Pihlajaveden rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pihlajavesi
Pihlajaveden rautatieasema 2016-08-31.jpg
Perustiedot
Lyhenne Ph
Rataosa Haapamäki–Seinäjoki
Sijainti 62°20′46″N, 024°23′43″E
Osoite Valkeajärventie 24, 42910 Pihlajavesi
Kunta Keuruu (vuoteen 1968 Pihlajavesi)
Etäisyydet Seinäjoki 105,5 km
Myllymäki 21,2 km
Haapamäki 12,3 km
Avattu 1882
Liikenne
Käyttäjiä 2 000 (v. 2008) [1]
Operaattori(t) VR Group
Taajamajunat Jyväskylä–Vaasa
Tavaraliikenne rajoitetusti
Pysäköinti ilmainen
Muut tiedot junakohtauspaikka
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm; 26,5 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 99 m; 120 m [2]
Pinnoite Hiekka ja sora
Asemarakennus
Suunnittelija Knut Nylander
Materiaali puu
Lipunmyynti ei
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot

Pihlajaveden rautatieasema (lyh. Ph) on rautatieliikennepaikka Pihlajaveden kylässä Keuruun kaupungissa, entisen Pihlajaveden kunnan alueella rataosalla Haapamäki–Seinäjoki. Liikennepaikalla pysähtyvät kaikki rataosalla liikennöivät taajamajunat. Asema toimii päivittäin kohtaamispaikkana kahdelle junaparille. Junakohtaukset tapahtuvat kello 12 ja 18. Jyväskylän juna käyttää raidetta 1 ja Seinäjoen/Vaasan juna raidetta 2. Muut junat kulkevat ykkösraiteelta.[3] Haapamäen rautatieasemalle on matkaa 12,3 kilometriä.

Vuonna 1883 käyttöön otettu Pihlajaveden pysäkki sijoitettiin syrjäiselle paikalle muutamia kilometrejä kirkosta itään lähinnä junien kohtaamispaikaksi ja korotettiin asemaksi vuonna 1888. Aseman seutu kasvoi merkittävyydessään pian kirkonkylän veroiseksi, mutta ei koskaan erityisen suureksi taajamaksi. Arkkitehti Knut Nylanderin suunnittelema asemarakennus on valmistunut vuonna 1883 ja sitä laajennettiin arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaan vuonna 1902. Lipunmyynti asemalla lopetettiin vuonna 1972. Asemarakennus vaurioitui 1980-luvulla sattuneessa tulipalossa, minkä jälkeen junasuoritus siirrettiin parakkirakennukseen. Asemarakennus korjattiin entiselleen, mutta asema muutettiin samoihin aikoihin miehittämättömäksi.[4]

Junakohtaukset miehittämättömällä liikennepaikalla tulivat mahdollisiksi, kun Pihlajavedelle asennettiin aukiajettavat vaihteet vuonna 1996 ja otettiin käyttöön radio-ohjaukseen perustuva kauko-ohjaus vuonna 1998 ensimmäisenä rautatieliikennepaikkana Suomessa. Tavaraliikenne Pihlajaveden asemalla lakkautettiin vuonna 1999, mutta asema on edelleen henkilöliikenteen käytössä ja junien kohtauspaikkana. Asema-alueen rakennukset siirtyivät vuonna 2007 Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin. Asemarakennus on ollut postitoimiston ja nahka-alan yrityksen toimintojen loputtua tyhjillään.[4]

Aseman lähettyvillä sijaitsee Pihlajaveden kyläkoulu. Koulun entinen nimi oli Pihlajaveden kunnan Aseman kansakoulu. Koulun ulkonäössä on vaikutteita asemarakennusarkkitehtuurista.

Pihlajaveden asemaa pommitettiin talvisodassa. Kolme puna-armeijan lentokonetta pudotti noin 30 pommia 29. joulukuuta 1939. Kolme ihmistä kuoli ja kolme raidetta vaurioitui. Aseman oven vieressä on tapausta käsittelevä muistolaatta.

Pihlajaveden asemapäälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matti Aatami Ravantti, 1967–70
  • Bruno Vilhelm Helminen, 2.9.1952–1.1.1967
  • Hugo Henrik Puusaari, 17.6.1937–2.9.1952
  • Väinö Verner Louhivaara, 12.6.1930–17.6.1937
  • Edvard Alarik Lybeck, 2.6.1928–12.6.1930
  • Väinö Gustaf Nikolainen, 31.5.1926–2.6.1928
  • Oskar Alvar Gröndahl, 28.5.1909–31.5.1926
  • Johan Ulrik Nörlund, 1895–1909
  • Karl Alfred Hjelt, 1893–95
  • Johan Alfred Holm, 1887–88

Lähde[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 28. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.6.2012).
  2. a b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 26 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.6.2012).
  3. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Pihlajavesi.pdf
  4. a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 193. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  5. http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/1169-pihlajaveden-rautatieasema-aino-korja

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]