Pihlajavesi (kunta)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pihlajavesi
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Keuruu
Pihlajavesi.vaakuna.svg Pihlajavesi.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°20′43″N, 24°17′25″E
Lääni Keski-Suomen lääni
Perustettu
Liitetty 1969
– liitoskunnat Keuruu
Pihlajavesi
– syntynyt kunta Keuruu
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1968)
– maa 416,0 km²
Väkiluku 1 807
(1967)
väestötiheys 4,34 as./km²

Pihlajavesi oli Keski-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Pihlajaveden kunta liitettiin Keuruun kuntaan vuoden 1969 alussa. Pihlajavesi oli Keski-Suomen läänin läntisin kunta.

Pihlajaveden naapurikunnat olivat Keuruu, Pohjaslahti, Vilppula, Virrat ja Ähtäri.

Pihlajavesi sijaitsee harvaan asutun Suomenselän vedenjakaja-alueen läntisessä päässä ja Pihlajaveden reitti kuuluu osana Kokemäenjoen vesistöön. Samalla Pihlajavesi on Keski-Suomen maakunnan läntisin kylä, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan naapurina. Maasto on epätasaista ja monet mäkien huiput ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta. Maaston keskikorkeus merenpinnasta on 140–160 metriä.[2]

Asukkaita oli enimmillään 1950-luvulla 2 330 henkeä, vuonna 1962 vielä 2 050. Kun kuntaliitos Keuruuseen tehtiin 1969 oli asukkaita alle 2 000. Nyt 2000-luvulla väkiluku on pudonnut alle viidensadan. Kesäisin mökkiläisten määrä kuitenkin kaksinkertaistaa väkiluvun. Ainoa merkittävä asutuskeskittymä on Pihlajaveden rautatieaseman ympärillä, mutta sitäkään ei luokitella taajamaksi. Kylien välillä on monin paikoin laajojakin erämaa-alueita.[2]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyys Pihlajavedeltä Keuruun keskustaan on 21 kilometriä, Jyväskylään 80 km, Seinäjoelle 110 km, Tampereelle 150 km ja Helsinkiin 312 km. Pihlajaveden kautta kulkevat valtatie 23 sekä Haapamäen ja Seinäjoen välinen rautatie (ns. vanha Pohjanmaan rata). Pihlajaveden rautatieasema on yhä käytössä henkilöliikenne- ja junakohtauspaikkana. Entisen kunnan eteläosan halki kulkee vuonna 1985 käytöstä poistettu Pori–Haapamäki-rata. Lähin lentokenttä on Jyväskylän lentoasema.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihlajaveden seudulla tiedetään liikkuneen ihmisiä jo noin 7 500 vuotta sitten, mutta vanhin tehty esinelöytö on rautakauden aikainen tulusrauta. Kaukaa etelästä tulleet satakuntalaiset ja hämäläiset eränkävijät pystyttivät Pihlajaveden seudulle kalamajoja ja -pirttejä, mutta eivät asettuneet seudulle asumaan. Erämaaomistuksia oli Sääksmäen, Pirkkalan, Messukylän ja Lempäälän pitäjien taloilla. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen Pihlajavedelle alkoi saapua kaskiviljelijöitä ja uudisraivaajia Savosta.[2]

1500-luvulla tulevan Pihlajaveden pitäjän alueella oli alle kymmenen taloa ja 1600-luvun aikana taloluku lisääntyi vain muutamalla. Kun Keuruu erotettiin Ruovedestä vuoden 1630 tienoilla, Pihlajavesi jäi Keuruun yhteyteen. Vuonna 1776 Keuruu ja sen mukana Pihlajavesi siirrettiin Turun läänistä uuteen Vaasan lääniin. Vuodesta 1960 lähtien Pihlajavesi kuului Keski-Suomen lääniin. Pihlajaveden liikenneolot paranivat huomattavasti vanhan Pohjanmaan radan valmistuessa vuonna 1883.[2]

Pihlajaveden ensimmäinen kirkko rakennettiin Matti Åkerblomin johdolla 1780-luvulla ja se on yhä käytössä kesäisin. Pihlajavesi sai kappelin oikeudet yhdessä Multian kanssa vuonna 1831 ja seurakunta itsenäistyi vuonna 1895. Pihlajaveden uusi kirkko valmistui Pihlajavesi-järven etelärannalle vuonna 1870, joten vanha kirkko on ollut autiona jo huomattavasti kauemmin kuin se oli aikanaan käytössä.[2][3]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pihlajaveden ala-aste
  • Pihlajaveden Kyläkauppa
  • Pihlajaveden Nuorisoseura ry:n kahvila-baari "Nässän Baari" nuorisoseurantalolla
  • Pihlajaveden VPK (ensivaste- ja sammutusyksiköt)
  • Karansalmen kyläkioski
  • Koskikalastus Pihlaiskoski ja Reinikankoski
  • Mökkimajoitusta
  • Ulkoilu- ja liikunta-alueet, kuntorata, uimapaikat, erämatkailu
  • Kirjasto

Harrastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pihlajaveden VPK: nuoriso-, naisten- ja hälytysosasto
  • Pihlajaveden Näytelmäpiiri
  • Seurakunnan kerhot
  • Keuruun Kansalaisopiston kurssit (esim. jumppa, pianopiiri, posliininmaalaus)
  • Vapaamuotoista jalkapalloa Koipikankaan urheilukentällä kesällä keskiviikkoisin ja sunnuntaisin
  • Pihlajaveden Nuorisoseura ry:n tapahtumien järjestämistä mm. Hattutemppu ja muuta seuratoimintaa

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Asemankylä (nykyinen keskusta)
  • Karimo
  • Karhunkylä (Karhulankylä)
  • Liesjärvi
  • Valkeajärvi
  • Sällinkylä
  • Lapinkylä
  • Kirkonkylä
  • Simsiönkylä

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Pihlajaveden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.

Pihlajaveden väestönkehitys 1880–1960
Vuosi Asukkaita
1880
  
1 451
1890
  
1 880
1900
  
2 073
1910
  
2 287
1920
  
2 211
1930
  
2 044
1940
  
2 017
1950
  
2 328
1960
  
2 156
Lähde: Tilastokeskus.[4]

Tunnettuja pihlajaveteläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 21) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  2. a b c d e f Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 187–190. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  3. Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
  4. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.