Kaj Englund
Kaj Gustaf Georg Englund (13. maaliskuuta 1905 Oulu – 20. kesäkuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka keskittyi erityisesti asuntosuunnitteluun.
Englund pääsi ylioppilaaksi 1923. Hän opiskeli Helsingissä Teknillisessä korkeakoulussa ja valmistui arkkitehdiksi 1931. Hän meni veljensä Dag Englundin kanssa Kaarlo Borgin toimistoon töihin, mutta perusti vuonna 1944 oman toimiston. Hän toimi opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa 1930–1936 ja vuosina 1954–1967 erityisopettajana Teknillisessä korkeakoulussa. Hän voitti opiskeluaikanaan 1929 arkkitehtiopiskelijoille järjestetyn teekkareiden asuntolan suunnittelukilpailun. Rakennus valmistui Polin viereen Lönnrotinkadun ja Albertinkadun kulmaan 1931, jolloin Englund valmistui arkkitehdiksi.
Englund piirsi erityisesti asuntoja, niin pien- kuin kerrostaloja. Hän toimi Helsingissä vuonna 1939 pidetyn Asuntonäyttelyn komissaarina ja kirjoitti artikkeleita asumiseen liittyvistä kysymyksistä.
Englund pyrki 1930-luvulla ajan nuorten arkkitehtien tapaan ratkaisemaan pienasuntojen suunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Sotien jälkeen asia tuli erityisesti ajankohtaiseksi, kun asuntorakentaminen vilkastui ja tarvittiin standardityyppisiä asuntoja. Hän keskittyi tyyppitalojen suunnitteluun ja toimi sosiaaliministeriön arkkitehtina, ja kymmeniä hänen suunnitelmiaan tyyppipiirustuksia julkaistiin 1941–1945. Hän oli Suomen Arkkitehtiliiton Standardisoimislaitoksessa vuodesta 1942 ja sen johtaja 1945–1950.[1]
Englund suunnitteli kerrostaloja Helsingin esikaupunkeihin, kuten Herttoniemeen, Pohjois-Haagaan ja Maunulaan, muun muassa Männikkötie 5:een[2]. Myös muualla Suomessa, esimerkiksi Vaasassa ja Pietarsaaressa on hänen suunnittelemiaan asuinkerrostaloja. Veljensä Dag Englundin kanssa hän suunnitteli ja rakennutti 1938 Helsingin Lauttasaareen suvun yhteisen neljän perheen asuintalon Villa Bjergesin, joka samana vuonna esiteltiin Arkkitehti-lehdessä. Englund suunnitteli talon pihaan kalliopuutarhan, joka esiteltiin Arkkitehti-lehdessä 1946. Artikkeliin piirsi kuvat Englundin vaimo, taiteilija Li (Lyyli Inkeri) Englund, joka toimi tarvittaessa avustajana Englundin arkkitehtitoimistossa. Li Englund suunnitteli painettuja sisustustekstiilejä ja tapetteja. Lauttasaaressa on Klaarantie 9:ssä Kaj ja Li Englundin yhteistyönä suunnittelema kerrostalo, jonka Kaj Englund rakennutti.[3]
Englundin suunnittelema Sarlinin pääkonttori Länsi-Vantaalla edustaa hänen harvinaista toimistorakennussuunniteluaan.[4] Hän on suunnitellut yksityiskohtia kirkkorakennuksiin. Muun muassa Taalintehtaan kirkon tapuli on hänen käsialaansa, samoin Muonion kirkon kattovalaisimet.
Kaj Englundin arkisto on Suomen arkkitehtuurimuseossa, jonne se tuli lahjoituksena kahdessa osassa vuosina 1997 ja 2001.
Kaj Englund menestyi suunnistajana lajin alkaessa levitä Suomeen 1930-luvulla. Hän edusti HIFK:ta ja voitti suunnistuksen ensimmäisen henkilökohtaisen Suomen mestaruuden vuonna 1935 sekä seuraavana vuonna ensimmäisen viestisuunnistuksen Suomen mestaruuden yhdessä veljiensä Bengt ja Dag Englundin kanssa. Vuonna 1938 hän voitti viestimestaruuden Bengt ja Göran Englundin kanssa.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Englund, Kaj hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Arkkitehtiesittely – Kaj Englund, 13.3.1905, Oulu - 20.6.1976, Helsinki. Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 23.3.2012. Viitattu 10.10.2020.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaj Englund 1905–1976 Finnishdesing.fi. Viitattu 4.2.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Maunula; Kaj Englundin näyttely Suomen rakennustaiteen museossa maunula.net. Viitattu 4.2.2009.
- ↑ Lauttasaaren rakennusinventointi Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 4.2.2009.
- ↑ Länsi-Vantaan kaupunkipolut Länsivantaa.fi. Viitattu 4.2.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Urheilumme kasvot 2, s. 53. Oy Scandia Kirjat Ab, 1972.
| ||||||||||||||
