FC Lahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
FC Lahti
FC Lahti logo.png
Koko nimi FC Lahti
Lempinimet Mustat Kuhnurit
Perustettu 7. marraskuuta 1996 (23 vuotta sitten)
Kaupunki Lahti
Kenttä Lahden kisapuisto
– kapasiteetti 3 000
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit          
Puheenjohtaja Juho-Matti Heikari
Päävalmentaja Ilir Zeneli
Kotipeliasu
Vieraspeliasu
Mitalit
Veikkausliiga
Pronssia Pronssia 2008, 2014
Suomen Cup
Hopeaa Hopeaa 2002
Liigacup
Kultaa Kultaa 2007, 2013, 2016
Hopeaa Hopeaa 2004, 2005

FC Lahti on lahtelainen jalkapalloseura, jonka edustusjoukkue pelaa kaudella 2018 Suomen korkeimmalla sarjatasolla Veikkausliigassa. FC Lahti pelaa kauden kaikki kotiottelunsa Lahden Kisapuistossa.[1]

FC Lahti perustettiin vuonna 1996, kun FC Kuusysin ja Lahden Reippaan edustusjoukkueet yhdistettiin. Veikkausliigassa se on pelannut kausilla 1999–2010 ja uudelleen kaudesta 2012 alkaen.[2] Seura on saavuttanut Veikkausliigan pronssia kausilla 2008 ja 2014 sekä Suomen Cupin hopeaa kaudella 2002.[3][4]

Vuonna 2018 perustettu FC Lahti aloitti A-poikien SM-sarjassa.[5] Joukkue korvasi Kakkosesta pudonneen FC Lahti Akatemian. Muita juniorijoukkueita A-junioreista F-junioreihin hallinnoi FC Reipas.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuodet Ykkösessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FC Lahti perustettiin 7. marraskuuta 1996 jatkamaan FC Kuusysin ja Lahden Reippaan perinteitä lahtelaisena jalkapallon huippuseurana[7]. Reipas ja Kuusysi päättivät keskittyä jatkossa vain junioritoimintaan ja naisjalkapalloon. FC Lahti aloitti kaudella 1997 Kuusysin 1. divisioonan etelälohkon sarjapaikalla ja reservijoukkueeksi perustettu Pallo-Lahti 2. divisioonassa Reippaan sarjapaikalla. Joukkueen valmentajana ja managerina toimi Harri Kampman apunaan Esa Pekonen.

Joukkue kasattiin perustajaseurojen parhaimmistosta. Pelaajistosta tulikin täysin lahtelainen muutamaa ulkomaalaispelaajaa lukuun ottamatta. Myös paikallinen yrityselämä lähti innolla tukemaan FC Lahtea. Mustat paidat nousivat heti alussa joukkueen tunnusmerkiksi - kokomusta voitti jopa paitojen väristä järjestetyn yleisöäänestyksen. FC Lahden ensimmäinen kausi alkoi kuitenkin pelillisesti vaisusti. Kesän koittaessa peli kuitenkin parani, ja lopulta sijoitus lohkossa oli toinen.

FC Lahden aiempi logo.

Seuraavalla kaudella FC Lahden selkeä tavoite oli nousta Veikkausliigan, mitä helpotti liigan laajentuminen kahdentoista joukkueen sarjaksi. Pelaajisto muuttui varsin paljon. Neljän ulkomaalaisvahvistuksen Lahti sai kovan luokan paluumuuttajan, kun Ajaxissakin pelannut Petri Tiainen liittyi joukkueeseen. Kesken kauden Lahteen palasi myös Ismo Lius. Alkukaudesta nousuhaaveet kokivat kuitenkin kolauksen, kun päävalmentaja Harri Kampman siirtyi Skotlannin pääsarjassa pelaavan Motherwellin manageriksi. Kakkosvalmentaja Esa Pekonen otti ohjat käsiinsä ja tekikin erinomaista työtä, sillä Lahti voitti lohkonsa ja varmisti nousunsa yläloppusarjassa jo kolme kierrosta ennen kauden päätöstä. Lisäksi FC Lahti voitti Ykköscupin ja eteni Suomen Cupissa 16 parhaan joukkoon.

Liigataival alkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen liigakaudeksi joukkue muuttui jälleen. Kapteeni Tero Penttilä siirtyi Hakaan, ja mustapaitojen rinkiin liittyivät kokeneet Jarkko Koskinen, Petri Järvinen ja Rodrigo. Lisäksi Kirkkonummelta hankittiin lupaava Mika Väyrynen.

Menestys liigassa ei kuitenkaan vastannut odotuksia. Valmentaja Pekonen sai lähteä ja tilalle nousi Jari Pyykölä. Pekonen palasi joukkueeseen loppukaudesta, tosin pelaajana. FC Lahden riveissä pelasi kauden aikana seitsemän ulkomaalaista, mikä vaikutti osaltaan joukkuehenkeen. Kausi päättyi karsintaotteluihin FF Jaroa vastaan, joissa Lahti pelastui lopulta Jarkko Koskisen rangaistuspotkumaalilla.

Toinen liigakausi toi sijoituksen kahdeksantena. Kausi alkoi heikosti, mutta syksyllä peli kulki ja sarjapaikka varmistui. Jari Pyykölä ajoi joukkueeseen kurinalaista joukkuepuolustamista ja antoi vastuuta nuorille pelaajille. Taloudellisesti merkittävin uutinen oli Petri Pasasen siirto AFC Ajaxiin. Lisäksi Heikki Haara siirtyi kauden aikana Wimbledon FC:hen.

