Tämä on lupaava artikkeli.

AC Oulu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
AC Oulu
AC Oulun tunnus
Koko nimi AC Oulu
Perustettu 2002
Kaupunki Oulu
Kenttä Raatin stadion
– kapasiteetti 4 392
Sarja Ykkönen
Sarjataso 2.
Värit          
Puheenjohtaja Arto Oja
Päävalmentaja Rauno Ojanen
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Vieraspeliasu

AC Oulu (ACO) on oululainen jalkapalloseura, joka pelaa kaudella 2016 Ykkösessä. AC Oulu pelaa kotiottelunsa Raatin stadionilla, ja seuran tunnusvärit ovat laivastonsininen ja valkoinen. A-juniorit pelaa kaudella 2016 A-poikien Ykkösessä.

AC Oulu perustettiin vuonna 2002 neljän oululaisseuran puheenjohtajan toimesta. AC Oulu juniorit perustettiin vuonna 2015. AC Oulu on pelannut Veikkausliigassa kausina 2007 ja 2010. Paras sarjasijoitus on kaudelta 2010, jolloin ACO oli Veikkausliigassa yhdestoista. Ykkösessä AC Oulu on pelannut yhteensä yksitoista kautta, ja se voitti Ykkösen kaudella 2009. Suomen Cupissa AC Oulu eteni puolivälieriin 2007 ja 2015. Kaudella 2015 sarjasijoitus Ykkösessä oli viides.

AC Oulu pelasi kotiottelunsa 2003–2010 Castrenin kentällä, mutta siirtyi kaudella 2011 uudelle Raatin stadionille. Talvikaudella kotikenttänä toimii Heinäpään jalkapallohalli. Eniten otteluita AC Oulussa on pelannut Janne Hietanen (196 ottelua) ja kautta aikojen paras maalintekijä on Dritan Stafsula (45 maalia).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun ensimmäinen logo.

1990-luku oli oululaiselle jalkapallolle synkkä, kun niin OTP, OPS kuin FC Oulukin joutuivat lopettamaan edustusjoukkueen toiminnan taloudellisten vaikeuksien vuoksi. OTP:n, OPS:in ja FC Oulun myötä oululaiselta jalkapallokartalta katosi yhteensä 24 kautta pääsarjakokemusta. Vuosituhannen vaihteessa Oulun ykkösseuran aseman otti Tervarit, joka nousi Ykköseen kaudeksi 2000. Tervarit ajautui kuitenkin myös talousvaikeuksiin, jonka jälkeen oululaiset seurajohtajat ilmoittivat syyskuussa 2002 päätöksestä perustaa Ouluun uusi jalkapalloseura.[1]

Neljä oululaisseurojen puheenjohtajaa – Matti Heikkinen (OPS), Tarmo Kouva (Tervarit), Lauri Malm (OTP) ja Seppo Rounaja (OLS) – olivat kypsytelleet asiaa epävirallisesti runsaan vuoden, ja työryhmän puheenjohtajana toimineen Heikkisen mukaan seurojen yhteinen tavoite oli palauttaa uuden edustusjoukkueen myötä oululainen jalkapallo mahdollisimman korkealle tasolle perusseurojen jäädessä toimimaan tahoilleen.[2] Palloliitto myönsi uuden seuran taustaorganisaatioksi perustetulle Oulun Edustusjalkapallo ry:lle kaudeksi 2003 Tervareiden sarjapaikan Ykkösestä sillä ehdolla, että se maksaa Tervareiden kilpailutoiminnasta aiheutuneet 150 000 euron velat.[3][4] Uuden seuran nimeksi valittiin nimikilpailun jälkeen AC Oulu, ja uuden seuran perustamisen taustalla toiminut Miika Juntunen alkoi hoitaa seurajohtajan tehtäviä.[5]

Oulun paluu liigakartalle (2003–2007)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun ensimmäiseksi päävalmentajaksi nimitettiin kahden vuoden sopimuksella oululaisista jalkapallopiireistä niin pelaajana kuin valmentajanakin tuttu Ari Härkönen, ja pelaajarunko koottiin Tervareiden edellisen kauden pelaajista.[6] Ainoa Oulun ulkopuolelta joukkueeseen tullut pelaaja oli Veikkausliigaakin pelannut brasilialainen Jeferson Pires.[7] AC Oulu lähti ensimmäiseen kauteensa 400 000 euron budjetilla ja tavoitteeksi asetettiin sarjan kärkisijat, vaikka välitöntä kiirettä liigaan ei pidettykään.[8] Ensimmäisen sarjaottelun AC Oulu pelasi 16. toukokuuta 2003 sarjan ennakkosuosikki TP-47 vastaan. Castrenin kentällä pelattu ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin. AC Oulu taisteli Ykkösen kärkisijoista aina elokuulle asti, mutta heikosti sujunut loppukausi pudotti joukkueen kaudella 2003 lopulta kahdeksanneksi.

AC Oulu–KuPS 10.6.2004.

Ensimmäisen kauden kahdeksas sija oli AC Oululle pettymys. Toisella kaudella seura kasvatti budjettiaan ja tavoitteeksi kaudella 2004 asetettiin liiganousu.[9] Uusina vahvistuksina joukkueeseen saapuivat mm. liigassa pelanneet Marko Koivuranta ja Jani Sipilä. ACO nostettiin kausiennakoissa jopa sarjan yhdeksi ennakkosuosikiksi yhdessä KuPS:in ja VPS:n kanssa.[10] Kausi alkoi edelliskauden tapaan hyvin, ja kesäkuussa ACO voitti Castrenin kentällä Veikkausliigassa edellisellä kaudella pelanneen KuPS:in kauden ennätysyleisön edessä 2–0. Pelaajarinki oli kuitenkin kapea, ja joukkuetta pyrittiin vahvistamaan vielä kauden aikana.[11] Pelaajaliikenne oli loppukauden aikana kovaa, kun useat ulkomaalaispelaajat kävivät kokeilemassa onneaan AC Oulun riveissä. Joukkue hyytyi taas loppukaudesta ja lopullinen sijoitus sarjassa oli viides. Loppukauden pelaajaliikenteen seurauksena kentällä kävi kauden aikana yhteensä 30 kenttäpelaajaa. Kauden paras maalintekijä oli edelliskauden tapaan Jeferson Pires ja seura teki toistamiseen taloudellisesti positiivisen tuloksen.[12]

