Helsingin VPK

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
VPK:n sammutusosaston 1. komppania noin vuonna 1900

Helsingin vapaaehtoinen palokunta ry, Helsingfors frivilliga brandkår rf on perustettu Helsingissä vuonna 1864 ja on näin Suomen kolmanneksi vanhin vapaaehtoinen palokunta. Sen tarkoitus on kehittää ja edistää palo- ja pelastustointa ja tarjota yhteiskunnalle järjestäytynyttä apua palo- ja pelastustehtävissä. Se toimii Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tukena kaupungin kanssa tehdyn palokuntasopimuksen mukaisesti.

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin VPK:lla oli vuoden 2018 alussa noin 150 jäsentä. Heistä 25 kuului hälytysosastoon, josta hälytettävät muodostelmat ensisijaisesti kootaan. Miehistöosasto oli noin 70-henkinen; lukuun sisältyvät myös hälytysosastolaiset. Nuoriso-osastossa, johon kuuluvat 10–17-vuotiaat palokunnan jäsenet, oli noin 25 henkeä. Naisosaston vahvuus oli noin 15 henkeä ja riskienhallintaosaston noin 15 henkeä. Kahteen veteraanijoukkueeseen kuului noin 30 jäsentä.

Jäsenistö on varsin heterogeeninen; ainut selkeä yhdistävä tekijä on halu auttaa hädässä olevia. Miehistön jäsenten siviiliammatit liittyvät ehkä keskimääräistä useammin tekniikkaan (autonkuljettaja, sähköinsinööri, tietotekniikkainsinööri) ja sairaanhoitoon, mutta ero satunnaiseen otokseen kaupunkilaisia ei ole merkittävä.

Helsingin VPK on kaksikielinen yhdistys ja sen pääkieli on suomi.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin VPK:n talo Hakasalmenkadulla. Talo oli Thedor Höijerin suunnittelema ja valmistui 1889.

Helsingin VPK:n ylin päättävä elin on palokunnan kokous. Varsinaisia kokouksia on kaksi vuodessa ja ylimääräisiä kokouksia tarpeen mukaan. Palokunnan hallintoa johtaa kahdeksanhenkinen hallitus. Hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2018 alusta lähtien ins. Jani Kivi.

Operatiivista toimintaa johtaa palokunnan päällikkö. Tehtävää on vuodesta 2018 asti hoitanut DI Perttu Halonen. Muuta päällystöä on noin kymmenen henkeä.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin VPK:n toiminta voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti:

  • palomiestaitojen harjoittelu ja niissä kilpailu,
  • hälytystoiminta,
  • palokunnan jäsenten arjen turvallisuustaitojen ja -tietojen kehittäminen,
  • turvallisuusviestintä palokuntaan kuulumattomille ihmisille,
  • palo- ja pelastusalan kehittäminen erityisesti toimimalla alan kattojärjestöjen mukana,
  • näiden tehtävien tukeminen esimerkiksi varainhankinnalla,
  • vastuuntuntoisten kansalaisten kasvattamiseen (erityisesti nuoriso-osastossa),
  • yleinen yhdistystoiminta, ja
  • yhteishengen kasvattaminen ja hauskanpito esimerkiksi omissa juhlissa.

Toinen tapa jaotella toimintaa on katsoa sitä organisaation yksiköiden kautta.

Miehistöosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammutusmiehen perustaitoja harjoitellaan miehistöosastossa, johon nimestä huolimatta kuuluu myös naisia. Osasto harjoittelee kerran viikossa. Harjoitusohjelma kattaa liki kaiken, mitä ammattipalomiehenkin työnkuva: letkuselvityksiä, ensiapua, raivausvälineiden käyttöä, viestiliikennettä, öljyvahinkojen torjuntaa, työskentelyä korkealla ja niin edelleen. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Pätevyys eri tehtäviin hankitaan pelastusliittojen järjestämillä kursseilla.

Hälytysosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin VPK:n saamat hälytystehtävät hoitaa hälytysosasto. Vuonna 2015 tehtäviä oli 77. Määrä on kasvanut vuodesta 2006 lähtien voimakkaasti ennen kaikkea eläintenpelastustehtävien lisääntymisen vuoksi. Vuonna 2015 eläinpelastustehtäviä oli noin 49 kappaletta.

Muut hälytystehtävät ovat yleensä suurten tai muuten uhkaavien palojen rajoittamista, sammutustoiminnan jälkivahinkojen torjuntaa sekä myrskyvaurioiden korjausta ja torjuntaa. Helsingin kaupungin kanssa solmitussa palokuntasopimuksessa on sovittu, että palokunta asettaa puolen tunnin kuluessa hälytyksestä kaksi sammutusyksikköä minuutin lähtövalmiuteen. Hälytysosaston jäsenet harjoittelevat miehistöosaston lisäksi joka toinen viikko hälytysosaston harjoituksissa.

Helsingin VPK on yksi niistä kuudesta helsinkiläisestä sopimuspalokunnasta jotka ovat mukana ns. vastehälytyksissä; hätäkeskus hälyttää tietyissä tehtäväluokissa pelastuslaitoksen ammattiyksiköiden lisäksi myös lähimmän tuki-luokan sopimuspalokunnan sammutusyksikön suoraan tehtävään. Näitä tehtäviä oli vuoden 2015 hälytyksistä 9 kappaletta. Tämä toiminta käynnistettiin vuoden 2015 alusta alkaen.