Kausi 2001 oli tuloksellisesti vaihteleva. Alkukaudesta pisteitä kertyi puolustavalla taktiikalla niukasti. Valmentaja Jari Pyykölä muutti kuitenkin pelisuunnitelmaa hyökkäävämmäksi, mikä toimi myös tuloksellisesti. Syksyllä peli jatkui yleisöystävällisenä, mutta joukkue menetti tehokkuutensa. Veikkausliiga päättyi FC Lahden osalta yhdeksänteen sijaan. Tavoitteena ollut kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuminen valui käsistä, kun viimeisellä kierroksella KuPS vei pisteet ja nousi Lahden ohi.

Mustapaitojen pelaajat nousivat maajoukkueeseen laajalla rintamalla. U21-joukkueessa pelasivat Jarno Heinikangas ja Tuomas Haapala. Alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa lahtelaisista pelasivat Teemu Lampinen ja Jukka Hirvonen. 18-vuotiaiden EM-kotikisoissa pelasi kolme lahtelaista: Henri Ahonen, Janne Hannula ja Pekka Lagerblom. Kauden aikana Lahti solmi myös milanolaisen Interin kanssa satelliittiseurasopimuksen. Resurssien puutteen vuoksi hallitus päätti lakkauttaa reservijoukkue FC Pallo-Lahden toiminnan.

Kampmanin paluu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harri Kampmanin vuosien aikana FC Lahti saavutti parhaat sijoituksensa Veikkausliigassa, ennen pronssista kautta 2008.

Seuraava kausi alkoi tutun valmentajan johdolla, kun Harri Kampman palasi Motherwellin ja Tampereen kierrokseltaan Lahteen. Seura asetti tavoitteekseen kuudennen sijan sarjassa. Kampmanin mukanaan tuoma aggressiivisen karvauspeli toimi varsinkin keskikesällä mallikkaasti. Nuo keskikesän pelit pelattiin poikkeuksellisesti Kisapuistossa. Joukkue olikin tavoitteessaan vielä yläloppusarjan alkaessa, mutta heikko syksy pudotti sijoituksen kahdeksanneksi. Suomen Cupissa tulos oli kuitenkin parempi. Gnistania vastaan joukkue oli pitkään pulassa, mutta Lahti voitti pelin lopulta numeroin 2-0. Välierässä Allianssia vastaan sankariksi nousi Gabor Bardi rangaistuspotkutorjunnoillaan. Joukkue taisteli itsensä finaaliin asti, mutta ei kyennyt loppuottelussa kaatamaan vahvaa Hakaa.

Kaudeksi 2003 FC Lahti sai kaksi kovaa, kokenutta ja tuttua vahvistusta. Uusina niminä seuraan liittyivät Jukka Koskinen ja Tommi Kautonen. Surkeasta kauden aloituksesta huolimatta joukkue saavutti siihen astisen liiga-aikansa parhaan sijoituksen ollen viides. Joukkue oli pelaajistoltaan lähes täysin lahtelainen. Suomen Cup päättyi masentavasti Käpylän Pallolle kärsittyyn tappioon. Kauden päätteeksi loistavan kauden pelannut Pekka Lagerblom siirtyi Saksaan ja Werder Bremeniin.

Kausi 2004 muistetaan ennen kaikkea Jari Litmasen paluusta kotikaupunkiinsa. Litmasen myötä FC Lahti sai valtavasti mediahuomiota. Ensiesiintymisensä Litmanen teki Liigacupin finaalissa, jonka Allianssi lopulta vei nimiinsä. Kokoonpano muuttui muutenkin, sillä Michail Slawuta ei jatkanut joukkueessa ja Tuomas Haapala sekä Niki Helenius siirtyivät MyPaan. Lahden paitaan siirtyi U21-maalivahti Tatu Niskanen.

Kauden avausottelussa Lahden Stadionilla oli todellinen yleisöryntäys, kun 12850 lahtelaista halusi nähdä Litmasen paluun. Veikkausliiga kulki lahtelaisittain kohtalaisesti, mutta liian monet tasapelit toivat lopulta sijan seitsemän. Joukkue kärsi tappioita koko kaudella vain kuusi eli saman määrä kuin hopeaa ottanut Allianssi. Suomen Cupissa joukkue eteni kahdeksan parhaan joukkoon. Cup-taival päättyi 8. kierroksella Valkeakoskella. Njazi Kuqi vakuutti Birminghamin ja solmi kauden päätteeksi 3,5-vuotisen sopimuksen Valioliigaan.

2005 Lahti teki muutamia nimekkäitä hankintoja (mm. Mika Kottila) ja joukkue nostettiin mediassa jopa mestarisuosikiksi. Liigacupin finaalissa Lahti kohtasi jälleen Allianssin, mutta pokaali matkasi taas Vantaalle. Veikkausliigakausi käynnistyi jälleen tahmeasti. Kun puolustuksen loukkaantumistilanne helpotti, näkyi se heti tuloksissa ja joukkue sai myös kaivattuja voittoja. Loppusijoitus oli kuudes. Suomen Cupissa FC Lahti taipui vasta semifinaalin rangaistuslaukauskilpailussa TPS:lle. Christian Sund siirtyi maaliskuussa Norjan Stabækiin. Kauden jälkeen myös Kari Arkivuo muutti Norjaan Sandefjordin joukkueeseen. Päävalmentaja Harri Kampmanin työsopimus purettiin värikkäiden vaiheiden jälkeen loppuvuodesta.