AC Oulua perustettaessa tavoitteeksi oli asetettu liiganousu kolmessa vuodessa, joten kausi 2005 oli näytön vuosi. Uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin vuoden sopimuksella FC Viikinkien valmentajana toiminut Steven Polack.[13] ACO lähti kauteen Ykkösen suurimmalla budjetilla, ja joukkuetta vahvistettiin niin liigatason kotimaisilla pelaajilla (Mike Peltola ja Pertti Lehtonen) kuin uusilla ulkomaalaispelaajillakin (Vitão ja Rafinha). ACO nostettiinkin kauden suurimmaksi ennakkosuosikiksi, jota muut joukkueet lähtivät haastamaan.[14] Ykkösen suurimman ennakkosuosikin kausi oli kuitenkin lähellä täydellistä katastrofia. Joukkue johti Ykköstä neljän kierroksen jälkeen, mutta sitten alkoivat vaikeudet. Avainpelaajat Jani Sipilä ja Luiz Antônio kärsivät loukkaantumisista, eikä kesken kauden tullut Dionísiokaan tuonut kaivattua tehokkuutta hyökkäykseen. ACO valui putoamistaisteluun ja erityisen tehotonta joukkueen peli oli kotikentällä. Kun seitsemästä kotiottelusta oli saldona vain yksi voitto, seuran johto erotti päävalmentaja Polackin 1. elokuuta.[15] Valmentajavaihdos ei kuitenkaan piristänyt joukkuetta, ja ACO vältti putoamiskarsinnat Ari Härkösen ja Aki Lahtisen johdolla lopulta vain yhden pisteen erolla. Sarjasijoitus oli vasta kymmenes, ja kausi 2005 epäonnistui myös taloudellisesti, kun seura teki ensimmäistä kertaa tappiollisen tuloksen.[12]

Soccer.Field Transparant.png

Luukkonen
Kaijalainen
Sipilä
Fomitšov
Peltola
Ollo
Hietanen
Järvitalo
Kolehmainen
Rafinha
Pejić
Avauskokoonpano ottelussa AC Oulu–Atlantis
21.10.2006.

Kauden 2005 pettymyksen jälkeen AC Oulun päävalmentajaksi nimitettiin 1+2-vuotisella sopimuksella kolme joukkuetta liigaan nostanut ja kaudella 2005 Veikkausliigassa FC Lahtea valmentanut Harri Kampman.[16] Toinen profiilihankinta kaudelle 2006 oli 61 A-maaottelua pelannut Mika Nurmela, joka oli päättämässä ammattilaisuraansa ulkomailla.[17] Uusina pelaajina joukkueeseen liittyivät myös mm. Janne Hietanen ja Toni Kolehmainen sekä ulkomaalaiset Ilja Fomitšov ja Dragan Pejić. ACO:n budjetti oli edelliskauden tapaan Ykkösen suurin ja joukkuetta pidettiin jälleen suurimpana nousijasuosikkina.[18] Joukkueen kausi ei alkanut täysin odotusten mukaan, kun se voitti ensimmäisistä kymmenestä ottelusta vain kolme ja Nurmela siirtyi HJK:n riveihin pelattuaan vain kaksi ottelua ACO:n paidassa. Heinäkuun lopulla alkoi kuitenkin voittoputki, joka siivitti joukkueen taistelemaan sarjan kärkisijoista. Loppukesästä löytyneen hyvän vireen ansiosta oululaisyleisö alkoi löytää Castrenin kentälle, ja pohjoisen paikallisottelussa RoPS:ia vastaan paikalla oli jo vajaat 2 000 katsojaa. Kauden viimeiseen otteluun lähdettiin tilanteesta, jossa tasapeli riitti liiganousuun.[19] Viimeisen kierroksen ottelu AC Oulu–Atlantis päättyi Vesa Järvitalon ja Pejićin maaleilla kotijoukkueen 2–0-voittoon, ja ennätysyleisö (4 717) sai todistaa oululaisen jalkapallon paluuta liigakartalle 12 vuoden tauon jälkeen.[20] Kauden paras maalintekijä oli hyökkääjä Pejić. Seuran liikevaihto kasvoi nousukaudella reiluun 600 000 euroon ja tulos oli hieman tappiollinen.[12] Kauden päätyttyä seura erotti jo kesällä seuran toiminnasta sivuun siirretyn manageri Miika Juntusen.[21]

AC Oulu–MyPa 27.5.2007.

Harri Kampman jatkoi odotetusti ACO:n päävalmentajana myös kaudella 2007, ja seuran uudeksi toiminnanjohtajaksi nimitettiin Markus Kalmari.[22][23] Vaihtuvuus joukkueessa oli talven aikana suurta ja uusina pelaajina joukkueeseen liittyivät mm. Antti Pehkonen, Jani Viander, Tarmo Koivuranta sekä ulkomaalaiset Toni Banduliev, Saša Kolić ja Dmytro Brovkin. ACO kasvatti budjettia liigassa 800 000 euroon, ja joukkue arvioitiin kausiennakoissa keskikastin joukkueeksi.[24] AC Oulu jatkoi Veikkausliigassakin pelaamista Castrenin kentällä, koska huonokuntoinen Raatin stadion odotti vielä remontin alkamista.[25] Ensimmäisen liigaottelun AC Oulu pelasi 21. huhtikuuta, kun vastaan asettui FC Viikingit. Ottelu päättyi 1–1-tasapeliin ja ensimmäisen liigamaalin teki Toni Banduliev. Kauden alku sujui pirteästi, ja joukkue voitti mm. hallitsevan mestarin Tampere Utd:n kotiottelussa 2–0. Sitä seurasi kuitenkin voitottomien otteluiden pitkä putki, jonka aikana ACO tippui liigan viimeiseksi. Vaihtuvuus pelaajistossa oli suurta myös kauden aikana, eivätkä uudet vahvistukset Dominic Yobe, Ville Lehtinen ja Raphael Edereho pystyneet nostamaan joukkuetta ahdingosta. Vaihtelevista peliesityksistä huolimatta ACO keräsi parhaimmillaan yli 4 000 katsojaa Castrenin kentälle. Joukkue jäi lopulta pisteen erolla liigan viimeiseksi ja putosi takaisin Ykköseen, kun se hävisi viimeisen ottelunsa MyPa:n vieraana maalein 2–3. Kauden aikana kentällä kävi yhteensä 29 pelaajaa, ja yleisökeskiarvo oli surkeasta kaudesta huolimatta 2 725. Suomen Cupissa joukkue eteni puolivälieriin. Seuran liikevaihto kasvoi liigassa noin 800 000 euroon, mutta tappiota tuli hurjat yli 400 000 euroa.[12]