Nuoriso-osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoriso-osasto kasvattaa jäsenistään – tytöistä ja pojista – vastuuntuntoisia kansalaisia ja turvaa osaltaan palokunnan miehistön jäsenhankintaa. Palomiestaitoja opetellaan viikoittaisissa harjoituksissa nuorille soveltuvilta osin ja leikin varjolla. Palokuntanuorten kesien kohokohtia ovat koulutusleirit, joilla suoritetaan vaativuudeltaan nousujohteisia kursseja. Leirielämä opettaa ja totuttaa nuoret pärjäämään hieman kotioloja vaatimattomimmissa oloissa teltassa nukkuen, myös talvella.

Riskienhallintaosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riskienhallintaosasto antaa palokuntaan kuulumattomille ihmisille opetusta arjen turvallisuuteen ja poikkeusoloihin varautumiseen. Turvallisuusviestintä ja -neuvonta on osa palokuntasopimuksessa sovittuja tehtäviä. Turvallisuusviestintätoiminta on voimakkaassa kasvussa koko valtakunnassa. Helsingissä keskeisiä koulutusmuotoja ovat alkusammutuskoulutus, turvallisuuskävelyt ja taloyhtiöiden omavalvonnan tukeminen. Helsingin VPK suoritti vuonna 2016 26 turvallisuusviestintätehtävää.

Veteraanijoukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veteraanijoukkueita on kaksi, joista toisen jäsenistä enemmistö on ruotsinkielisiä ja toisen suomenkielisiä. Veteraanijoukkueet koostuvat palokunnan vanhemmista jäsenistä, jotka eivät enää osallistu operatiiviseen toimintaan. Veteraanit kokoontuvat joka toinen viikko tapaamaan palokuntatovereitaan ja pitämään yllä palokunta-aatetta. He auttavat usein muiden osastojen kilpailuiden ja palokunnan muiden tapahtumien järjestämisessä.

Naisosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisosasto tukee edellä mainittuja toimintoja järjestämällä esimerkiksi muonituksen tilaisuuksiin ja huoltamalla harjoitusvarusteita. Naisosaston jäsenet kehittävät turvallisuuteen liittyviä tietojaan ja taitojaan vierailukäynneillä ja pelastusliittojen järjestämillä kursseilla. Osasto kokoontuu viikoittain.

Tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palokunnan nykyiset tilat ovat Helsingin Kampissa Albertinkatu 29:ssä. Niissä palokunta on toiminut kiinteistön rakentamisesta 1950-luvulta lähtien. Paloautojen varikon lisäksi siellä on oleskelutilat, toimisto ja luokkatila. Palokunta omistaa kiinteistöstä myös muita tiloja, jotka se on vuokrannut ulos.

Kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palokunnalla on kolme paloautoa: kaksi sammutusautoa sekä pumppukalusto- ja miehistönkuljetusauto. Palokunnan sammutusautot ovat Suomessa yleisesti käytettyjä pelastusautoja matalampia (korkeus 242cm), sillä paloaseman matala autotalli rajoittaa niiden kokoa.

Sammutusauto HE 231[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HE 231 on Volvo FL6H PK1 -alustalle rakennettu sammutusauto. VPK osti auton uutena vuonna 2001. Autossa on paikat kuljettajalle, yksikönjohtajalle ja neljälle sammutusmiehelle. Vesisäiliön koko on 1 500 litraa ja pumpun tuotto noin 2 000 litraa minuutissa. Auton vanha yksikkötunnus oli HS 211.

Sammutusauto HE 2312[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HE 2312 on niin ikään Volvo FL6 -alustalle rakennettu sammutusauto. VPK osti sen uutena vuonna 1995. Varustelultaan se on identtinen HE 231:n kanssa, mutta siitä puuttuvat toistaiseksi hydrauliset raivausvälineet. Auton vanha yksikkötunnus oli HS 212.

Pumppukalusto- ja miehistönkuljetusauto HE 2396[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2005 palokunta osti Volkswagen Transporter -pikkubussin miehistönkuljetusautokseen. Auton varustukseen kuuluu jauhesammutin, ensiaputarvikkeita ja työkaluja. Vuonna 2009 auto varustettiin myös eläinpelastuskalustolla ja suurin osa palokunnan eläinpelastustehtävistä ajettiin sillä vuoden 2013 loppuun asti. Vuonna 2014 helsinkiläiset sopimuspalokunnat saivat pelastuslaitokselta yhteisen eläinpelastusauton, jolla eläinpelastustehtävät on sittemmin ajettu. HE 2396:lla kuljetettavaksi varattiin vuosina 2010 ja 2011 irtopumppukalustoa ja siksi se on nyt ensisijaisesti pumppukalustoauto. Auton vanha yksikkötunnus oli ensin HS 271 ja myöhemmin HS 27.

Yhteydet muihin järjestöihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin VPK on seuraavien yhdistysten jäsen: Helsingin pelastusliitto (HELPE), Uudenmaan Pelastusliitto (UPL), Mellersta Nylands brandkårsförbundet (MNB), Suomen sopimuspalokuntien liitto. MNB:n kautta palokunta on myös Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbundin jäsen. Ekenäs FBK, Turun VPK ja Porin VPK ovat Helsingin VPK:n ystävyyspalokuntia.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]