Muurisen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi kausi alkoi Antti Muurisen johdolla. Alkukautta varjostivat etenkin kotiotteluissa ilmennyt tehottomuus ja loukkaantumiset. Christian Sundin paluu sai kuitenkin pelin taas toimimaan ja pistepussi alkoi karttua parempaan tahtiin. Ensimmäistä kauttaan Muurisen komennossa pelannut FC Lahti sijoittui Veikkausliigassa kahdeksanneksi. Kauden jälkeen Tommi Kautonen, Mika Kottila ja Jarkko Koskinen päättivät menestyksekkäät uransa.

Muurisen toisella kaudella peli kulki vaihtelevasti ja sijoitus löytyi jälleen keskikastista - tällä kertaa sijalta kahdeksas. Kauden kohokohta oli Liigacupin voitto huhtikuussa. Inter kaatui seuran historian kolmannessa finaalissa rangaistuspotkuilla. Antti Muurinen teki elokuussa sopimuksen HJK:n kanssa ja sai tästä kritiikkiä erityisesti lahtelaisfaneilta. Lopulta Muurinen siirtyikin kesken kauden helsinkiläisseuraan. Lahden loppukauden valmentajana toimi kakkosluotsi Luciano Martins.

Mäkelän aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloituskokoonpano pronssin ratkaisseessa HJK-ottelussa

Kaudeksi 2008 Lahden valmentajaksi tuli seurassa aikaisemmin pelannut Ilkka Mäkelä. Pelaajisto muuttui hallitusti ja vain neljä (Slawuta, Hauhia, Taulo ja Sund) enemmän pelannutta miestä vaihtoi maisemaa. Mäkelä muutti joukkueen taktiikkaa puolustavammaksi ja toi mukanaan tiukan prässipelin. Talvikaudella peli kulki mainiosti ja liigacupissa Lahti eteni aina välieriin asti, jossa TPS kuitenkin osoittautui vahvemmaksi. Kauden kynnyksellä pitkään palvellut toiminnanjohtaja Jussi Lumio siirtyi syrjään ja tilalle tuli markkinointi- ja myyntijohtajan tehtäviä yritysmaailmassa hoitanut Milko Marsala.

Lahti aloitti kauden vahvasti ja pysytteli tiiviisti sarjataulukon kärkisijoilla. Joukkue pelasi liikkuvaa ja viihdyttävää peliä. Heinäkuun alussa hyvää kautta pelannut Berat Sadik siirtyi Saksan Bundesliigan Arminia Bielefeldiin. Heinäkuussa kaikkien aikojen suomalaisjalkapalloilija Jari Litmanen liittyi Lahden harjoitusrinkiin ja teki huikean paluun pelikentille 11. elokuuta ottelussa Kuopion Palloseuraa vastaan. Lahden 8-1-voittoon päättyneessä ottelussa reilut puoli tuntia pelannut Litmanen teki kaksi maalia ja syötti kaksi osumaa.

Lahti taisteli sijoituksista kärjen tuntumassa kauden loppuun asti. Jonne Kemppisen viime hetken maali kauden toiseksi viimeisessä ottelussa IFK Maarianhamnia vastaan siirsi mahdollisuuden voittaa pronssia kauden viimeiseen otteluun, jossa FC Lahti kohtasi HJK:n. Lahti voittikin HJK:n Finnair Stadiumilla 0-1 Drilon Shalan maalilla. Historiallista pronssijuhlaa todisti helsinkiläisten lisäksi noin 500-600 Lahdesta saapunutta kannattajaa.

Kausi 2009 alkoi Uusi Lahti Cupin voitolla. Helmikuun puolessa välissä toimitusjohtaja Milko Marsala siirtyi uusien haasteiden pariin ja Urpo Karjalainen otti hänen tehtävänsä väliaikaisesti hoitoonsa [8]. Myöhemmin keväällä toimitusjohtajaksi valittiin Hasse Kallström [9]. Joukkue kärsi koko talvi- ja kevätkauden suuresta määrästä loukkaantumisia. Liigacupin otteluissa Lahden kokoonpanossa nähtiin välillä suuri määrä juniori-ikäisiä pelaajia. Varamiehisistä kokoonpanoista huolimatta FC Lahti eteni jatkoon alkulohkostaan ja taipui puolivälierässä vasta rangaistuspotkukilpailussa. Pahin takaisku tuli helmikuussa, kun Rafael loukkasi harjoitusottelussa IFK Mariehamnia vastaan polvensa ja joutui useaksi kuukaudeksi sivuun pelikentiltä [10]. Kuntoutuminen eteni kuitenkin odotettua nopeammin ja kauden alkaessa Rafael oli jo palannut joukkueharjoituksiin. Myös paluu kentille tapahtui jo toisessa sarjaottelussa.

FC Lahti lähti kauteen edellisvuoteen nähden varsin pienin kokoonpanomuutoksin. Pyry Kärkkäinen siirtyi talven aikana HJK:hon ja Pekka Kainu Vaasan Palloseuraan. Lisäksi vähän pelannut Eetu Sassila siirtyi Ykkösen PK-35:een. FC Lahti vahvistui MyPa:sta tulleella Mohamed Fofanalla sekä koeaikanaan vakuuttaneilla City Starsin Toni Huuhkalla ja FC Hämeenlinnan Jussi Heikkisellä. Kauden kynnyksellä joukkueeseen liittyi vielä paluumuuttaja Niki Helenius. Jari Litmanen pelasi keväällä Liigacupin otteluita Lahden paidassa ja teki lopulta kolme päivää ennen kauden avausottelua vuoden jatkosopimuksen FC Lahden kanssa.