Malisen johdolla ylös ja alas (2008–2012)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Putoamiseen päättyneen kauden jälkeen AC Oulun päävalmentajaksi nimitettiin kahden vuoden sopimuksella mm. TPS:n, MyPa:n ja KuPS:in päävalmentajana toiminut Juha Malinen.[26] Edellisen kauden joukkue hajosi ja runkopelaajista jatkoivat vain Antti Pehkonen ja Dominic Yobe. Uusina pelaajina kauden 2008 joukkueeseen saapuivat mm. Dennys Rodrigues, Niko Kukka, Veli-Pekka Nurmi ja Donewell Yobe. Seuran budjetti pieneni edelliskaudesta 500 000 euroon, ja tavoitteeksi asetettiin liiganousu kahden vuoden sisällä. ACO aloitti kauden pirteästi, ja joukkue johti sarjaa keskikesällä.[27] Lukuisat tasapelit pudottivat kuitenkin joukkueen sarjakärjestä ja lopullinen sijoitus sarjassa oli neljäs. Oululaisyleisö ei hylännyt joukkuetta putoamisen jälkeen, ja Ykkösessäkin ACO:n otteluita seurasi parhaimmillaan reilut 2 600 katsojaa. Kentän ulkopuolella seuran toiminnanjohtaja Markus Kalmari jätti tehtävänsä heinäkuussa, ja päävalmentaja Malisen kanssa tehtiin syksyn aikana kauteen 2011 yltävä jatkosopimus.[28][29] Seurassa alettiin myös valmistella yhtiöittämistä ja kilpailutoiminnan siirtämistä uudelle osakeyhtiölle taloustilanteen vahvistamiseksi.[30]

AC Oulu–FC Hämeenlinna 11.10.2009.

AC Oulun kilpailutoiminta siirtyi vuoden 2009 alusta Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:ltä edellisen vuoden puolella perustetulle uudelle osakeyhtiölle, AC Oulu Oy:lle. Osakeyhtiön puheenjohtajaksi nimitettiin Teijo Hildén, toimitusjohtajaksi Harri Kynnös ja urheilutoimenjohtajaksi myös pelaajasopimuksen tehnyt Mika Nurmela.[31] Uusina pelaajina joukkueeseen liittyivät mm. Juha Majava ja Frank Jonke. Joukkueen valmistautumista kauteen 2009 varjosti tieto siitä, että seuran palkanmaksu oli myöhässä uuden yhtiön heikon taloustilanteen vuoksi, ja pelaajat olivat joutuneet jättämään palkkaturvahakemukset maalis-huhtikuulta.[32] Kentän ulkopuolisista vaikeuksista huolimatta joukkue lähti tavoittelemaan nousua 800 000 euron budjetilla sarjan ennakkosuosikkina.[33] Kausi alkoi tavoitteiden mukaisesti, ja ACO johti Ykköstä sarjan puolivälissä. Joukkue sai vielä loppukesästä kaksi tärkeää vahvistusta, kun Jarkko Hurme ja Toni Kolehmainen palasivat ulkomailta Ouluun. ACO eteni syksyllä vakuuttavasti voitosta voittoon, ja kotiottelut keräsivät parhaimmillaan reilut 2 700 katsojaa. Ykkösen voitto ja liiganousu varmistuivat ennen viimeistä kierrosta, kun selvisi, etteivät KPV ja FC Viikingit saa enää ACO:a kiinni.[34] Nousujuhlat pidettiin Castrenin kentällä viimeisessä ottelussa, ja joukkueen paras maalintekijä oli toistamiseen Donewell Yobe. AC Oulu Oy:n ensimmäinen tilikausi oli raskaasti tappiollinen, kun tappiota tuli noin 350 000 euron liikevaihdolla yli 400 000 euroa.[35]

Soccer.Field Transparant.png

Rodrigues
Kukka
Hietanen
Pehkonen
Hurme
Dom. Yobe
Juu. Majava
Nurmela
Juh. Majava
Jonke
Pennanen
Avauskokoonpano ottelussa FF Jaro–AC Oulu
23.10.2010.

AC Oulu lähti seuran historian toiseen Veikkausliiga-kauteen pitkälti edellisellä kaudella Ykkösen voittaneella joukkueella. Päävalmentaja Malisen sopimusta jatkettiin kauden 2012 loppuun, ja edellisen liigakauden kapteeni Janne Hietanen palasi AC Ouluun. Liigajoukkuetta tulivat vahvistamaan mm. Mika Lähderinne, Juuso Majava ja Jean Fridolin. ACO lähti kauteen 2010 noin 900 000 euron budjetilla ja tavoitteeksi asetettiin liigapaikan säilyttäminen. Joukkue arvioitiin kausiennakoissa keskikastin joukkueeksi ja yhtenäisemmäksi kuin ensimmäisellä liigakaudella.[36] Joukkue aloitti kauden hyvin, mutta heinäkuu oli kuitenkin synkkä ja ACO valui kuuden tappion myötä putoamistaisteluun. Pelillisen vireen löydyttyä uudelleen kävi ilmi, että seuran taloustilanne oli erittäin heikko. AC Oulu Oy järjesti 31. elokuuta kriisikokouksen, jossa kerrottiin loppukauden olevan vaarassa ilman taloudellista apua. Samalla ilmoitettiin toimitusjohtaja Harri Kynnöksen jättäneen tehtävänsä.[37] Seuran taustalla olleista vaikeuksista huolimatta kausi jatkui, ja putoamistaistelun kannalta ratkaiseva ottelu pelattiin viimeisellä kierroksella Pietarsaaressa. ACO voitti FF Jaron Mika Nurmelan ja Juuso Majavan maaleilla 2–1. Joukkue nousi voiton ansiosta sarjassa yhdenneksitoista ja säilyi suoraan liigassa.[38] Joukkueen paras maalintekijä liigakaudella oli Frank Jonke ja yleisöä kotiotteluissa oli parhaimmillaan reilut 3 600 katsojaa. Seuran liikevaihto kasvoi edellisestä kaudesta, mutta taloudellista tappiota tuli jälleen yli 300 000 euroa.[35] Kauden jälkeen paljastui, että Dominic ja Donewell Yobe olivat mukana Veikkausliigan sopupeliskandaalissa, ja heidät tuomittiin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä kahden vuoden kansainväliseen pelikieltoon.[39][40]

AC Oulu–FC Viikingit 18.6.2011.

