Tämä on lupaava artikkeli.

AC Oulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

AC Oulu
Koko nimi AC Oulu
Historia AC Oulu
(2002–)
Perustettu 2002
Kaupunki Oulu, Suomi
Kotiareena Raatin stadion
– kapasiteetti 4 392
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit sininen, valkoinen
         
Omistaja AC Oulu Oy
Toimitusjohtaja Hanna Väänänen
Puheenjohtaja Tomi Kaismo
Päävalmentaja Rauno Ojanen
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Mitalit
Liigacup
Hopeaa Hopeaa 2023

AC Oulu (ACO) on oululainen jalkapalloseura, joka pelaa kaudella 2023 Veikkausliigassa. Seura on pelannut aikaisemmin kolme kautta Veikkausliigassa (2007, 2010, 2021) ja yhteensä 16 kautta Ykkösessä. AC Oulu pelaa kotiottelunsa Raatin stadionilla. Seuran tunnusväri on laivastonsininen.

AC Oulun perustivat vuonna 2002 neljän oululaisseuran puheenjohtajat. Ensimmäisen kausi oli Ykkösessä 2003. AC Oulu nousi ensimmäisen kerran Veikkausliigaan kaudella 2006. Ensimmäinen kausi liigassa (2007) päättyi putoamiseen, kun joukkue jäi sarjassa viimeiseksi. Toisen kerran AC Oulu nousi liigaan kaudella 2009, kun se voitti ensimmäistä kertaa Ykkösen. Joukkue säilyi toisella liigakaudella (2010) pelaamalla sarjassa, mutta seura ei saanut liigalisenssiä kaudelle 2011. AC Oulu pelasi kymmenen kautta Ykkösessä 2011–2020. Kolmannen kerran AC Oulu nousi liigaan kauden 2020 päätteeksi voitettuaan toisen kerran Ykkösen. Suomen Cupissa AC Oulu on edennyt parhaimmillaan puolivälieriin (2007, 2015). AC Oulu on OTP:n, OPS:n ja FC Oulun jälkeen neljäs oululaisseura, joka on pelannut jalkapallon pääsarjassa.

AC Oulu pelasi kotiottelunsa 2003–2010 Castrenin kentällä. Kaudesta 2011 alkaen kotikenttänä on toiminut Raatin stadion. Talvikaudella kotikenttänä toimii Heinäpään jalkapallohalli. AC Oulu julkisti loppuvuodesta 2020 suunnitelmat oman jalkapallostadionin rakentamisesta Heinäpään urheilukeskukseen. Tavoiteaikataulun mukaan stadion on valmis vuonna 2023. AC Oulun reservijoukkue OLS pelaa Kakkosessa. Edustusjoukkueen päävalmentajana toimii Ricardo Duarte. Eniten otteluita AC Oulussa on pelannut Janne Hietanen (196 ottelua) ja kautta aikojen paras maalintekijä on Dritan Stafsula (45 maalia).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun ensimmäinen logo.

1990-luku oli oululaiselle jalkapallolle synkkä, kun niin OTP, OPS kuin FC Oulukin joutuivat lopettamaan edustusjoukkueen toiminnan taloudellisten vaikeuksien vuoksi. OTP:n, OPS:in ja FC Oulun myötä oululaiselta jalkapallokartalta katosi yhteensä 24 kautta pääsarjakokemusta. Vuosituhannen vaihteessa Oulun ykkösseuran aseman otti Tervarit, joka nousi Ykköseen kaudeksi 2000. Tervarit ajautui kuitenkin myös talousvaikeuksiin, jonka jälkeen oululaiset seurajohtajat ilmoittivat syyskuussa 2002 päätöksestä perustaa Ouluun uusi jalkapalloseura.[1]

Neljä oululaisseurojen puheenjohtajaa – Matti Heikkinen (OPS), Tarmo Kouva (Tervarit), Lauri Malm (OTP) ja Seppo Rounaja (OLS) – olivat kypsytelleet asiaa epävirallisesti runsaan vuoden, ja työryhmän puheenjohtajana toimineen Heikkisen mukaan seurojen yhteinen tavoite oli palauttaa uuden edustusjoukkueen myötä oululainen jalkapallo mahdollisimman korkealle tasolle perusseurojen jäädessä toimimaan tahoilleen.[1] Palloliitto myönsi uuden seuran taustaorganisaatioksi perustetulle Oulun Edustusjalkapallo ry:lle kaudeksi 2003 Tervareiden sarjapaikan Ykkösestä sillä ehdolla, että se maksaa Tervareiden kilpailutoiminnasta aiheutuneet 150 000 euron velat.[2][3] Uuden seuran nimeksi valittiin nimikilpailun jälkeen AC Oulu, ja uuden seuran perustamisen taustalla toiminut Miika Juntunen alkoi hoitaa seurajohtajan tehtäviä.[4]

Oulun paluu liigakartalle (2003–2007)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun ensimmäiseksi päävalmentajaksi nimitettiin kahden vuoden sopimuksella oululaisista jalkapallopiireistä niin pelaajana kuin valmentajanakin tuttu Ari Härkönen, ja pelaajarunko koottiin Tervareiden edellisen kauden pelaajista.[5] Ainoa Oulun ulkopuolelta joukkueeseen tullut pelaaja oli Veikkausliigaakin pelannut brasilialainen Jeferson Pires.[6] AC Oulu lähti ensimmäiseen kauteensa 400 000 euron budjetilla ja tavoitteeksi asetettiin sarjan kärkisijat, vaikka välitöntä kiirettä liigaan ei pidettykään.[7] Ensimmäisen sarjaottelun AC Oulu pelasi 16. toukokuuta 2003 sarjan ennakkosuosikki TP-47 vastaan. Castrenin kentällä pelattu ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin. AC Oulu taisteli Ykkösen kärkisijoista aina elokuulle asti, mutta heikosti sujunut loppukausi pudotti joukkueen kaudella 2003 lopulta kahdeksanneksi.

AC Oulu–KuPS 10.6.2004.

Ensimmäisen kauden kahdeksas sija oli AC Oululle pettymys. Toisella kaudella seura kasvatti budjettiaan ja tavoitteeksi kaudella 2004 asetettiin liiganousu.[8] Uusina vahvistuksina joukkueeseen saapuivat mm. liigassa pelanneet Marko Koivuranta ja Jani Sipilä. ACO nostettiin kausiennakoissa jopa sarjan yhdeksi ennakkosuosikiksi yhdessä KuPS:in ja VPS:n kanssa.[9] Kausi alkoi edelliskauden tapaan hyvin, ja kesäkuussa ACO voitti Castrenin kentällä Veikkausliigassa edellisellä kaudella pelanneen KuPS:in kauden ennätysyleisön edessä 2–0. Pelaajarinki oli kuitenkin kapea, ja joukkuetta pyrittiin vahvistamaan vielä kauden aikana.[10] Pelaajaliikenne oli loppukauden aikana kovaa, kun useat ulkomaalaispelaajat kävivät kokeilemassa onneaan AC Oulun riveissä. Joukkue hyytyi taas loppukaudesta ja lopullinen sijoitus sarjassa oli viides. Loppukauden pelaajaliikenteen seurauksena kentällä kävi kauden aikana yhteensä 30 kenttäpelaajaa. Kauden paras maalintekijä oli edelliskauden tapaan Jeferson Pires ja seura teki toistamiseen taloudellisesti positiivisen tuloksen.[11]