Kausi Veikkausliigassa alkoi hyvin, ja joukkue jatkoi edellisellä kaudella alkanutta tappiottomien otteluiden putkea kuudella. Se teki näin myös uuden seuraennätyksen. Kuitenkin loukkaantumiset koettelivat ryhmää jo alkukaudella. Jussi Heikkinen ja Jukka Veltheim loukkaantuivat heti kauden alussa ja liittyivät saman kohtalon harjoituskaudella kokeneen Mika Hännisen seuraan. Pelillisesti kesä jatkui haparoiden. Europelit kuormittivat entisestään loukkaantumisista kärsinyttä joukkuetta, ja heinäkuun liigaotteluissa nähtiin ajoittain varamiehinen lahtelaisryhmä. Hienojen europeliotteiden vastapainoksi pelit kotimaassa takkusivat, ja joukkue vakiinnutti paikkansa sarjataulukossa alemmassa keskikastissa. Kahden ottelun visiitti Kisapuistoon oli yhtä monen tappion myötä pelillisesti epäonnistunut. Lopulta kausi päättyi liigassa odotuksia heikompaan 11. sijaan. Cupissa Lahti selvisi välieriin asti, mutta Inter oli Lahden Stadionilla liian vahva ja jatkoi lopulta mestariksi asti.

Talven aikana FC Lahti menetti edelliskauden runkopelaajistaa maalivahti Viktor Szentpeterin sekä Konsta Hietasen, Kalle Eerolan ja Italiaan siirtyneen Henri Toivomäen. Lisäksi useita vähemmän pelanneita pelaajia siirtyi toisaalle. Juha Tuomi nostettiin ykkösmaalivahdiksi ja toisen paikan otti Janne Leino (FC City Stars). Hyökkäystä vahvistamaan hankittiin FC Hämeenlinnasta edelliskauden Ykkösen maalikuningas Pekka Sihvola. Lainassa ollut puolustaja Jarkko Värttö siirtyi vakituisesti joukkueen riveihin. Lisäksi joukkueeseen liittyivät Janne Törmänen (Klubi-04), Ibrahim Köse (Reipas-A) ja Juho-Matti Heikari (Reipas-A). Liigacupissa ja kevään harjoitusotteluissa joukkueen otteet olivat heikkoja. Erityisesti topparikaksikon Haara - Moilanen pitkät loukkaantumiset aiheuttivat puolustuspeliin haasteita. Kauden alla vielä myös kolmas toppari Toni Huuhka loukkasi sääriluunsa, joten Lahti oli pakotettu hankkimaan joukkueeseen täydennyksiksi Tennant McVean ja Hugo Mirandan. Kaksi vuorokautta ennen avausottelua julkistettiin Jari Litmasen jatkosopimus seuran kanssa. Kausi alkoi tuloksellisesti huonosti, eikä kesäkuukausien ottelut tuoneet parempia tuloksia. Henri Toivomäki, Berat Sadik ja Kalle Eerola palasivat kesken kauden joukkueeseen ja joukkue nousi viimeiseltä sijalta kaksi kierrosta ennen sarjan päätöstä kolmen ottelun voittoputken myötä. IFK Mariehamnia vastaan joukkue jäi tasapeliin ja viimeisestä ottelusta oli käytännössä otettava voitto sarjapaikan säilyttämiseksi. Lahti johti viimeistä ottelua vielä tauolla 0-2, mutta TPS onnistui kääntämään pelin edukseen ja FC Lahden 12 vuoden liigataival päättyi putoamiseen.

Stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lahden stadion

FC Lahti on pelannut kotiotteluitaan sekä Lahden stadionilla että Kisapuistossa. Stadionin kapasiteetti on 7 465 ja Kisapuiston 3187.

Kannattajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FCLK eli FC Lahden Kannattajat aloitti toimintansa FC Lahden ensimmäisessä ottelussa. Se on sittemmin kasvanut yhdeksi merkittävimmistä suomalaisista kannattajaryhmistä. FCLK koostuu lähinnä nuorista miehistä, mutta mukaan on tullut myös naisia. Otteluissa ryhmä kannustaa joukkuettaan laulaen ja on tullut tunnetuksi muutenkin värikkäästä esiintymisestään.

FCLK järjestää kauden aikana bussireissuja Veikkausliigan ja Suomen Cupin vierasotteluihin.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FC Lahti ry perustettiin vuonna 1996. Seuran toiminta säilyi yhdistyspohjaisena yli vuosikymmenen, kunnes tarve uudenlaiselle toimintamuodolle nousi esiin. Kesällä 2008 perustettiin FC Lahti Oy, jonka hoitoon ry:n jalkapalloliiketoiminta siirrettiin saman vuoden joulukuussa. FC Lahti ry. jäi toimimaan seuran taustayhdistykseksi. Osakeyhtiön ensimmäisen vaiheen osakeanti tuotti 250 000 euron pääoman. Osakkeita merkitsivät 32 henkilöä tai muuta tahoa, joiden joukossa olivat esimerkiksi Jari Litmanen, Joonas Kolkka, puheenjohtaja Urpo Karjalainen, toiminnanjohtaja Milko Marsala, ex-toiminnanjohtaja Jussi Lumio ja valmentaja Ilkka Mäkelä sekä FC Kuusysi. [11][12]

Johtohenkilöt

FC Lahti ry.