AC Oulun toimitusjohtajaksi kaudeksi 2011 valittiin Kimmo Piispanen ja puheenjohtajan tehtäviä alkoi hoitaa Arto Oja.[41] Joukkueen piti pelata kaudella 2011 Veikkausliigassa, mutta Palloliiton lisenssikomitea ei myöntänyt AC Oululle liigalisenssiä, koska seura ei täyttänyt lisenssin taloudellisia vaatimuksia. Palloliiton ja Urheilun oikeusturvalautakunnan hylättyä seuran valitukset ACO pudotettiin Ykköseen.[42] Useat pelaajat jättivät joukkueen, ja uusina pelaajina Ouluun saapuivat mm. Jeremy Vuolo, Jani Kauppila, Dritan Stafsula ja Randy Edwini-Bonsu. Joukkueen piti lähteä kauteen 975 000 euron budjetilla, mutta budjettia jouduttiin leikkaamaan Ykkösessä noin kolmanneksella.[43] AC Oulu siirtyi kaudella 2011 pelaamaan uudelle Raatin stadionille. Vuosien 2009–2011 aikana remontoidun stadionin avausotteluna pelattiin 18. kesäkuuta ottelu AC Oulu–FC Viikingit.[44] ACO taisteli sarjan voitosta, mutta sarjan ennakkosuosikki FC Lahti piti sarjajohtonsa, ja AC Oulu jäi lopulta kolmanneksi. Kauden kohokohdaksi jäi paikallisottelu OPS:ia vastaan yli 4 000 hengen yleisön edessä. Randy Edwini-Bonsu teki seuran yhden kauden maaliennätyksen 16 maalilla. Osakeyhtiö kärsi kolmannen peräkkäisen tappiollisen kauden, ja seuran taustoissa tapahtui jälleen muutoksia, kun toimitusjohtaja Piispanen ja kesällä valittu puheenjohtaja Sakari Huikuri jättivät tehtävänsä.[35]

AC Oulu sai kaudelle 2012 jälleen uuden toimitusjohtajan, kun Petteri Haapala nimitettiin tehtävään. Huikurin jätettyä tehtävänsä Arto Ojasta tuli toistamiseen seuran puheenjohtaja. AC Oulu Oy oli tehnyt edellisten kolmen kauden aikana yhteensä miljoonan euron tappion, ja yksi uuden toimitusjohtajan tärkeimmistä tavoista olikin talouden tasapainottaminen.[45] Joukkueen runko pysyi pitkälti samana, ja ainoat uudet vahvistukset olivat Hugo Magalhães ja jo kauden alettua saapunut Venance Zézé. ACO:n kausi alkoi nihkeästi, ja joukkue jäi sarjan keskikastiin. Syyskuussa päävalmentaja Malinen siirtyi loppukaudeksi Veikkausliigaan FC Hakan päävalmentajaksi ja kakkosvalmentaja Rauno Ojanen nousi päävalmentajaksi.[46] Paikallisottelut OPS:ia vastaan keräsivät edelliskauden tapaan suurimmat yleisömäärät, ja parhaana maalintekijänä kunnostautui Joonas Sohlo. ACO:n sarjasijoitus oli heikon kauden päätteeksi vasta kuudes. AC Oulu Oy:n liikevaihto pieneni hieman kaudella 2012, mutta taloutta saatiin silti korjattua parempaan suuntaan, kun tappio pieneni edelliskauteen verrattuna noin 200 000 eurolla.[35]

Talouden ehdoilla Ykkösessä (2013–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OPS–AC Oulu 31.5.2013.

Viisi kautta AC Oulua valmentaneen Juha Malisen jälkeen joukkueen uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin 1+1-vuotisella sopimuksella tehtävässä jo edellisen kauden lopulla aloittanut Rauno Ojanen.[47] Seura jatkoi edellisellä kaudella alkanutta talouden tasapainottamista menojen leikkaamisella ja kauteen lähdettiin huomattavasti edelliskautta pienemmällä 450 000 euron budjetilla.[48] Joukkuetta vahvistettiin pääasiassa oman alueen nuorilla pelaajilla ja muita vahvistuksia olivat mm. Daniel Owusu ja Tashan Adeyinka sekä alkukaudesta saapunut David Monsalve. ACO arvioitiin edelliskauden tapaan ulos kärkitaistelusta ja nousupaineet olivat muilla joukkueilla.[49] Kolmatta kautta pelatut paikallisottelut OPS:ia vastaan olivat edelleen kauden kohokohtia, ja ACO nousi sarjassa kolmanneksi voitettuaan OPS:in uuden Raatin ennätysyleisön (4 120) edessä heinäkuussa.[50] Elokuun viiden ottelun tappioputki kuitenkin tiputti joukkueen sarjan voittotaistelusta. ACO paransi sarjasijoitustaan edelliskauteen verrattuna, mutta oli kuitenkin vasta viides. Joukkueen paras maalintekijä oli toistamiseen Joonas Sohlo. AC Oulu Oy:n liikevaihto pieneni kolmatta kautta peräkkäin, mutta menojen leikkaamisen ansiosta tilikauden tappio jäi ensimmäistä kertaa alle 100 000 euroon.[35]