AC Oulua perustettaessa tavoitteeksi oli asetettu liiganousu kolmessa vuodessa, joten kausi 2005 oli näytön vuosi. Uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin vuoden sopimuksella FC Viikinkien valmentajana toiminut Steven Polack.[12] ACO lähti kauteen Ykkösen suurimmalla budjetilla, ja joukkuetta vahvistettiin niin liigatason kotimaisilla pelaajilla (Mike Peltola ja Pertti Lehtonen) kuin uusilla ulkomaalaispelaajillakin (Vitão ja Rafinha). ACO nostettiinkin kauden suurimmaksi ennakkosuosikiksi, jota muut joukkueet lähtivät haastamaan.[13] Ykkösen suurimman ennakkosuosikin kausi oli kuitenkin lähellä täydellistä katastrofia. Joukkue johti Ykköstä neljän kierroksen jälkeen, mutta sitten alkoivat vaikeudet. Avainpelaajat Jani Sipilä ja Luiz Antônio kärsivät loukkaantumisista, eikä kesken kauden tullut Dionísiokaan tuonut kaivattua tehokkuutta hyökkäykseen. ACO valui putoamistaisteluun ja erityisen tehotonta joukkueen peli oli kotikentällä. Kun seitsemästä kotiottelusta oli saldona vain yksi voitto, seuran johto erotti päävalmentaja Polackin 1. elokuuta.[14] Valmentajavaihdos ei kuitenkaan piristänyt joukkuetta, ja ACO vältti putoamiskarsinnat Ari Härkösen ja Aki Lahtisen johdolla lopulta vain yhden pisteen erolla. Sarjasijoitus oli vasta kymmenes, ja kausi 2005 epäonnistui myös taloudellisesti, kun seura teki ensimmäistä kertaa tappiollisen tuloksen.[11]

Luukkonen
Kaijalainen
Sipilä
Fomitšov
Peltola
Ollo
Hietanen
Järvitalo
Kolehmainen
Rafinha
Pejić
Avauskokoonpano ottelussa AC Oulu–Atlantis
21.10.2006.

Kauden 2005 pettymyksen jälkeen AC Oulun päävalmentajaksi nimitettiin 1+2-vuotisella sopimuksella kolme joukkuetta liigaan nostanut ja kaudella 2005 Veikkausliigassa FC Lahtea valmentanut Harri Kampman.[15] Toinen profiilihankinta kaudelle 2006 oli 61 A-maaottelua pelannut Mika Nurmela, joka oli päättämässä ammattilaisuraansa ulkomailla.[16] Uusina pelaajina joukkueeseen liittyivät myös mm. Janne Hietanen ja Toni Kolehmainen sekä ulkomaalaiset Ilja Fomitšov ja Dragan Pejić. ACO:n budjetti oli edelliskauden tapaan Ykkösen suurin ja joukkuetta pidettiin jälleen suurimpana nousijasuosikkina.[17] Joukkueen kausi ei alkanut täysin odotusten mukaan, kun se voitti ensimmäisistä kymmenestä ottelusta vain kolme ja Nurmela siirtyi HJK:n riveihin pelattuaan vain kaksi ottelua ACO:n paidassa. Heinäkuun lopulla alkoi kuitenkin voittoputki, joka siivitti joukkueen taistelemaan sarjan kärkisijoista. Loppukesästä löytyneen hyvän vireen ansiosta oululaisyleisö alkoi löytää Castrenin kentälle, ja pohjoisen paikallisottelussa RoPS:ia vastaan paikalla oli jo vajaat 2 000 katsojaa. Kauden viimeiseen otteluun lähdettiin tilanteesta, jossa tasapeli riitti liiganousuun.[18] Viimeisen kierroksen ottelu AC Oulu–Atlantis päättyi Vesa Järvitalon ja Pejićin maaleilla kotijoukkueen 2–0-voittoon, ja ennätysyleisö (4 717) sai todistaa oululaisen jalkapallon paluuta liigakartalle 12 vuoden tauon jälkeen.[19] Kauden paras maalintekijä oli hyökkääjä Pejić. Seuran liikevaihto kasvoi nousukaudella reiluun 600 000 euroon ja tulos oli hieman tappiollinen.[11] Kauden päätyttyä seura erotti jo kesällä seuran toiminnasta sivuun siirretyn manageri Miika Juntusen.[20]

AC Oulu–MyPa 27.5.2007.

Harri Kampman jatkoi odotetusti ACO:n päävalmentajana myös kaudella 2007, ja seuran uudeksi toiminnanjohtajaksi nimitettiin Markus Kalmari.[21][22] Vaihtuvuus joukkueessa oli talven aikana suurta ja uusina pelaajina joukkueeseen liittyivät mm. Antti Pehkonen, Jani Viander, Tarmo Koivuranta sekä ulkomaalaiset Toni Banduliev, Saša Kolić ja Dmytro Brovkin. ACO kasvatti budjettia liigassa 800 000 euroon, ja joukkue arvioitiin kausiennakoissa keskikastin joukkueeksi.[23] AC Oulu jatkoi Veikkausliigassakin pelaamista Castrenin kentällä, koska huonokuntoinen Raatin stadion odotti vielä remontin alkamista.[24] Ensimmäisen liigaottelun AC Oulu pelasi 21. huhtikuuta, kun vastaan asettui FC Viikingit. Ottelu päättyi 1–1-tasapeliin ja ensimmäisen liigamaalin teki Toni Banduliev. Kauden alku sujui pirteästi, ja joukkue voitti mm. hallitsevan mestarin Tampere Utd:n kotiottelussa 2–0. Sitä seurasi kuitenkin voitottomien otteluiden pitkä putki, jonka aikana ACO tippui liigan viimeiseksi. Vaihtuvuus pelaajistossa oli suurta myös kauden aikana, eivätkä uudet vahvistukset Dominic Yobe, Ville Lehtinen ja Raphael Edereho pystyneet nostamaan joukkuetta ahdingosta. Vaihtelevista peliesityksistä huolimatta ACO keräsi parhaimmillaan yli 4 000 katsojaa Castrenin kentälle. Joukkue jäi lopulta pisteen erolla liigan viimeiseksi ja putosi takaisin Ykköseen, kun se hävisi viimeisen ottelunsa MyPa:n vieraana maalein 2–3. Kauden aikana kentällä kävi yhteensä 29 pelaajaa, ja yleisökeskiarvo oli surkeasta kaudesta huolimatta 2 725. Suomen Cupissa joukkue eteni puolivälieriin. Seuran liikevaihto kasvoi liigassa noin 800 000 euroon, mutta tappiota tuli hurjat yli 400 000 euroa.[11]