Puheenjohtajat

  • Suomi Kari Salmi 1996–1998
  • Suomi Erkki Puolakka 1998–2000
  • Suomi Risto Saloranta 2000–2006
  • Suomi Urpo Karjalainen 2006–2010
 

Toiminnanjohtajat

  • Suomi Jukka Soikkeli 1998
  • Suomi Jussi Lumio 1998–2000
  • Suomi Petri Tiainen 2000–2002
  • Suomi Jussi Lumio 2002–2008
  • Suomi Milko Marsala 2008


FC Lahti Oy

Hallituksen puheenjohtajat

  • Suomi Urpo Karjalainen 2008–17.4.2010
  • Suomi Mika Halttunen 17.4.2010- [13]
 

Toimitusjohtajat

  • Suomi Milko Marsala 2008–2009
  • Suomi Urpo Karjalainen (väliaikainen) 2009
  • Suomi Hasse Kallström 2009-2010
  • Suomi Jussi Lumio (väliaikainen) 2010
  • Suomi Ari Koskinen 2011-2012
  • Suomi Hasse Kallström 2013
  • Suomi Tomi Honkanen 2014-2018
  • Suomi Juho-Matti Heikari 2019-

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 21. marraskuuta 2019.[14]

Nro Paikka Pelaaja
5 P Suomi Mikko Viitikko
6 K Suomi Eemeli Virta
8 K Suomi Matti Klinga
10 H Ruotsi Erik Törnros
11 H Suomi Jasin-Amin Assehnoun
12 M Suomi Joona Tiainen
16 P Suomi Lassi Forss
18 K Suomi Teemu Jäntti
21 K Suomi Pyry Lampinen
22 K Suomi Matias Niuta
24 K Suomi Altin Zeqiri
33 M Saksa Patrick Rakovsky
- P Suomi Kari Arkivuo
- P Suomi Viljami Isotalo
- P Suomi Timi Lahti

Valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaispelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaispelaajat ovat aina olleet osa FC Lahden kokoonpanoa. Vielä yhdelläkään kaudella joukkueen kokoonpano ei ole muodostunut puhtaasti kotimaisista jalkapalloilijoista. Tämä on tuonut uutta ja erilaista väriä lahtelaiseen jalkapallokulttuurin. Porin Jazzin 90-luvun alussa aloittama brasialaispelaajien palkkaamisbuumi näkyi myös FC Lahden pelaajistossa vielä vuosituhannen vaihteeseen asti. Myöhemmin ulkomaalaispelaajia on hankittu monipuolisemmin eri maista. Liigataipaleen ensimmäisinä vuosina joukkueessa pelasi määrällisesti paljon ulkomaalaisia, mutta on huomattava monen uran jääneen Lahdessa hyvin lyhyeksi.

1997

  • Englanti David Moore
  • Brasilia Luciano (Luciano Martins Turconi)
  • Unkari Szolt David
  • Unkari Gabor Arki
  • Englanti David Hunter
  • Venäjä Mihail Korotajev
  • Venäjä Vjatseslav Kuzin
  • Englanti Simon Livett
  • Viro Anatoli Novozilov

1998

  • Brasilia Deco (Anderson Correa da Silva)
  • Brasilia Juliano
  • Brasilia Bli
  • Englanti David Hunter
  • Englanti Andrew Todd
  • Brasilia Pinduca (Paulo Cardoso Pimentel)
  • Brasilia Luciano (Luciano Martins Turconi)

1999

  • Brasilia Bola (João Batista Pereira)
  • Brasilia Deco (Anderson Correa da Silva)
  • Unkari Antal Simon
  • Brasilia Rodrigo (Rodrigo Martins Vaz)
  • Brasilia Luciano (Luciano Martins Turconi)
  • Ruotsi Björn Hofvendahl
  • Unkari Peter Kovacs

2000

  • Unkari Istvan Hamori
  • Ruotsi Robert Kjellin
  • Brasilia Deco (Anderson Correa da Silva)
  • Unkari Istvan Kasza
  • Viro Marko Kristal
  • Viro Indrek Zelinski
  • Unkari Jószef Nyikós

2001

  • Unkari Istvan Hamori
  • Venäjä Oleg Ivanov
  • Unkari László Medgyesi
  • Chile Ruotsi Cecar Pacha
 

2002

  • Unkari Istvan Hamori
  • Unkari Gabor Bardi
  • Ruotsi Magnus Samuelsson

2003

  • Unkari Istvan Hamori
  • Puola Michal Slawuta
  • Brasilia Igor Rodrigues

2004

  • Puola Michal Slawuta
  • Ranska Noam Surrier

2005

  • Puola Michal Slawuta
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)

2006

  • Puola Michal Slawuta
  • Brasilia Marcio (Marcio Meireles)
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)

2007

  • Puola Michal Slawuta
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)

2008

  • Unkari Viktor Szentpeteri
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)

2009

  • Unkari Viktor Szentpeteri
  • Guinea Mohamed Fofana
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)

2010

  • Paraguay Hugo Miranda
  • Pohjois-Irlanti Tennant McVea
  • Guinea Mohamed Fofana
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)

2011

  • Paraguay Hugo Miranda
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)
 

2012

  • Unkari Viktor Szentpeteri
  • Saksa Hendrik Grossöhmichen
  • Kirgisia Saksa Edgar Bernhardt
  • Kamerun Ariel Ngueukam
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)

2013

  • Kamerun Jean Fridolin Nganbe Nganbe
  • Brasilia Vini Dantas
  • Kamerun Ariel Ngueukam
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)

2014

  • Sierra Leone Hassan Sesay
  • Alankomaat Marokko Hafid Salhi
  • Kamerun Ariel Ngueukam
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)

2015

  • Sierra Leone Hassan Sesay
  • Brasilia Leandro Motta
  • Brasilia Matheus Alves
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)

2016

  • Sierra Leone Hassan Sesay
  • Montenegro Boris Tatar
  • Venäjä Ivan Solovjov
  • Venäjä Pavel Osipov
  • Venäjä Aleksandr Vasjutin
  • Brasilia Euller (Euller da Silva Rodrigues)
  • Brasilia Bonilha (Wallace Bonilha Felix)
  • Brasilia Rafael (Rafael Pires Vieira)

