Ylihärmän rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ylihärmän rata
Lapuanjoen ylittävä Laiturin vanha rautatiesilta kuvattuna vuonna 2019.
Lapuanjoen ylittävä Laiturin vanha rautatiesilta kuvattuna vuonna 2019.
Perustiedot
Reitti Härmä – Ylihärmä
Rakennettu • Markkula–Kaupinkangas 1931
• Kaupinkangas–Ylihärmä 1951
Avattu 1931, 1951
Lakkautettu 27. joulukuuta 1990
Purettu kyllä
Tekniset tiedot
Pituus 12,5 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei

Ylihärmän rata oli Suomen rataverkkoon kuulunut sivurataosuus Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Se yhdisti Ylihärmän keskustaajaman Pohjanmaan rataan ja siellä sijaitsevaan Härmän rautatieasemaan. Rataosan kokonaispituus Härmän asemarakennuksen kohdalta radan läntisimpään pisteeseen mitattuna oli noin 12,5 kilometriä. Rataosuus Markkulan vaihteelta Pohjanmaan radan varrelta Kaupinkankaalle avattiin liikenteelle toukokuussa 1931. Radan kolmen kilometrin pituinen jatko-osa Kaupinkankaalta Ylihärmään rakennettiin ylihärmäläisten talkootyönä ja se avattiin liikenteelle lokakuussa 1951. Radalla oli suuri merkitys Ylihärmälle: Se toi kuntaan runsaasti teollisuutta.

Radalla oli vuosina 1951-1953 henkilöliikennettä, joka lopetettiin kuitenkin kannattamattomana.

Viimeinen tavarajuna liikennöi radalla 27. joulukuuta 1990. Ylihärmän liikennepaikka oli lakkautettu jo 1985, jonka jälkeen rata oli Härmän aseman alainen teollisuusrata. Rataosuus purettiin liikenteen lakkauttamisen jälkeen, mutta Lapuanjoen ylittävä rautatiesilta jätettiin paikalleen. Myös ratapenkka on suurimmilta osin yhä nähtävissä.

Vuonna 1941 saksalaiset rakensivat Kauppiin silloin Euroopan suurimman perunavaraston. Työvoimana käytettiin noin 100 venäläistä sotavankia. Varastossa perunat esikeitettiin ja lähettiin tätä rataa pitkin rintamille. Rakennus oli niin iso, että sisään mahtui veturi ja viisi vaunua. Sodan jälkeen rakennus purettiin. Koneet vietiin Neuvostoliittoon sotasaaliina. Läheisyyteen rakennettiin 1959 Osuusliike Elannon suuri perunavarasto, johon myös sopi tavarajuna sisään. Tämä rakennus on yhä olemassa ja usein virheellisesti väitetään sen olevan tuo saksalaisten perunavarasto.

Ylihärmän asemarakennus on yhä olemassa ja on tällä hetkellä yrityskäytössä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]