Malisen johdolla ylös ja alas (2008–2012)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Putoamiseen päättyneen kauden jälkeen AC Oulun päävalmentajaksi nimitettiin kahden vuoden sopimuksella mm. TPS:n, MyPa:n ja KuPS:in päävalmentajana toiminut Juha Malinen.[25] Edellisen kauden joukkue hajosi ja runkopelaajista jatkoivat vain Antti Pehkonen ja Dominic Yobe. Uusina pelaajina kauden 2008 joukkueeseen saapuivat mm. Dennys Rodrigues, Niko Kukka, Veli-Pekka Nurmi ja Donewell Yobe. Seuran budjetti pieneni edelliskaudesta 500 000 euroon, ja tavoitteeksi asetettiin liiganousu kahden vuoden sisällä. ACO aloitti kauden pirteästi, ja joukkue johti sarjaa keskikesällä.[26] Lukuisat tasapelit pudottivat kuitenkin joukkueen sarjakärjestä ja lopullinen sijoitus sarjassa oli neljäs. Oululaisyleisö ei hylännyt joukkuetta putoamisen jälkeen, ja Ykkösessäkin ACO:n otteluita seurasi parhaimmillaan reilut 2 600 katsojaa. Kentän ulkopuolella seuran toiminnanjohtaja Markus Kalmari jätti tehtävänsä heinäkuussa, ja päävalmentaja Malisen kanssa tehtiin syksyn aikana kauteen 2011 yltävä jatkosopimus.[27][28] Seurassa alettiin myös valmistella yhtiöittämistä ja kilpailutoiminnan siirtämistä uudelle osakeyhtiölle taloustilanteen vahvistamiseksi.[27]

AC Oulu–FC Hämeenlinna 11.10.2009.

AC Oulun kilpailutoiminta siirtyi vuoden 2009 alusta Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:ltä edellisen vuoden puolella perustetulle uudelle osakeyhtiölle, AC Oulu Oy:lle. Osakeyhtiön puheenjohtajaksi nimitettiin Teijo Hildén, toimitusjohtajaksi Harri Kynnös ja urheilutoimenjohtajaksi myös pelaajasopimuksen tehnyt Mika Nurmela.[29] Uusina pelaajina joukkueeseen liittyivät mm. Juha Majava ja Frank Jonke. Joukkueen valmistautumista kauteen 2009 varjosti tieto siitä, että seuran palkanmaksu oli myöhässä uuden yhtiön heikon taloustilanteen vuoksi, ja pelaajat olivat joutuneet jättämään palkkaturvahakemukset maalis-huhtikuulta.[30] Kentän ulkopuolisista vaikeuksista huolimatta joukkue lähti tavoittelemaan nousua 800 000 euron budjetilla sarjan ennakkosuosikkina.[31] Kausi alkoi tavoitteiden mukaisesti, ja ACO johti Ykköstä sarjan puolivälissä. Joukkue sai vielä loppukesästä kaksi tärkeää vahvistusta, kun Jarkko Hurme ja Toni Kolehmainen palasivat ulkomailta Ouluun. ACO eteni syksyllä vakuuttavasti voitosta voittoon, ja kotiottelut keräsivät parhaimmillaan reilut 2 700 katsojaa. Ykkösen voitto ja liiganousu varmistuivat ennen viimeistä kierrosta, kun selvisi, etteivät KPV ja FC Viikingit saa enää ACO:a kiinni.[32] Nousujuhlat pidettiin Castrenin kentällä viimeisessä ottelussa, ja joukkueen paras maalintekijä oli toistamiseen Donewell Yobe. AC Oulu Oy:n ensimmäinen tilikausi oli raskaasti tappiollinen, kun tappiota tuli noin 350 000 euron liikevaihdolla yli 400 000 euroa.[33]

Rodrigues
Kukka
Hietanen
Pehkonen
Hurme
Dom. Yobe
Juu. Majava
Nurmela
Juh. Majava
Jonke
Pennanen
Avauskokoonpano ottelussa FF Jaro–AC Oulu
23.10.2010.

AC Oulu lähti seuran historian toiseen Veikkausliiga-kauteen pitkälti edellisellä kaudella Ykkösen voittaneella joukkueella. Päävalmentaja Malisen sopimusta jatkettiin kauden 2012 loppuun, ja edellisen liigakauden kapteeni Janne Hietanen palasi AC Ouluun. Liigajoukkuetta tulivat vahvistamaan mm. Mika Lähderinne, Juuso Majava ja Jean Fridolin. ACO lähti kauteen 2010 noin 900 000 euron budjetilla ja tavoitteeksi asetettiin liigapaikan säilyttäminen. Joukkue arvioitiin kausiennakoissa keskikastin joukkueeksi ja yhtenäisemmäksi kuin ensimmäisellä liigakaudella.[34] Joukkue aloitti kauden hyvin, mutta heinäkuu oli kuitenkin synkkä ja ACO valui kuuden tappion myötä putoamistaisteluun. Pelillisen vireen löydyttyä uudelleen kävi ilmi, että seuran taloustilanne oli erittäin heikko. AC Oulu Oy järjesti 31. elokuuta kriisikokouksen, jossa kerrottiin loppukauden olevan vaarassa ilman taloudellista apua. Samalla ilmoitettiin toimitusjohtaja Harri Kynnöksen jättäneen tehtävänsä.[35] Seuran taustalla olleista vaikeuksista huolimatta kausi jatkui, ja putoamistaistelun kannalta ratkaiseva ottelu pelattiin viimeisellä kierroksella Pietarsaaressa. ACO voitti FF Jaron Mika Nurmelan ja Juuso Majavan maaleilla 2–1. Joukkue nousi voiton ansiosta sarjassa yhdenneksitoista ja säilyi suoraan liigassa.[36] Joukkueen paras maalintekijä liigakaudella oli Frank Jonke ja yleisöä kotiotteluissa oli parhaimmillaan reilut 3 600 katsojaa. Seuran liikevaihto kaksinkertaistui edellisestä kaudesta, mutta taloudellista tappiota tuli jälleen yli 300 000 euroa.[33] Kauden jälkeen paljastui, että Dominic ja Donewell Yobe olivat mukana Veikkausliigan sopupeliskandaalissa, ja heidät tuomittiin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä kahden vuoden kansainväliseen pelikieltoon.[37][38]

AC Oulu–FC Viikingit 18.6.2011.

AC Oulun toimitusjohtajaksi kaudeksi 2011 valittiin Kimmo Piispanen ja puheenjohtajan tehtäviä alkoi hoitaa Arto Oja.[39] Joukkueen piti pelata kaudella 2011 Veikkausliigassa, mutta Palloliiton lisenssikomitea ei myöntänyt AC Oululle liigalisenssiä, koska seura ei täyttänyt lisenssin taloudellisia vaatimuksia. Palloliiton ja Urheilun oikeusturvalautakunnan hylättyä seuran valitukset ACO pudotettiin Ykköseen.[40] Useat pelaajat jättivät joukkueen, ja uusina pelaajina Ouluun saapuivat mm. Jeremy Vuolo, Jani Kauppila, Dritan Stafsula ja Randy Edwini-Bonsu. Joukkueen piti lähteä kauteen 975 000 euron budjetilla, mutta budjettia jouduttiin leikkaamaan Ykkösessä noin kolmanneksella.[41] AC Oulu siirtyi kaudella 2011 pelaamaan uudelle Raatin stadionille. Vuosien 2009–2011 aikana remontoidun stadionin avausotteluna pelattiin 18. kesäkuuta ottelu AC Oulu–FC Viikingit.[42] ACO taisteli sarjan voitosta, mutta sarjan ennakkosuosikki FC Lahti piti sarjajohtonsa, ja AC Oulu jäi lopulta kolmanneksi. Kauden kohokohdaksi jäi paikallisottelu OPS:ia vastaan yli 4 000 hengen yleisön edessä. Randy Edwini-Bonsu teki seuran yhden kauden maaliennätyksen 16 maalilla. Osakeyhtiö kärsi kolmannen peräkkäisen tappiollisen kauden, ja seuran taustoissa tapahtui jälleen muutoksia, kun toimitusjohtaja Piispanen ja kesällä valittu puheenjohtaja Sakari Huikuri jättivät tehtävänsä.[33]