2017

  • Viro Henri Anier
  • Saksa Brasilia Hendrik Helmke
  • Saksa Kroatia Igor Jovanovic
  • Venäjä Pavel Nazimov
  • Venäjä Pavel Osipov
  • Sierra Leone Hassan Sesay
  • Pohjois-Makedonia Marko Simonovski
  • Brasilia Stenio (Stenio Garcia Dutra)
  • Venäjä Aleksandr Vasjutin
 

2018

  • Viro Henri Anier
  • Viro Artjom Dmitrijev
  • Saksa Kroatia Igor Jovanovic
  • Kap Verde Alankomaat Josimar Lima
  • Venäjä Pavel Osipov
  • Sierra Leone Hassan Sesay
  • Pohjois-Makedonia Damjan Šiškovski
  • Brasilia Stenio (Stenio Garcia Dutra)
  • Venäjä Aleksandr Vasjutin
  • Venäjä Artjom Vjatkin

2019

  • Meksiko Libanon Jerónimo Amione
  • Ranska Jean-Christophe Coubronne
  • Kamerun Gaël Etock
  • Espanja Josu (Josué Currais Prieto)
  • Viro Brent Lepistu
  • Saksa Patrick Rakovsky
  • Ruotsi Erik Törnros

Entiset päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset ja ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurocup-ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FC Lahti saavutti vuonna 2008 historiansa ensimmäisen eurocup-paikan sijoituttuaan Veikkausliigassa kolmanneksi. Lahti osallistui siten kaudella 2009-2010 Eurooppa-liigan karsintoihin. Ensimmäisen karsintakierroksen vastustajat arvottiin 22. kesäkuuta 2009 [15][16]. Sijoittettuna arvonnassa ollut Lahti sai vastustajakseen KS Dinamo Tiranan Albaniasta [17]. Ensimmäinen osaottelu Lahdessa oli kotijoukkueen ja Jari Litmasen näytöstä. Lahti otti turvallisen tuntuisen kolmen maalin johdon toiseen osaotteluun, vaikka vastustaja onnistuikin tekemään vierasmaalin. Litmanen syötti kolme lahtelaisosumaa. Albanian ottelussa osat vaihtuivat ja Tirana oli niskan päällä, mutta ei lahtelaisten onneksi onnistunut maalinteossa kahta kertaa useammin. FC Lahti eteni toiselle kierrokselle.

Toisen ja kolmannen kierroksen arvonnat suoritettiin yhdellä kertaa. Toisen kierroksen vastukseksi nostettiin slovenialainen ND Gorica ja mahdolliseksi kolmannen kierroksen vastustajaksi Club Brugge Belgiasta. Toinen kierros lähti käyntiin hieman takkuillen, kun Gorica vei avausottelun kotikentällään nimiinsä. Tasaväkisesti sujunut ottelu antoi kuitenkin FC Lahden joukkueelle uskoa otteluparin voittamiseen kotikentällä. Hiihtostadionilla nähtiinkin jopa Tirana-ottelua suvereenimpi kotijoukkueen näytös. Jari Litmanen räjäytti yleisön huutoon toisen puoliajan maalillaan, joka tasasi puntit kokonaistilanteessa. Rafaelin maali reilut 10 minuuttia ennen päätösvihellystä oli lopulta viimeinen naula slovenialaisten arkkuun, eivätkä vieraat kyenneet enää kunnon kiriin.

Kolmannelle kierrokselle Lahti matkusti Belgiaan. Lahti hiljensi heti ottelun alussa kotiyleisön, kun Janne Moilanen puski vierasjoukkueen johtoon kulmapotkusta. Brugge osoitti kovuutensa iskemällä kahdesti vielä ensimmäisen puoliajan aikana, mutta Eero Korten maali toi Lahden vielä tasoihin. Lopulta Brugge rankaisi vielä kerran Jonathan Blondelin lisäaikamaalilla, joka jätti hieman karvaan sivumaun muuten loistavaan esitykseen. Kaksi tehtyä vierasmaalia antoi kuitenkin kohtalaiset lähtökohdat ratkaisevaan kotiotteluun.

Loppuunmyydyllä Lahden Stadionilla ennakkosuosikkina otteluun lähtenyt Brugge hallitsi tapahtumia ottelun alkupuolella, mutta ei onnistunut puolittaisista paikoistaan tekemään maaleja. Toisen puoliajan loppua kohden Lahti lisäsi voimaa hyökkäykseen ja alkoi saada tilanteita vastustajan päätyyn. Paras paikka rakentui Jukka Vanniselle, joka epäonnistui laukauksessaan. Lahden painostuksen keskellä Brugge sai vastahyökkäyksensä päätteksi kulmapotkun, jonka jälkitilanteesta pallo löysi tiensä Lahden verkkoon. Lahti ei kuitenkaan luovuttanut ja sai yhä paremmin peliä haltuunsa. Konsta Hietasen lähettämä ja Rafaelin ohi päästämä pystysyöttö löysi 87. minuutilla Vannisen, joka viimeisteli otteun loppulukemiksi 1-1. Lahti painosti viimeiset minuutit, ja Drilon Shala pääsi vielä lisäajalla puskemaan viidestä metristä, mutta pallo leijaili vain niukasti yli Brugge-maalin. Belgialaiset jatkoivat vaivoin Eurooppa-liigan pudotuspelikierrokselle

