne alkoi 4. syyskuuta 1900.
- Kaupunki osti pääosan Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiön osakkeista 1913.
- Linja-autoliikenne alkoi 1936.
- Helsingin Raitiotie ja Omnibus Oy muutettiin Helsingin kaupungin liikennelaitokseksi 1. tammikuuta 1945.
- Johdinautoliikenne alkoi 1949 ja lopetettiin 1974, myöhemmin johdinautoja käytettiin vielä koeluonteisesti 1979–1985.
- Tarkastusmaksun periminen liputtomilta matkustajilta aloitettiin 1. kesäkuuta 1980 ja matkalippujen tarkastajat aloittivat työnsä. Samalla sallittiin lipun etukäteen ostaneiden matkustajien nousta kuljettajarahastusraitiovaunuihin takaovesta.
- Metroliikenne alkoi 2. elokuuta 1982.
- Uudet matalalattiaiset Variotram-raitiovaunut tulivat käyttöön 1999.
- Uudet M200-sarjan metrojunat otettiin käyttöön 2001.
- Vuoden 2005 alusta HKL-Bussiliikenteen yhtiön nimeksi muutettiin Helsingin Bussiliikenne Oy.
- Vuoden 2010 alusta liikenne- ja aikataulusuunnittelu sekä matkalippujen tarkastus siirtyi HSL:ään. HKL:n rooliksi jäi raitiovaunujen ja metron liikennöinti.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Johtokunta HKL. Arkistoitu 5.9.2022. Viitattu 5.9.2022.
- ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.2.2013.
- ↑ HKL etusivu Helsingin kaupunki. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 16.3.2022.
- ↑ a b Saara Hirvonen: Viimeinenkin hidaste joukkoliikennejätti HKL:n yhtiöittämisen tieltä on väistynyt – metro- ja ratikkakuskien yhdistys on vetänyt tekemänsä valituksen pois Yle Uutiset. 2.1.2022. Viitattu 11.1.2022.
- ↑ Joukkoliikennejätti HKL yhtiöitetään, henkilöstö huolissaan tulevaisuudesta – "Ei ole kyse työehtoshoppailusta" Yle Uutiset. 22.9.2021. Viitattu 23.9.2021.
- ↑ Autoliitto kummeksuu autoilun väheksymistä Moottori. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ HKL: HKL:n toimintakertomus 2007 (PDF) HKL. Arkistoitu 3.6.2012. Viitattu 20.8.2008.
- ↑ HKL: Tutustumiskierroksia Töölön ja Koskelan varikoilla HKL. Arkistoitu 15.7.2015.
- ↑ Toimintakertomus 2013 (pdf) (s. 38) Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 15.2.2015.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalusto:
- Hannikainen, Jukka; Leinomäki, Pertti & Tylli, Reima: Sinisen bussin tarina – Stadin dösät 1936–1967. Kustantaja Laaksonen, 2007. ISBN 978-952-99685-3-4.
- Hannikainen, Jukka & Leinomäki, Pertti: Sinisen bussin tarina II – Stadin dösät 1968–1991. Kustantaja Laaksonen, 2009. ISBN 978-952-5805-06-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- HKL:n virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- HSL:n reittiopas (Arkistoitu – Internet Archive)
| Raskas raideliikenne |
Helsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) • Helsingin metro (linjat: M1, M2) |
|---|---|
| Kevyt raideliikenne |
Helsingin raitioliikenne (linjat) • Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat: 15) |
| Lauttaliikenne | |
| Linja-autoliikenne Runkolinjat |
Helsingin seudun linja-autoliikenne |
| Liikenteen tilaaja | |
| Liikennöitsijät |
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne • Helsingin kaupungin liikennelaitos • VR • Nobina • Pohjolan Liikenne • Helsingin Bussiliikenne • Savonlinja • Tammelundin Liikenne • Åbergin Linja • Korsisaari • Reissu Ruoti • Tilausliikenne Nikkanen |
| Hankkeet |
Espoon pikaraitiotiet • Kalasatama–Pasila-raitiotie • Kruunusillat • Tiederatikka • Tuusulanväylän pikaraitiotie • Vantaan pikaraitiotie • Vihdintien pikaraitiotie • Viikin–Malmin pikaraitiotie • Espoon kaupunkirata • Pisararata • Itämetro |
| ||||||||||||||||||