AC Oulu sai kaudelle 2012 jälleen uuden toimitusjohtajan, kun Petteri Haapala nimitettiin tehtävään. Huikurin jätettyä tehtävänsä Arto Ojasta tuli toistamiseen seuran puheenjohtaja. AC Oulu Oy oli tehnyt edellisten kolmen kauden aikana yhteensä miljoonan euron tappion, ja yksi uuden toimitusjohtajan tärkeimmistä tavoista olikin talouden tasapainottaminen.[43] Joukkueen runko pysyi pitkälti samana, ja ainoat uudet vahvistukset olivat Hugo Magalhães ja jo kauden alettua saapunut Venance Zézé. ACO:n kausi alkoi nihkeästi, ja joukkue jäi sarjan keskikastiin. Syyskuussa päävalmentaja Malinen siirtyi loppukaudeksi Veikkausliigaan FC Hakan päävalmentajaksi ja kakkosvalmentaja Rauno Ojanen nousi päävalmentajaksi.[44] Paikallisottelut OPS:ia vastaan keräsivät edelliskauden tapaan suurimmat yleisömäärät, ja parhaana maalintekijänä kunnostautui Joonas Sohlo. ACO:n sarjasijoitus oli heikon kauden päätteeksi vasta kuudes. AC Oulu Oy:n liikevaihto pieneni hieman kaudella 2012, mutta taloutta saatiin silti korjattua parempaan suuntaan, kun tappio pieneni edelliskauteen verrattuna noin 200 000 eurolla.[33]

Talouden ehdoilla Ykkösessä (2013–2017)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OPS–AC Oulu 31.5.2013.

Viisi kautta AC Oulua valmentaneen Juha Malisen jälkeen joukkueen uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin 1+1-vuotisella sopimuksella tehtävässä jo edellisen kauden lopulla aloittanut Rauno Ojanen.[45] Seura jatkoi edellisellä kaudella alkanutta talouden tasapainottamista menojen leikkaamisella ja kauteen lähdettiin huomattavasti edelliskautta pienemmällä 450 000 euron budjetilla.[46] Joukkuetta vahvistettiin pääasiassa oman alueen nuorilla pelaajilla ja muita vahvistuksia olivat mm. Daniel Owusu ja Tashan Adeyinka sekä alkukaudesta saapunut David Monsalve. ACO arvioitiin edelliskauden tapaan ulos kärkitaistelusta ja nousupaineet olivat muilla joukkueilla.[47] Kolmatta kautta pelatut paikallisottelut OPS:ia vastaan olivat edelleen kauden kohokohtia, ja ACO nousi sarjassa kolmanneksi voitettuaan OPS:in uuden Raatin ennätysyleisön (4 120) edessä heinäkuussa.[48] Elokuun viiden ottelun tappioputki kuitenkin tiputti joukkueen sarjan voittotaistelusta. ACO paransi sarjasijoitustaan edelliskauteen verrattuna, mutta oli kuitenkin vasta viides. Joukkueen paras maalintekijä oli toistamiseen Joonas Sohlo. AC Oulu Oy:n liikevaihto pieneni kolmatta kautta peräkkäin, mutta menojen leikkaamisen ansiosta tilikauden tappio jäi ensimmäistä kertaa alle 100 000 euroon.[33]

Rauno Ojanen jatkoi AC Oulun päävalmentajana kaudella 2014.[49] Seuran 42 vuotta täyttänyt urheilutoimenjohtaja Mika Nurmela päätti myös jatkaa pelaajauraansa vielä yhden kauden. Joukkueen runko koostui oululaispelaajista ja uusina vahvistuksina joukkueeseen liittyivät Dominic Oppong, Morten Peipinen ja Titi Essomba. Joukkuetta rakennettiin talouden ehdoilla, eikä sille annettu ennakkoarvioissa mahdollisuuksia nousta nousutaisteluun.[50] Kausi alkoikin nihkeästi, ja 12 ottelua toi vain 13 pistettä. ACO:n hävittyä vierasottelunsa kesäkuun lopulla HIFK:lle 0–4, joukkue asetti seuraavalla pelimatkalla tavoitteensa uusiksi ja peli vapautui.[51] AC Oulu pelasi sen jälkeen kauden loput 14 ottelua ilman tappiota ja nousi vain kolmen pisteen päähän sarjan voittaneesta HIFK:sta. Kauden aikana AC Oulun paidassa nähtiin isä ja poika, kun Mika Nurmelan poika Anselmi Nurmela nousi myös ACO:n kokoonpanoon. Nurmela päätti pitkän pelaajauransa kauden jälkeen, ja jäähyväisotteluksi kotiyleisön edessä jäi 28. syyskuuta pelattu ottelu AC Oulu–Ilves.[52] Kauden paras maalintekijä oli Dritan Stafsula, ja ACO:n sarjasijoitus oli lopulta neljäs. AC Oulu Oy onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan tilikaudella 2014 ja osakeyhtiö teki historiansa aikana ensimmäistä kertaa positiivisen tuloksen.[33] Seura myös uudisti organisaatiotaan kauden aikana. Uudeksi seurajohtajaksi nimitettiin Juho Meriläinen ja urheilutoimenjohtajan paikalle manageriksi Timo Kalermo.[53]

AC Oulu–TPS 29.8.2015.

Jo kaksi kautta joukkueen päävalmentajana toiminut Rauno Ojanen jatkoi valmennusvastuussa kolmen vuoden jatkosopimuksella kaudesta 2015 alkaen.[54] Edellisellä kaudella joukkueen rakentaminen venyi myöhään kevääseen ja nyt joukkue pyrittiin kokoamaan aikaisemmin. Seura lähti kauteen 2015 edelliskauden tapaan noin 400 000 euron budjetilla.[55] Joukkueeseen saapuivat mm. liigassa pelanneet Antti Peura, Antti Uimaniemi, Lassi Nurmos ja Alessandro Marzuoli. Ennen Ykkösen alkua pelatut Suomen Cupin ottelut sujuivat hyvin, kun joukkue eteni puolivälieriin. Edelliskauden tappioton putki ja Suomen Cupin ottelut nostivatkin AC Oulun jopa yhdeksi sarjan voittajasuosikiksi.[56] Kausi alkoi kuitenkin edelliskauden tapaan heikosti, kun ACO voitti kuudesta ensimmäisestä ottelusta vain yhden. Joukkue heräsi kuitenkin taistelemaan sarja voitosta ja liigakarsintaan oikeuttavasta kakkossijasta. ACO pelasi taas pitkän 11 ottelun tappiottoman ottelun putken, mutta kun ratkaisevat voitot loppukaudesta jäivät puuttumaan, AC Oulu jäi jälleen sarjan keskikastiin viidenneksi viiden pisteen päähän kakkossijasta. Joukkueen paras maalintekijä oli Kemo Darboe, ja kauden päätteeksi seurassa kautta aikojen eniten otteluita pelannut Janne Hietanen sekä eniten maaleja tehnyt Dritan Stafsula päättivät pelaajauransa ylemmillä sarjatasoilla. Seura ylsi lähelle taloudellista nollatulosta, ja se julkisti syksyn aikana suunnitelmat junioritoiminnan aloittamisesta.[33][57]