Rauno Ojanen jatkoi AC Oulun päävalmentajana kaudella 2014.[51] Seuran 42 vuotta täyttänyt urheilutoimenjohtaja Mika Nurmela päätti myös jatkaa pelaajauraansa vielä yhden kauden. Joukkueen runko koostui oululaispelaajista ja uusina vahvistuksina joukkueeseen liittyivät Dominic Oppong, Morten Peipinen ja Titi Essomba. Joukkuetta rakennettiin talouden ehdoilla, eikä sille annettu ennakkoarvioissa mahdollisuuksia nousta nousutaisteluun.[52] Kausi alkoikin nihkeästi, ja 12 ottelua toi vain 13 pistettä. ACO:n hävittyä vierasottelunsa kesäkuun lopulla HIFK:lle 0–4, joukkue asetti seuraavalla pelimatkalla tavoitteensa uusiksi ja peli vapautui.[53] AC Oulu pelasi sen jälkeen kauden loput 14 ottelua ilman tappiota ja nousi vain kolmen pisteen päähän sarjan voittaneesta HIFK:sta. Kauden aikana AC Oulun paidassa nähtiin isä ja poika, kun Mika Nurmelan poika Anselmi Nurmela nousi myös ACO:n kokoonpanoon. Nurmela päätti pitkän pelaajauransa kauden jälkeen, ja jäähyväisotteluksi kotiyleisön edessä jäi 28. syyskuuta pelattu ottelu AC Oulu–Ilves.[54] Kauden paras maalintekijä oli Dritan Stafsula, ja ACO:n sarjasijoitus oli lopulta neljäs. AC Oulu Oy onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan tilikaudella 2014 ja osakeyhtiö teki historiansa aikana ensimmäistä kertaa positiivisen tuloksen.[35] Seura myös uudisti organisaatiotaan kauden aikana, ja uudeksi seurajohtajaksi nimitettiin Juho Meriläinen.[55]

AC Oulu–TPS 29.8.2015.

AC Oulu teki kauden 2014 jälkeen joukkueen päävalmentajana toimineen Rauno Ojasen kanssa kolmen vuoden jatkosopimuksen.[56] Edellisellä kaudella joukkueen rakentaminen venyi myöhään kevääseen ja nyt joukkue pyrittiin kokoamaan aikaisemmin. Seura lähti kauteen 2015 edelliskauden tapaan noin 400 000 euron budjetilla.[57] Joukkueeseen saapui mm. liigassa pelanneet Antti Peura, Antti Uimaniemi, Lassi Nurmos ja Alessandro Marzuoli. Ennen Ykkösen alkua pelatut Suomen Cupin ottelut sujuivat hyvin, kun joukkue eteni puolivälieriin. Edelliskauden tappioton putki ja Suomen Cupin ottelut nostivatkin AC Oulun jopa yhdeksi sarjan voittajasuosikiksi.[58] Kausi alkoi kuitenkin edelliskauden tapaan heikosti, kun ACO voitti kuudesta ensimmäisestä ottelusta vain yhden. Joukkue heräsi kuitenkin taistelemaan sarja voitosta ja liigakarsintaan oikeuttavasta kakkossijasta. ACO pelasi taas pitkän 11 ottelun tappiottoman ottelun putken, mutta kun ratkaisevat voitot loppukaudesta jäivät puuttumaan, ACO jäi jälleen sarjan keskikastiin viidenneksi viiden pisteen päähän kakkossijasta. Joukkueen paras maalintekijä oli Kemo Darboe, ja kauden päätteeksi ACO:ssa kautta aikojen eniten otteluita pelannut Janne Hietanen sekä eniten maaleja tehnyt Dritan Stafsula päättivät pelaajauransa ylemmillä sarjatasoilla. Seura ylsi lähelle taloudellista nollatulosta, ja se julkisti syksyn aikana suunnitelmat junioritoiminnan aloittamisesta.[35][59]

Värit ja logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun ensimmäiset peliasut olivat väritykseltään kokosiniset ja ensimmäinen logo viittasi perustajaseurojen väreihin. Näillä tunnuksilla AC Oulu pelasi vuoteen 2006 asti. Peliasun värit ja logo uudistettiin ensimmäiselle liigakaudelle 2007, jolloin pelipaitojen väri vaihdettiin laivastonsiniseksi, shortsien väri valkoiseksi ja käyttöön otettiin uusi laivastonsininen vaakunakilpitaustainen logo.[60]

Stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raatin stadion 17.6.2011.
Heinäpään jalkapallohalli 4.2.2016.
Pääartikkeli: Raatin stadion

AC Oulu pelaa kotiottelunsa Oulun Koskikeskuksessa Raatinsaarella sijaitsevalla Raatin stadionilla, joka avattiin vuonna 1953. Vanha stadion purettiin vuonna 2009 ja uusi stadion valmistui osana Raatin liikuntakeskuksen perusparannusta vuonna 2011. AC Oulu on pelannut stadionilla kaudesta 2011 alkaen.

Raatin stadionin pääkatsomossa on 2 280 kuppi-istuinpaikkaa sekä modernit VIP-tilat aitioineen. Nykyinen pääkatsomo valmistui vuonna 2011 ja se sisältää lämmitetyt yleisö- ja sosiaalitilat sekä oleskelutiloina toimivat käytävätilat. Pääkatsomossa on myös Oulun kaupungin liikuntaviraston tiloja.

Aurinkokatsomossa on 2 112 kuppi-istuinpaikkaa. Nykyinen aurinkokatsomo valmistui vuonna 2011 ja kuppi-istuimet asennettiin vuonna 2014. Aurinkokatsomolla on omat sisäänkäynnit ja sosiaalitilat. Kentän päädyissä on optio siirrettäville katsomoille. Raatin kenttäalustana on lämmitettävä kansainväliset mitat (105 x 68 metriä) täyttävä luonnonnurmi. Nurmi on Suomen pohjoisin lämmitettävä siirtonurmi.[61]

AC Oulu pelasi kaudet 2003–2010 kotiottelunsa Castrenin kentällä. Talvikaudella kotikenttänä toimii vuonna 2007 valmistunut Heinäpään jalkapallohalli, jonka kapasiteetti on 630 katsojaa.[61][62]

Kannattajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun kannattajaryhmä sai alkunsa vuonna 2006, kun joukko oululaisia jalkapalloihmisiä kokoontui miettimään miten AC Oulun otteluiden tunnelmaa voisi parantaa. Ensimmäisten kausien aikana kentän laidalla vaikuttanut AC Oulu Fanatiks oli hajoamassa ympäri Suomea. Saman vuoden keväällä myös laajemman joukon kiinnostus kannattajatoimintaa kohtaan alkoi nousta ja ensimmäisen kerran Sinitähdet-ryhmä kokoontui isommalla joukolla kesäkuussa 2006 AC Oulun vierasotteluun Rovaniemellä. Alkuun toiminta oli vapaamuotoista, mutta myöhemmin taustat on organisoitu yhdistysmuotoon. Alkuvuodesta 2007 myös pääkaupunkiseudulta alkoi löytyä AC Oulusta ja jalkapallosta kiinnostuneita ihmisiä, ja kesän ja syksyn aikana Sinitähdille muodostui Etelä-Suomen alajaosto Etelän Pellet.[63] Vuodesta 2013 alkaen kannattajaryhmä on tunnettu AC Oulun kannattajat -nimellä ja sen toiminnassa on mukana yli neljäkymmentä henkeä ympäri Suomea.[64]

Organisaatio ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun toiminnasta kaudet 2003–2008 vastasi Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry, jonka puheenjohtajana toimi Matti Heikkinen. AC Oulun managerina 2003–2006 toimi Miika Juntunen ja toiminnanjohtajana 2007–2008 Markus Kalmari. AC Oulu yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 2009 alkaen AC Oulu Oy:lle.

AC Oulun junioritoiminnasta vastaa syksyllä 2015 perustettu AC Oulu juniorit ry, jonka puheenjohtajana toimii Lauri Kauppinen.[65]

AC Oulu Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus:[65]

  • Arto Oja, puheenjohtaja (2012– )
  • Ilkka Kalermo
  • Timo Kalermo
  • Paavo Karjalainen
  • Rami Jaber

Hallituksen puheenjohtajana toimi vuodet 2009–2010 Teijo Hildén ja 2011 Sakari Huikuri.

Seurajohtaja:[65]

Toimitusjohtajana toimi vuodet 2009–2010 Harri Kynnös, 2011 Kimmo Piispanen ja 2012 Petteri Haapala. AC Oulu Oy:llä ei ollut päätoimista toimitusjohtajaa vuonna 2013. Seuran operatiivisesta johdosta on vastannut elokuusta 2014 alkaen seurajohtaja.[55]

Manageri:[65]

  • Timo Kalermo (2014– )

Urheilutoimenjohtajana toimi vuodet 2009–2014 Mika Nurmela. Seuran urheilupuolesta on vastannut elokuusta 2014 alkaen manageri.[55]

Talouden tunnusluvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilikausi Sarja Liikevaihto Tulos
2009 Ykkönen 356 000 € −428 000 €
2010 Veikkausliiga 697 000 € −330 000 €
2011 Ykkönen 501 000 € −313 000 €
2012 Ykkönen 431 000 € −133 000 €
2013 Ykkönen 367 000 € −87 000 €
2014 Ykkönen 414 000 € 2 000 €
2015 Ykkönen 404 000 € −7 000 €

Lähde: Finder[35]

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edustusjoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 1. heinäkuuta 2016.[66]

Nro Paikka Pelaaja
3 H Kongon demokraattinen tasavalta Aristote Mboma
5 P Suomi Lassi Nurmos (kapteeni)
6 P Suomi Markus Heikkinen (varakapteeni)
8 H Suomi Petteri Pietola
9 H Suomi Rasmus Karjalainen (varakapteeni)
10 K Serbia Miroslav Paunović
11 H Suomi Pekka Welling
12 M Suomi Tommi Lindholm
13 P Suomi Niilo Hautala
15 P Suomi Aleksi Nauska
16 P Suomi Aleksi Lappalainen
Nro Paikka Pelaaja
17 K Suomi Anselmi Nurmela
18 H Brasilia Gilberto de Souza (lainassa Ituanosta)
19 P Suomi Samuli Leppälä
20 K Suomi Henry Mäkäräinen
21 H Suomi Juuso Kemppainen
22 P Suomi Iiro Vandell
23 P Suomi Antti Peura
25 K Brasilia Gabriel Braga (lainassa Ituanosta)
29 K Brasilia Jair Silva (lainassa Ituanosta)
30 M Suomi Johannes Wentin
32 K Suomi David Ramadingaye (varakapteeni)

A-juniorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 15. toukokuuta 2016.[67]

Joukkue kauden 2016 A20-poikien Ykköseen (vuonna 1996 tai sen jälkeen syntyneet).[68]

Nro Paikka Pelaaja
31 H Suomi Santeri Kokko
32 K Suomi Aukusti Myllymäki
33 K Suomi Konsta Koskelainen
34 H Suomi Ibrahim Kenedi
35 P Suomi Jarkko Nyländen
36 K Suomi Roope Ahmala
37 P Suomi Ville Värjyvirta
38 K Suomi Onni Heikkinen
39 P Suomi Jarkko Pykäläaho
Nro Paikka Pelaaja
40 K Suomi Jyri Vääräniemi
41 M Suomi Aleksanteri Patronen (kapteeni)
42 P Suomi Lauri Matikainen
43 P Suomi Markus Valtonen
44 H Suomi Samu Himanka
45 M Suomi Darius Kangnissoukpe
46 H Suomi Iivo Kleemola
47 H Suomi Alex Myllymäki
48 K Suomi Santeri Mäkinen

Entiset pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulua on edustanut sarjaotteluissa yhteensä 161 pelaajaa.

Kapteenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1 Antti Pehkonen luopui kapteenin tehtävistä heinäkuussa 2010 ja loppukauden kapteenina toimi Dominic Yobe.[69]

Valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edustusjoukkue:[70]

  • Päävalmentaja: Rauno Ojanen (2012– )
  • Valmentaja: Pekka Ukonmaanaho
  • Valmentaja: Jani Luukkonen
  • Valmentaja: Ilkka Matila
  • Fysiikkavalmentaja: Mikko Tulppo

A-juniorit:[71]

  • Päävalmentaja: Matti Sorvoja (2016– )
  • Valmentaja: Jani Seppänen

Entiset päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edustusjoukkue:

1 Steven Polack erotettiin 1.8.2005 ja loppukauden valmennusvastuun kantoivat kakkosvalmentaja Ari Härkönen ja Aki Lahtinen.
2
Juha Malinen siirtyi 10.9.2012 loppukauden mittaisella vuokrasopimuksella FC Hakan päävalmentajaksi. Loppukauden valmennusvastuun kantoi kakkosvalmentaja Rauno Ojanen.[72]

Hall of Fame[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun kotiotteluiden yhteydessä on julkistettu pelaajia oululaisen jalkapallon Hall Of Fameen.[73]

Seuraennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat voitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkausliiga

  • Suurin kotivoitto: 5–1 (2.9.2007 AC Oulu–FF Jaro)
  • Suurin vierasvoitto: 0–3 (12.6.2010 FC Lahti–AC Oulu)

Ykkönen

  • Suurin kotivoitto: 7–0 (10.9.2011 AC Oulu–FC Espoo, 20.9.2014 AC Oulu–FC Viikingit)
  • Suurin vierasvoitto: 0–4 (15.6.2003 IF Kraft–AC Oulu)

[74]

Suurimmat tappiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkausliiga

  • Suurin kotitappio: 2–5 (2.5.2010 AC Oulu–KuPS)
  • Suurin vierastappio: 6–1 (6.7.2010 JJK–AC Oulu)

Ykkönen

  • Suurin kotitappio: 0–3 (29.8.2004 AC Oulu–P-Iirot, 27.5.2012 AC Oulu–FC Viikingit)
  • Suurin vierastappio: 6–1 (1.8.2013 Ilves–AC Oulu), 5–0 (18.10.2003 PP-70–AC Oulu)

[74]

Pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten otteluita

Tilanne kauden 2015 jälkeen.

Pelaaja O M
1 Janne Hietanen Suomen lippu 196 21
2 Dritan Stafsula Albanian lippu 168 45
3 Mika Nurmela Suomen lippu 154 29
4 Juho Meriläinen Suomen lippu 122 0
5 Antti Pehkonen Suomen lippu 112 6

Eniten maaleja

Tilanne kauden 2015 jälkeen.

Pelaaja O M
1 Dritan Stafsula Albanian lippu 168 45
2 Mika Nurmela Suomen lippu 154 29
Jeferson Pires Brasilian lippu 78 29
4 Donewell Yobe Sambian lippu 73 27
5 Janne Hietanen Suomen lippu 196 21
  • Nuorin pelaaja: Niklas Jokelainen, 15 v. 1 kk. 1 pv. (2.5.2015 AC Oulu–PK-35)
  • Vanhin pelaaja: Mika Nurmela, 42 v. 9 kk. 8 pv. (4.10.2014 JJK–AC Oulu)
  • Nuorin maalintekijä: Matias Ojala, 16 v. 4 kk. 10 pv. (10.7.2011 AC Oulu–PK-35)
  • Vanhin maalintekijä: Mika Nurmela, 42 v. 9 kk. 2 pv. (28.9.2014 AC Oulu–Ilves)

[74]

Yleisöennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkausliiga

  • Suurin kotiyleisö Castrenin kentällä: 4 036 (22.7.2007 AC Oulu–FC Honka)
  • Pienin kotiyleisö Castrenin kentällä: 1 317 (21.8.2010 AC Oulu–Haka)

Ykkönen

  • Suurin kotiyleisö Castrenin kentällä: 4 717 (21.10.2006 AC Oulu–Atlantis)
  • Suurin kotiyleisö Raatin stadionilla: 4 120 (24.7.2013 AC Oulu–OPS)
  • Pienin kotiyleisö Castrenin kentällä: 144 (2.10.2004 AC Oulu–FC Honka)
  • Pienin kotiyleisö Raatin stadionilla: 565 (18.6.2014 AC Oulu–FC Jazz)

[74]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Sarja Sija O V T H TM–PM P Suomen Cup
2003 Ykkönen 8. 26 9 8 9 37–37 35 5. kierros (32)1
2004 Ykkönen 5. 26 10 9 7 39–33 39 Ei osallistunut
2005 Ykkönen 10. 26 8 7 11 32–33 31
2006 Ykkönen 2. 26 15 7 4 53–25 52
2007 Veikkausliiga 14. 26 5 7 14 28–49 22 Puolivälierät (8)
2008 Ykkönen 4. 26 10 11 5 40–26 41 5. kierros (60)
2009 Ykkönen 1. 26 16 5 5 57–24 53 Ei osallistunut
2010 Veikkausliiga 11. 26 8 6 12 31–44 30 4. kierros (60)
2011 Ykkönen 3. 24 14 6 4 51–22 48 6. kierros (28)
2012 Ykkönen 6. 27 9 10 8 38–35 37 6. kierros (28)
2013 Ykkönen 5. 27 11 7 9 36–38 40 3. kierros (84)
2014 Ykkönen 4. 27 13 8 6 46–32 47 4. kierros (48)
2015 Ykkönen 5. 27 12 8 7 31–28 44 Puolivälierät (8)

1 Kilpailussa jäljellä olleiden joukkueiden määrä.

[74]

Parhaat maalintekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Sarja Pelaaja O M
2003 Ykkönen Jeferson Pires Brasilian lippu 26 12
2004 Ykkönen Jeferson Pires Brasilian lippu 25 10
2005 Ykkönen Kolme pelaajaa1 5
2006 Ykkönen Dragan Pejic Serbian lippu 25 15
2007 Veikkausliiga Janne Hietanen Suomen lippu 25 5
2008 Ykkönen Donewell Yobe Sambian lippu 23 8
2009 Ykkönen Donewell Yobe Sambian lippu 23 14
2010 Veikkausliiga Frank Jonke Kanadan lippu 24 8
2011 Ykkönen Randy Edwini-Bonsu Kanadan lippu 20 16
2012 Ykkönen Joonas Sohlo Suomen lippu 24 9
2013 Ykkönen Joonas Sohlo Suomen lippu 23 7
2014 Ykkönen Dritan Stafsula Albanian lippu 26 11
2015 Ykkönen Kemo Darboe Gambian lippu 24 6