  • k=kotiottelu / v=vierasottelu
  • 1Q = 1. karsintakierros
Kausi Kilpailu Kierros Maa Vastustaja Ottelutulokset
2009/2010 UEFA Europa League 1Q Flag of Albania.svg KS Dinamo Tirana k 4-1, v 2-0
2Q Flag of Slovenia.svg ND Gorica v 1-0, k 2-0
3Q Flag of Belgium.svg Club Brugge v 3-2, k 1-1
2015/2016 UEFA Europa League 1Q Flag of Sweden.svg IF Elfsborg k 2-2, v 0-5
2018/2019 UEFA Europa League 1Q Flag of Iceland.svg FH Hafnarfjörður k 0-3, v 0-0

Seuraennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

päivitetty 4.11.2019

  • Yleisöennätys:
    • 12 850 vs. TP-47, 7.5.2004
  • Suurin voitto (Veikkausliiga):
    • 8-1 vs. KuPS, 11.08.2008
  • Perättäisiä voittoja (Veikkausliiga):
    • 5 ottelua (2000)
  • Perättäisiä ilman tappiota (Veikkausliiga):
    • 15 ottelua (2017)
  • Ilman päästettyä maalia (Veikkausliiga):
    • 5 ottelua (2017)
 
  • Eniten Veikkausliigamaaleja:
  • Eniten sarjaottelumaaleja/kausi:
  • Eniten Veikkausliigamaaleja/kausi:
    • 16 Rafael (2013)

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi St S O V Ts T Tm Pm Me P Cup EL
1997 2 3 27 14 10 3 49 25 +24 52 ?
1998 2 1 27 16 6 5 54 22 +32 54 7.kierros
1999 1 10 28 8 6 14 34 55 –21 30 puolivälierä
2000 1 8 33 10 9 14 36 35 +1 39 välierä
2001 1 9 33 9 9 15 38 48 –10 36 puolivälierä
2002 1 8 29 9 6 14 25 44 –19 33 finaali
2003 1 5 26 11 8 7 40 31 +9 41 ?
2004 1 7 26 9 11 6 37 33 +4 38 puolivälierä
2005 1 6 26 11 5 10 39 36 +3 38 välierä
2006 1 8 24 9 4 11 26 34 –8 31 puolivälierä
2007 1 8 26 9 6 11 38 34 +4 33 puolivälierä
2008 1 3 26 15 3 8 44 24 +20 48 6. kierros
2009 1 11 26 8 7 11 33 40 -7 31 välierä
2010 1 14 26 5 11 10 26 37 -11 26 5. kierros
2011 2 1 24 16 4 4 50 18 +32 52 välierä
2012 1 5 33 16 2 15 45 49 -4 50 6. kierros
2013 1 5 33 15 3 15 47 49 -2 48 6.kierros
2014 1 3 33 15 13 5 45 23 +22 58 välierä
2015 1 5 33 12 12 9 38 35 4 48 6. kierros
2016 1 8 33 10 12 11 42 43 -1 42 välierä
2017 1 4 33 12 13 8 46 30 16 49 E-Lohkon neljäs
2018 1 8 33 9 13 11 30 38 -8 40 puolivälieräkarsinnat
2019 1 8 27 9 9 9 29 36 -7 36 puolivälierä 1. kierros

St = sarjataso (1 = Veikkausliiga, 2 = Ykkönen); Sij = sarjasijoitus; O = ottelut; V = voitot; Ts = tasapelit; T = tappiot; Tm = tehdyt maalit; Pm = päästetyt maalit; Me = maaliero; P = pisteet; Cup = Suomen Cup; EL = Eurooppa-liiga-lopputurnaus

Selitteet:
mestari / Cup-voittaja
nousija
putoaja

Parhaat maalintekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mukana ovat vain Veikkausliigan tai Ykkösen osumat.

  • 1997 Brasilia Luciano ja Suomi Marko Niiranen 12
  • 1998 Suomi Ismo Lius 18
  • 1999 Unkari Peter Kovacs 10
  • 2000 Suomi Mika Väyrynen 10
  • 2001 Suomi Niki Helenius 11
  • 2002 Suomi Pekka Lagerblom 6
  • 2003 Suomi Pekka Lagerblom 7
  • 2004 Suomi Tommi Kautonen 7
  • 2005 Brasilia Rafael 14
  • 2006 Brasilia Rafael 13
  • 2007 Brasilia Rafael 14
  • 2008 Brasilia Rafael 11
  • 2009 Suomi Drilon Shala 8
  • 2010 Brasilia Rafael 6
  • 2011 Suomi Drilon Shala ja Suomi Jonne Kemppinen 8
  • 2012 Suomi Drilon Shala ja Kamerun Ariel Ngueukam 7
  • 2013 Brasilia Rafael 16
  • 2014 Brasilia Rafael 13
  • 2015 Brasilia Matheus Alves 12
  • 2016 Suomi Jasse Tuominen 10
  • 2017 Pohjois-Makedonia Marko Simonovski 13
  • 2018 Viro Henri Anier 5
  • 2019 Espanja Josu 7

Parhaat pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran valitsema paras pelaaja

  • 1998 -
  • 1999 -
  • 2000 Ruotsi Robert Kjellin
  • 2001 Suomi Jarkko Koskinen
  • 2002 Suomi Lasse Lagerblom
  • 2003 Suomi Jukka Koskinen
  • 2004 Suomi Tommi Kautonen
  • 2005 Brasilia Rafael
  • 2006 Puola Michal Slawuta
  • 2007 Brasilia Rafael
  • 2008 Suomi Eero Korte
  • 2009 Suomi Jukka Vanninen
  • 2010 Suomi Jari Litmanen
  • 2011 Suomi Mikko Hauhia
  • 2012 Suomi Matti Klinga
  • 2013 Brasilia Rafael
  • 2014 Suomi Mikko Hauhia
  • 2015 Brasilia Matheus Alves
  • 2016 Suomi Jasse Tuominen
  • 2017 Suomi Loorents Hertsi
  • 2018 Suomi Aleksi Paananen
  • 2019 Suomi Eemeli Virta
 