Edustusjoukkueen rinnalle perustettu AC Oulun A-junioreiden joukkue aloitti viralliset ottelut A-poikien SM-karsintasarjassa tammikuussa 2016.[58] Karsintasarjan jälkeen A-juniorit pelasivat kauden 2016 A-poikien Ykkösessä. Edustusjoukkue sai kaudelle 2016 merkittävän vahvistuksen, kun 61 A-maaottelua pelannut Markus Heikkinen palasi Ouluun. Muita uusia pelaajia olivat brasilialaiskolmikko Jair Silva, Gabriel Braga ja Gilberto de Souza sekä liigassakin pelanneet David Ramadingaye ja Aristote Mboma. Joukkue vaihtui edelliskaudesta paljon, ja se sijoitettiin ennakkoarvioissa edelliskausien sijoitusten tapaan sarjan keskikastiin.[59] Joukkue haki vielä lopullista muotoaan kauden ensimmäisissä peleissä, mutta keskikesän pisteputki nosti ACO:n taistelemaan sarjan voitosta JJK:n ja TPS:n kanssa. AC Oulu johti sarjaa 20. kierroksen jälkeen, ja joukkue oli kiinni liiganousussa vielä kaksi kierrosta ennen sarjan päätöstä. Tappiot kauden ennätysyleisön (2 821) edessä TPS:lle ja kauden päätöspelissä Jyväskylässä JJK:lle jättivät ACO:n kuitenkin edellisen kauden tapaan sarjassa neljänneksi. Kauden paras maalintekijä oli Aristote Mboma, joka voitti Ykkösen maalipörssin 18 maalilla. Seuralle kausi oli positiivinen, sillä se onnistui kasvattamaan sekä liikevaihtoa että yleisömäärää. AC Oulu Oy:n taloudellinen tulos oli kolmatta kautta lähellä nollatulosta.[33]

AC Oulu–OPS 19.7.2017.

Markus Heikkinen nimitettiin seuran urheilutoimenjohtajaksi kaudesta 2017 alkaen.[60] Edellisellä kaudella alkanut A-junioreiden toiminta päätettiin keskeyttää SM-karsintasarjan jälkeen, kun joukkue ei yltänyt A-poikien SM-sarjaan.[61] Edustusjoukkueen lisäksi seura perusti Vitoseen Villan Pojat -harrastejoukkueen.[62] Edustusjoukkueessa vaihtuvuus oli jälleen suurta, ja uusina pelaajina saapuivat mm. Tuomas Mustonen, Eero-Matti Auvinen, Saša Jovović ja Jere Aallikko. Ennakkoarvioissa AC Oulu oli edelliskauden tapaan sarjan keskikastissa.[63] Kausi 2017 alkoi kolmella voitolla, mutta se sujui kuitenkin keskikertaisesti. Kauteen mahtui myös erikoisia tapahtumia, kun peräti kaksi ottelua piti pelata uudelleen. Kesäkuussa ottelu EIF:ää vastaan määrättiin pelattavaksi uudelleen tuomarivirheen vuoksi, ja heinäkuussa kauden ennätysyleisön (3 611) edessä pelattu paikallisottelu OPS:aa vastaan keskeytettiin pommiuhan vuoksi.[64][65] Joukkuetta vahvistettiin kauden aikana mm. hyökkääjä Alvarado Morínilla, mutta Ykkösen nousutaistelu käytiin TPS:n, FC Hongan ja KPV:n välillä. ACO:n sarjasijoitus kaudella 2017 oli edelliskauden tapaan neljäs. Joukkueen parhaat maalintekijät olivat Saša Jovović ja Alvarado Morín. AC Oulu ilmoitti kauden lopulla, että päävalmentaja Rauno Ojasen sopimusta ei enää jatketa.[66] Loppukauden pienet yleisömäärät vetivät yleisökeskiarvon edelliskautta pienemmäksi ja seuran taloudellisen tuloksen hieman tappiolliseksi.[67]

Tavoitteena nousu kestävältä pohjalta (2018–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulu–KTP 21.5.2018.

AC Oulu nimitti uudeksi päävalmentajaksi kaudesta 2018 alkaen 1+2 -vuotisella sopimuksella KuPS:in organisaatiossa valmentaneen Mika Lähderinteen.[68] Uusina vahvistuksina joukkueeseen saapuivat liigassakin pelanneet Toni Tahvanainen, Aleksi Gullsten, Lassi Nurmos, Juhani Pennanen ja Walter Moore. Seuran organisaatiossa tapahtui myös muutoksia vuoden 2018 aikana, kun AC Oulu Oy:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ville Puukka ja seurajohtaja Juho Meriläinen nimitettiin toimitusjohtajaksi.[67][69] Ennen Ykkösen alkua pelatut Suomen Cupin ottelut sujuivat hyvin ja joukkue eteni puolivälieräkarsintaan. Ennen kauden alkua AC Oulu arvioitiin jälleen sarjan keskikastiin.[70] Joukkue asetti kauden 2018 viralliseksi tavoitteeksi nousun Veikkausliigaan. Samassa yhteydessä seurajohto julkisti seuran kehittämiseen liittyvän strategian vuosiksi 2019–2022 ja tavoitteet reiluun 400 000 euroon vakiintuneen budjetin kasvattamisesta.[71] Kausi sujui hyvin kaksijakoisesti, kun joukkue oli ensimmäisen puoliskon jälkeen sarjassa vasta seitsemäntenä, mutta toisella puoliskolla AC Oulu oli sarjan paras joukkue. 30 pistettä 14 viimeisestä ottelusta ei kuitenkaan riittänyt nousutaisteluun ja kärkikaksikko HIFK:n ja KPV:n vauhtiin. Joukkueen lopullinen sarjasijoitus kaudella 2018 oli jälleen neljäs. Kauden paras maalintekijä oli Alvarado Morín, joka voitti Ykkösen maalipörssin 17 maalilla. Kauden päätteeksi Markus Heikkinen päätti yli 20 vuotta kestäneen pelaajauransa Raatin stadionille.[72] AC Oulu aloitti vuoden 2018 aikana uutta liiketoimintaa talouden vahvistamiseksi ja se onnistui kasvattamaan liikevaihtoa hieman edelliskausia suuremmaksi.[73][33]