1 Jeferson Pires (21/5), Jukka Puurunen (19/5), Rafinha (21/5)

[74]

Yleisömäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Sarja O Yht. Ka. Suurin Ottelu
2003 Ykkönen 13 10 011 770 1 483 AC Oulu–RoPS (21.8.)
2004 Ykkönen 13 7 948 611 1 244 AC Oulu–KuPS (10.6.)
2005 Ykkönen 13 7 419 571 1 088 AC Oulu–OLS (11.8.)
2006 Ykkönen 13 16 473 1 267 4 717 AC Oulu–Atlantis (21.10.)
2007 Veikkausliiga 13 35 428 2 725 4 036 AC Oulu–FC Honka (22.7.)
2008 Ykkönen 13 18 640 1 434 2 633 AC Oulu–TP-47 (24.7.)
2009 Ykkönen 13 21 234 1 633 2 767 AC Oulu–FC Viikingit (19.9.)
2010 Veikkausliiga 13 25 893 1 992 3 625 AC Oulu–FC Lahti (18.9.)
2011 Ykkönen 12 24 035 2 003 4 118 AC Oulu–OPS (21.9.)
2012 Ykkönen 14 18 898 1 350 3 622 AC Oulu–OPS (29.8.)
2013 Ykkönen 13 15 257 1 174 4 120 AC Oulu–OPS (24.7.)
2014 Ykkönen 14 12 724 909 1 877 AC Oulu–Ilves (28.9.)
2015 Ykkönen 14 15 464 1 105 2 013 AC Oulu–PK-35 (19.8.)

[74]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaleva 10.9.2002
  2. Kaleva 10.9.2002
  3. Veikkaajan kausiennako 2004
  4. Kaleva 10.11.2002
  5. Kaleva 14.1.2003
  6. Kaleva 12.11.2002
  7. Veikkaajan kausiennakko 2003
  8. Kaleva 16.5.2003
  9. Kaleva 14.5.2004
  10. Veikkaajan kausiennakko 2004
  11. Kaleva 12.7.2004
  12. a b c d AC Oulun osakeantiesite 2009
  13. Kaleva 11.12.2004
  14. Veikkaajan kausiennakko 2005
  15. Kaleva 2.8.2005
  16. Kaleva 15.11.2005
  17. Kaleva 3.1.2006
  18. Veikkaajan kausiennakko 2006
  19. Kaleva 15.10.2006
  20. Kaleva 22.10.2006
  21. Kaleva 2.12.2006
  22. Kaleva 28.10.2006
  23. Kaleva 17.12.2006
  24. Veikkaajan kausiennakko 2007
  25. Kaleva 24.10.2006
  26. Kaleva 24.11.2007
  27. Kaleva 6.7.2008
  28. Kaleva 15.7.2008
  29. Kaleva 18.9.2008
  30. Kaleva 15.7.2008
  31. Kaleva 27.11.2008, 13.1.2009
  32. Kaleva 22.4.2009
  33. Veikkaajan kausiennakko 2009
  34. Kaleva 13.10.2009
  35. a b c d e f g h Finder, AC Oulu Oy, taloustiedot finder.fi.
  36. Veikkaajan kausiennakko 2010
  37. Kaleva 1.9.2010
  38. Kaleva 24.10.2010
  39. Yoben veljeksille seitsemän kuukautta ehdollista kaleva.fi 6.5.2011.
  40. Yoben jalkapalloveljeksille kansainvälinen pelikielto kaleva.fi 31.1.2012.
  41. Kaleva 6.11.2010
  42. Kaleva 19.4.2011
  43. Kaleva 9.2.2011
  44. Kaleva 19.6.2011
  45. Kaleva 20.10.2011
  46. Kaleva 11.9.2012
  47. AC Oulu ja Rauno Ojanen allekirjoittivat päävalmentajasopimuksen AC Oulu 3.10.2012.
  48. Oulu-lehti 20.2.2013
  49. Urheilusanomat 17/2013
  50. AC Oulu nappasi Oulun herruuden – OPS kaatui 3-1 AC Oulu 24.7.2013.
  51. Rauno Ojanen jatkaa AC Oulun päävalmentajana AC Oulu 7.11.2013.
  52. Urheilusanomat 17/2014
  53. Kaleva 24.8.2014
  54. Raatissa uskomaton jalkapallopäivä – AC Oulu kaatoi Ilveksen Mika Nurmelan jäähyväisottelussa AC Oulu 28.9.2014.
  55. a b c Paulus Pikkarainen on AC Oulun uusi myyntijohtaja – Juho Meriläisestä seurajohtaja AC Oulu 5.8.2014.
  56. Rauno Ojanen jatkaa AC Oulun päävalmentajana seuraavat kolme vuotta AC Oulu 28.10.2014.
  57. Inte fett i division ett men Ekenäs IF lever på hoppet Svenska Yle 2.5.2015.
  58. Urheilusanomat 18/2015
  59. Markus ”Mako” Heikkinen palaa Ouluun – AC Oulu käynnistää junioritoiminnan AC Oulu 2.9.2015.
  60. AC Oulu taistelee uuden logon alla Kaleva 28.3.2007.
  61. a b Seura: stadion AC Oulu.
  62. Oulu: Heinäpään jalkapallohalli Oulu.
  63. ACIAA 8/2011
  64. Sinitähdet: Sinitähdet sinitahdet.net. Viitattu 30.12.2011.
  65. a b c d AC Oulu Oy hallitus AC Oulu.
  66. Joukkue 2016 AC Oulu.
  67. A-pojat SM-karsinta, AC Oulu Palloliitto, tulospalvelu.
  68. A-poikien SM-sarja 2016 Palloliitto.
  69. Dominic Yobesta AC Oulun kapteeni AC Oulu 6.7.2010.
  70. AC Oulu: joukkue
  71. AC Oulu: A-juniorit
  72. Juha Malinen loppukaudeksi FC Hakan peräsimeen - Rauno Ojaselle vetovastuu AC Oulu 10.9.2012.
  73. Antti Niemi oululaisen jalkapalloilun Hall of Fameen Kymppipaikka 27.7.2011.
  74. a b c d e f g AC Oulun tilastohistoria Sinitahdet.net. Viitattu 6.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta AC Oulu.