Seuran valitsema vuoden tulokas

  • 1998 -
  • 1999 -
  • 2000 -
  • 2001 -
  • 2002 -
  • 2003 Suomi Ville Taulo
  • 2004 Suomi Antti Pehkonen
  • 2005 -
  • 2006 Suomi Niko Leppänen
  • 2007 Suomi Pyry Kärkkäinen
  • 2008 Suomi Jukka Vanninen
  • 2009 Suomi Toni Huuhka
  • 2010 Suomi Janne Leino
  • 2011 Suomi Jukka Sinisalo
  • 2012 Suomi Mika Mäkitalo
  • 2013 Suomi Loorents Hertsi
  • 2014 Sierra Leone Hassan Sesay
  • 2015 Suomi Mikko Kuningas
  • 2016 Suomi Santeri Hostikka
  • 2017 Brasilia Stênio
  • 2018 Suomi Teemu Jäntti
  • 2019 Suomi Mikko Viitikko
 

FC Lahden Kannattajien vuoden pelaaja

  • 1998 Suomi Ismo Lius
  • 1999 Suomi Timo Marjamaa
  • 2000 Suomi Petri Pasanen
  • 2001 Suomi Niki Helenius
  • 2002 Suomi Jarkko Koskinen
  • 2003 Suomi Mikko Hauhia
  • 2004 Suomi Tommi Kautonen
  • 2005 Brasilia Rafael
  • 2006 Suomi Heikki Haara
  • 2007 Puola Michal Slawuta
  • 2008 Suomi Konsta Hietanen
  • 2009 Suomi Jukka Vanninen
  • 2010 Suomi Jari Litmanen
  • 2011 Suomi Mikko Hauhia
  • 2012 Suomi Matti Klinga
  • 2013 Brasilia Rafael
  • 2014 Brasilia Rafael
  • 2015 Brasilia Matheus Alves
  • 2016 Suomi Jasse Tuominen
  • 2017 Venäjä Aleksandr Vasjutin
  • 2018 Venäjä Aleksandr Vasjutin
  • 2019 Suomi Eemeli Virta
 

Vuoden Kuhnuri

  • 1998 -
  • 1999 -
  • 2000 -
  • 2001 -
  • 2002 -
  • 2003 -
  • 2004 -
  • 2005 -
  • 2006 -
  • 2007 -
  • 2008 -
  • 2009 -
  • 2010 -
  • 2011 -
  • 2012 Suomi Jussi Länsitalo
  • 2013 Suomi Konsta Hietanen
  • 2014 Suomi Markus Joenmäki
  • 2015 Suomi Pyry Kärkkäinen
  • 2016 Suomi Jussi Länsitalo
  • 2017 Suomi Loorents Hertsi
  • 2018 Suomi Taneli Okkonen
  • 2019 Suomi Jani Tanska

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stadion | FC Lahti www.fclahti.fi. Viitattu 31.5.2018.
  2. Finland – Divisional Movements RSSSF. Viitattu 21.4.2015.
  3. Finland – List of League First Level Tables RSSSF. Viitattu 21.4.2015.
  4. Finland – List of Cup Finals RSSSF. Viitattu 21.4.2015.
  5. FC Reipas - FC Lahti A - FC Lahti A-nuorten SM-sarjaan www.fcreipas.fi. Viitattu 31.5.2018.
  6. FC Reipas - Joukkueet www.fcreipas.fi. Viitattu 31.5.2018.
  7. Määritä nimeke! fclahti.fi. FCLahti.fi. Viitattu 24.9.2009.
  8. FC Lahti Oy:n toimitusjohtaja Marsala jättää tehtävänsä veikkausliiga.hs.prewise.com. 11.2.2009. Veikkausliiga.com. Viitattu 16.2.2009.
  9. Hasse Kallström FC Lahden toimitusjohtajaksi veikkausliiga.hs.prewise.com. 30.4.2009. Veikkausliiga.com. Viitattu 22.5.2009.
  10. Rafael sivussa kuukausia veikkausliiga.hs.prewise.com. 20.2.2009. Veikkausliiga.com. Viitattu 13.5.2009.
  11. FC Lahden toiminta siirtyy osakeyhtiölle ess.fi. 14.11.2008. ESS.fi. Viitattu 14.11.2008.
  12. FC Lahti Oy:ssä vahvoja vaikuttajia veikkausliiga.hs.prewise.com. 14.11.2008. Veikkausliiga.com. Viitattu 14.11.2008.
  13. FC Lahti hakee varoja osakeannilla mtv3.fi. 17.4.2010. MTV3.fi/Futis. Viitattu 18.4.2010.
  14. Pelaajat fclahti.fi.
  15. FC Lahti Uefan ensimmäiselle kierrokselle fclahti.fi. 1.11.2008. FC Lahden kotisivut. Viitattu 2.11.2008.
  16. UEFA European Football Calendar 2009/2010 xs4all.nl. http://www.xs4all.nl/~kassiesa/bert/uefa/index.html. Viitattu 31.3.2008.
  17. Lahdessa katseet europeleihin vasta sunnuntaina veikkausliiga.hs.prewise.com. 22.7.2009. Veikkausliiga.com. Viitattu 24.7.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]