AC Oulu käytti päävalmentaja Lähderinteen sopimuksen option kausista 2019–2020.[74] A-junioreiden toimintaa korvaamaan perustettiin AC Oulu Akatemia, joka aloitti pelaamisen Kolmosessa.[75] Samalla harrastejoukkue Villan Pojat siirtyi OTP:n alle. Seuran hallitus päätti nostaa pelaajabudjettia kaudelle 2019 ja asetti tavoitteeksi liiganousun.[73][76] Joukkueeseen saapuivat liigassa pelanneet Fugo Segawa, Joni Korhonen ja Loorents Hertsi sekä pitkän pelaajauran liigassa ja ulkomailla tehnyt Juho Mäkelä. Ykkösen maalipörssin voittanut Morín jatkoi myös joukkueessa. Joukkue eteni ennen kauden alkua Suomen Cupissa neljännesvälieriin. Edellisen syksyn hyvät tulokset ja kokeneet liigapelaajat nostivat joukkueen sarjan ennakkosuosikiksi yhdessä TPS:n kanssa.[77] Seura vahvisti joukkueen valmennusta kesäkuussa, kun Rauno Ojanen liittyi valmennusryhmään.[78] Erityisesti kotiottelut sujuivat kuitenkin nihkeästi, ja alle odotusten mennyt alkukausi johti päävalmentaja Lähderinteen potkuihin kymmenen ottelun jälkeen. Kakkosvalmentaja Ojanen nousi päävalmentajaksi.[79] Joukkue menetti mahdollisuudet nousuun, kun kärkikaksikko (Haka ja TPS) karkasivat tavoittamattomiin. AC Oulu joutui pelaamaan lopulta jopa sarjapaikan puolesta, ja kausi päättyi heikoimmalle sijalle yli kymmeneen vuoteen. ACO oli kaudella 2019 Ykkösessä vasta seitsemäs. Kauden paras maalintekijä oli Juho Mäkelä 11 maalilla. Heikko urheilullinen tulos veti myös taloudellisen tuloksen tappiolliseksi, mutta liikevaihto kasvoi merkittävästi 574 000 euroon (+22 %).[33]

Värit ja logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun ensimmäiset peliasut olivat väritykseltään kokosiniset ja ensimmäinen logo viittasi perustajaseurojen väreihin. Näillä tunnuksilla AC Oulu pelasi vuoteen 2006 asti. Peliasun värit ja logo uudistettiin ensimmäiselle liigakaudelle 2007, jolloin pelipaitojen väri vaihdettiin laivastonsiniseksi, shortsien väri valkoiseksi ja käyttöön otettiin uusi laivastonsininen vaakunakilpitaustainen logo.[80]

Stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raatin stadion 17.6.2011.
Heinäpään jalkapallohalli 4.2.2016.
Pääartikkeli: Raatin stadion

AC Oulu pelaa kotiottelunsa Oulun Koskikeskuksessa Raatinsaarella sijaitsevalla Raatin stadionilla, joka avattiin vuonna 1953. Vanha stadion purettiin vuonna 2009 ja uusi stadion valmistui osana Raatin liikuntakeskuksen perusparannusta vuonna 2011. AC Oulu on pelannut stadionilla kaudesta 2011 alkaen.

Raatin stadionin pääkatsomossa on 2 280 kuppi-istuinpaikkaa sekä modernit VIP-tilat aitioineen. Nykyinen pääkatsomo valmistui vuonna 2011 ja se sisältää lämmitetyt yleisö- ja sosiaalitilat sekä oleskelutiloina toimivat käytävätilat. Pääkatsomossa on myös Oulun kaupungin liikuntaviraston tiloja.

Aurinkokatsomossa on 2 112 kuppi-istuinpaikkaa. Nykyinen aurinkokatsomo valmistui vuonna 2011 ja kuppi-istuimet asennettiin vuonna 2014. Aurinkokatsomolla on omat sisäänkäynnit ja sosiaalitilat. Kentän päädyissä on optio siirrettäville katsomoille. Raatin kenttäalustana on lämmitettävä kansainväliset mitat (105 × 68 metriä) täyttävä luonnonnurmi. Nurmi on Suomen pohjoisin lämmitettävä siirtonurmi.[81]

AC Oulu pelasi kaudet 2003–2010 kotiottelunsa Castrenin kentällä. Lokakuussa 2020 AC Oulu julkisti suunnitelmat oman 5000-paikkaisen jalkapallostadionin rakentamisesta Heinäpään urheilukeskukseen. Hankkeen kustannusarvio on 13 miljoonaa euroa ja tavoiteaikataulun mukaan stadion on valmis kauden 2023 aikana.[82][83][84]

Talvikaudella kotikenttänä toimii vuonna 2007 valmistunut Heinäpään jalkapallohalli, jonka kapasiteetti on 630 katsojaa.[81][85] AC Oulun ja OLS:n oma jalkapallohalli valmistui vuonna 2020.[86]

Kannattajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun kannattajaryhmä sai alkunsa vuonna 2006, kun joukko oululaisia jalkapalloihmisiä kokoontui miettimään miten AC Oulun otteluiden tunnelmaa voisi parantaa. Ensimmäisten kausien aikana kentän laidalla vaikuttanut AC Oulu Fanatiks oli hajoamassa ympäri Suomea. Saman vuoden keväällä myös laajemman joukon kiinnostus kannattajatoimintaa kohtaan alkoi nousta ja ensimmäisen kerran Sinitähdet-ryhmä kokoontui isommalla joukolla kesäkuussa 2006 AC Oulun vierasotteluun Rovaniemellä. Alkuun toiminta oli vapaamuotoista, mutta myöhemmin taustat on organisoitu yhdistysmuotoon. Alkuvuodesta 2007 myös pääkaupunkiseudulta alkoi löytyä AC Oulusta ja jalkapallosta kiinnostuneita ihmisiä, ja kesän ja syksyn aikana Sinitähdille muodostui Etelä-Suomen alajaosto Etelän Pellet.[87] Vuodesta 2013 alkaen kannattajaryhmä on tunnettu AC Oulun kannattajat -nimellä ja sen toiminnassa on mukana noin 2000 henkeä ympäri Eurooppaa.[88]

Oululaisen kannatustoiminnan kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun kannattajat lakkautettiin syksyllä 2022 kannattajien ja seurajohdon erimielisyyksien vuoksi. Suuri osa aktiivikannattajista boikotoi seuran otteluita kaudesta 2023 alkaen, ja saman trendin odotetaan jatkuvan myös tulevilla kausilla. Nähtäväksi jää, onko kerran jo kukkaansa puhjennut kannattajakulttuuri onnistuttu tappamaan Oulussa ikuisiksi ajoiksi.

Organisaatio ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun toiminnasta kaudet 2003–2008 vastasi Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry, jonka puheenjohtajana toimi Matti Heikkinen. AC Oulun managerina 2003–2006 toimi Miika Juntunen ja toiminnanjohtajana 2007–2008 Markus Kalmari. AC Oulu yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 2009 alkaen AC Oulu Oy:lle.[89]

AC Oulu Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus:[89]

  • Tomi Kaismo, puheenjohtaja (2022– )
  • Timo Kalermo, varapuheenjohtaja
  • Marko Hiltunen
  • Ville Puukka
  • Paavo Karjalainen
  • Seppo Klemettilä
  • Sami Leikas
  • Kalle Pyrhönen
  • Timo Salmi

Hallituksen puheenjohtajana toimi vuodet 2009–2010 Teijo Hildén, 2011 Sakari Huikuri, 2012–2017 Arto Oja ja 2018-2022 Ville Puukka.

Toimitusjohtaja:[89][69]

Toimitusjohtajana toimi vuodet 2009–2010 Harri Kynnös, 2011 Kimmo Piispanen ja 2012 Petteri Haapala. AC Oulu Oy:llä ei ollut päätoimista toimitusjohtajaa vuonna 2013. Seuran operatiivisesta johdosta vastasi vuodet 2014–2018 seurajohtajana toiminut Juho Meriläinen, joka toimi toimitusjohtaja vuoteen 2022 asti.[53]

Urheilutoimenjohtaja:[89]

Urheilutoimenjohtajana toimi vuodet 2009–2014 Mika Nurmela ja managerina 2014–2016 Timo Kalermo.

Talouden tunnusluvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilikausi Liikevaihto Muutos Tulos Sarja
2009 356 000 € −428 000 € Ykkönen
2010 697 000 € +95,8 % −330 000 € Veikkausliiga
2011 501 000 € –28,1 % −313 000 € Ykkönen
2012 431 000 € –14,0 % −133 000 €
2013 367 000 € –14,8 % −87 000 €
2014 414 000 € +12,8 % 2 000 €
2015 404 000 € –2,4 % −7 000 €
2016 431 000 € +6,7 % −11 000 €
2017 430 000 € –0,2 % −22 000 €
2018 471 000 € +9,5 % −55 000 €
2019 574 000 € +21,9 % −175 000 €
2020 579 000 € +0,9 % 7 000 €
2021 1 219 000 € +110,5 % −214 000 €

Lähde: Finder[33]

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 13. elokuuta 2021.[90]

Nro Paikka Pelaaja
1 M Suomi Juhani Pennanen
3 P Suomi Miika Koskela
4 P Espanja Roger Bonet
5 P Suomi Lassi Nurmos
6 P Suomi Anselmi Nurmela (kapteeni)
7 H Suomi Samu Alanko
8 K Suomi Obed Malolo
9 H Englanti Ashley Coffey
10 H Liechtenstein Dennis Salanović
11 P Brasilia Rafinha
14 K Venäjä Sergei Eremenko
Nro Paikka Pelaaja
15 K Suomi Jere Kallinen
16 P Suomi Henrik Ölander
17 H Suomi Niklas Jokelainen
18 P Suomi Jarkko Hurme
21 H Suomi Aapo Heikkilä
22 M Kanada Yann Fillion
23 H Suomi Nikolas Saira
25 H Nigeria Usman Sale
30 P Nigeria Lucky Opara
44 K Sveitsi Magnus Breitenmoser

Lainalla

Nro Paikka Pelaaja
2 P Suomi Aapo Kuivila (OLS, Kakkonen)
9 H Suomi Severi Kähkönen (KPV, Ykkönen)
12 M Suomi Juuso Särkelä (OLS, Kakkonen)
13 P Suomi Joona Lohela (OLS, Kakkonen)
20 K Suomi Otso Liimatta (OLS, Kakkonen)
26 K Suomi Lasse Ikonen (OLS, Kakkonen)
28 P Suomi Nestori Kekonen (OLS, Kakkonen)
29 H Suomi Kevin Larsson (OLS, Kakkonen)

Entiset pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulua on edustanut sarjaotteluissa yhteensä 212 pelaajaa.

Kapteenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edustusjoukkue:[90]

OLS:[91]

  • Päävalmentaja: Rauno Ojanen (2021– )
  • Valmentaja: Tapio Haapaniemi

AC Oulu/OLS B:[91]

  • Päävalmentaja: Teuvo Palkki (2021– )
  • Valmentaja: Teemu Koski
  • Valmentaja: Olli Kyösti

Entiset päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edustusjoukkue:

A-juniorit:

  • Matti Sorvoja (2016)
  • Pekka Ukonmaanaho (2017)

AC Oulu 2:

  • Tapio Haapaniemi (2019–2020)

Hall of Fame[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AC Oulun kotiotteluiden yhteydessä on julkistettu pelaajia oululaisen jalkapallon Hall of Fameen.[95]

Muut joukkueet ja juniorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reservijoukkue

AC Oulun reservijoukkue OLS pelaa Kakkosessa. OLS:in edustusjoukkue siirtyi AC Oulu Oy:n hallintaan kaudesta 2021 alkaen.[96] AC Oulu perusti oman reservijoukkueen kaudelle 2019 nimellä AC Oulu Akatemia.[75] Kaudella 2020 reservijoukkueen nimi oli AC Oulu 2. Kolmosessa pelannut AC Oulu 2 sulautui kaudella 2021 Kakkosessa pelaavaan OLS:iin.

Juniorit

OLS:in B-juniorijoukkue siirtyi AC Oulu Oy:n hallintaan kaudesta 2021 alkaen ja se toimii seurojen yhteisjoukkueena nimellä AC Oulu/OLS. OLS ry vastaa yhteisen pelaajaputken alkupäästä C-junioreihin saakka.[96]

AC Oululla oli A-juniorijoukkue kausina 2016–2017, mutta sen toiminta loppui kahden kauden jälkeen.[61]

Saavutukset ja ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajat

Ottelut

Eniten otteluita

Tilanne kauden 2021 jälkeen.

Nykyiset pelaajat lihavoituna.

Pelaaja Kaudet O M
1 Suomi Janne Hietanen 2006–2007, 2010–2015 224 22
2 Suomi Lassi Nurmos 2011–2013, 2015–2016, 2018–2021 210 6
3 Suomi Dritan Stafsula 2003, 2007, 2011–2015 184 54
4 Suomi Mika Nurmela 2006, 2009–2014 176 30
5 Suomi Aapo Heikkilä 2013–2015, 2018– 159 23
6 Suomi Juho Meriläinen 2005–2006, 2008–2013 142 2
7 Suomi Anselmi Nurmela 2013–2016, 2020–2021 131 8
Suomi Antti Pehkonen 2003, 2007–2010 131 7
9 Brasilia Rafinha 2005–2007, 2020– 127 15
Suomi Tuure Siira 2011–2015 127 4

Maalit

Eniten maaleja

Tilanne kauden 2021 jälkeen.

Nykyiset pelaajat lihavoituna.

Pelaaja Kaudet M O Keskiarvo
1 Suomi Dritan Stafsula 2003, 2007, 2011–2015 54 184 0,29
2 Meksiko Alvarado Morín 2017–2019 34 64 0,53
3 Brasilia Jeferson Pires 2003–2006 31 79 0,39
4 Suomi Mika Nurmela 2006, 2009–2014 30 176 0,17
5 Sambia Donewell Yobe 2008–2010 28 80 0,35
6 Suomi Aapo Heikkilä 2013–2015, 2018– 23 159 0,14
7 Suomi Janne Hietanen 2006–2007, 2010–2015 22 224 0,10
8 Suomi Joonas Sohlo 2012–2014 20 72 0,28
Suomi David Ramadingaye 2016–2019 20 94 0,21
Kanada Frank Jonke 2009–2010 20 52 0,38

[98]

Joukkue

Ensimmäiset ottelut

Voitot

  • Suurin voitto:
8–0 vs. Piteå IF, harjoitusottelu, 6. maaliskuuta 2010
8–0 vs. JS Hercules, harjoitusottelu, 21. huhtikuuta 2017
  • Suurin voitto sarjaotteluissa:
7–0 vs. FC Espoo, Ykkönen, 10. syyskuuta 2011
7–0 vs. FC Viikingit, Ykkönen, 20. syyskuuta 2014

Tappiot

  • Suurin tappio:
0–5 vs. VPS, harjoitusottelu, 16. maaliskuuta 2003
0–5 vs. PP-70, Ykkönen, 18. lokakuuta 2003
1–6 vs. JJK, Veikkausliiga, 6. heinäkuuta 2010
0–5 vs. TPS, Veikkausliiga, 22. syyskuuta 2010
1–6 vs. Ilves, Ykkönen, 1. elokuuta 2013
1–6 vs. Honka, Veikkausliiga, 27. lokakuuta 2021
  • Suurin tappio sarjaotteluissa:
0–5 vs. PP-70, Ykkönen, 18. lokakuuta 2003
1–6 vs. JJK, Veikkausliiga, 6. heinäkuuta 2010
0–5 vs. TPS, Veikkausliiga, 22. syyskuuta 2010
1–6 vs. Ilves, Ykkönen, 1. elokuuta 2013
1–6 vs. Honka, Veikkausliiga, 27. lokakuuta 2021

Maalit

Pisteet

Yleisömäärät

[98]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Sarja Sija O V T H TMPM P Suomen Cup
2003 Ykkönen 8. 26 9 8 9 37–37 35 5. kierros (32)
2004 5. 26 10 9 7 39–33 39 Ei osallistunut
2005 10. 26 8 7 11 32–33 31
2006 2. 26 15 7 4 53–25 52
2007 Veikkausliiga 14. 26 5 7 14 28–49 22 Puolivälierät (8)
2008 Ykkönen 4. 26 10 11 5 40–26 41 5. kierros (60)
2009 1. 26 16 5 5 57–24 53 Ei osallistunut
2010 Veikkausliiga 11. 26 8 6 12 31–44 30 4. kierros (60)
2011 Ykkönen 3. 24 14 6 4 51–22 48 6. kierros (28)
2012 6. 27 9 10 8 38–35 37 6. kierros (28)
2013 5. 27 11 7 9 36–38 40 3. kierros (84)
2014 4. 27 13 8 6 46–32 47 4. kierros (48)
2015 5. 27 12 8 7 31–28 44 Puolivälierät (8)
2016 4. 27 12 7 8 50–31 43 4. kierros (58)
2017 4. 27 12 6 9 40–40 42 Lohkovaihe (30)
2018 4. 27 13 5 9 41–30 44 Puolivälieräkarsinnat (11)
2019 7. 27 7 8 12 34–30 29 Neljännesvälierät (16)
2020 1. 22 15 5 2 38–16 50 Neljännesvälierät (16)
2021 Veikkausliiga 11. 27 6 5 16 21–44 23 Lohkovaihe (24)
2022 Veikkausliiga 7. 27 11 6 10 46–43 39 Neljännesvälierät (16)
2023 Veikkausliiga 7. 27 11 5 11 41–45 38 Välierät (4)

Suomen Cup: suluissa kierroksella mukana olleiden joukkueiden määrä.

[98]

Parhaat maalintekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Pelaaja M Sarja
2003 Brasilia Jeferson Pires 12 Ykkönen
2004 Brasilia Jeferson Pires 10
2005 Brasilia Jeferson Pires 5
Suomi Jukka Puurunen
Brasilia Rafinha
2006 Serbia Dragan Pejic 15
2007 Suomi Janne Hietanen 5 Veikkausliiga
2008 Sambia Donewell Yobe 8 Ykkönen
2009 Sambia Donewell Yobe 14
2010 Kanada Frank Jonke 8 Veikkausliiga
2011 Kanada Randy Edwini-Bonsu 16 Ykkönen
2012 Suomi Joonas Sohlo 9
2013 Suomi Joonas Sohlo 7
2014 Suomi Dritan Stafsula 11
2015 Gambia Kemo Darboe 6
2016 Kongon demokraattinen tasavalta Aristote Mboma 18
2017 Serbia Saša Jovović 8
Meksiko Alvarado Morín
2018 Meksiko Alvarado Morín 17
2019 Suomi Juho Mäkelä 11
2020 Suomi Aapo Heikkilä 9
2021 Liechtenstein Dennis Salanovic 4 Veikkausliiga
Nigeria Lucky Opara
2022 Argentiina Michael López 10
2023 Englanti Ashley Coffey 12

[98]

Yleisömäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Ottelut Yhteensä Muutos Keskiarvo Suurin Sarja
2003 13 10 011 770 1 483[99] Ykkönen
2004 13 7 948 –20,6 % 611 1 244[100]
2005 13 7 419 –6,7 % 571 1 088[101]
2006 13 16 473 +122,0 % 1 267 4 717[102]
2007 13 35 428 +115,1 % 2 725 4 036[103] Veikkausliiga
2008 13 18 640 –47,4 % 1 434 2 633[104] Ykkönen
2009 13 21 234 +13,9 % 1 633 2 767[105]
2010 13 25 893 +21,9 % 1 992 3 625[106] Veikkausliiga
2011 12 24 035 –7,2 % 2 003 4 118[107] Ykkönen
2012 14 18 898 –21,4 % 1 350 3 622[108]
2013 13 15 257 –19,3 % 1 174 4 120[109]
2014 14 12 724 –16,6 % 909 1 877[110]
2015 14 15 464 +21,5 % 1 105 2 013[111]
2016 14 19 290 +24,7 % 1 378 2 821[112]
2017 14[a] 12 666 –34,3 % 905 1 602[113]
2018 14 16 509 +30,3 % 1 179 1 546[114]
2019 14 13 236 –19,8 % 945 1 335[115]
2020 11 14 620 +10,5 % 1 329 2 500[116]
  1. Huom! AC Oulu pelasi kaudella 2017 yhteensä 16 kotiottelua, koska kaksi ottelua uusittiin. Tilastoissa on vain voimaan jääneiden uusintaotteluiden yleisömäärät. Pommiuhan vuoksi keskeytyneen ottelun (OPS) yleisömäärä oli 3 611 – uusinnan 1 440, ja tuomarivirheen vuoksi hylätyn ottelun (EIF) yleisömäärä oli 851 – uusinnan 447. Alkuperäisillä yleisömäärillä AC Oulun kokonaisyleisömäärä kaudella 2017 olisi ollut 15 241 (–21,0 %), yleisökeskiarvo 1 089 ja suurin yleisömäärä 3 611.

[98]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kaleva 10.9.2002
  2. Veikkaajan kausiennako 2004
  3. Kaleva 10.11.2002
  4. Kaleva 14.1.2003
  5. Kaleva 12.11.2002
  6. Veikkaajan kausiennakko 2003
  7. Kaleva 16.5.2003
  8. Kaleva 14.5.2004
  9. Veikkaajan kausiennakko 2004
  10. Kaleva 12.7.2004
  11. a b c d AC Oulun osakeantiesite 2009
  12. Kaleva 11.12.2004
  13. Veikkaajan kausiennakko 2005
  14. Kaleva 2.8.2005
  15. Kaleva 15.11.2005
  16. Kaleva 3.1.2006
  17. Veikkaajan kausiennakko 2006
  18. Kaleva 15.10.2006
  19. Kaleva 22.10.2006
  20. Kaleva 2.12.2006
  21. Kaleva 28.10.2006
  22. Kaleva 17.12.2006
  23. Veikkaajan kausiennakko 2007
  24. Kaleva 24.10.2006
  25. Kaleva 24.11.2007
  26. Kaleva 6.7.2008
  27. a b Kaleva 15.7.2008
  28. Kaleva 18.9.2008
  29. Kaleva 27.11.2008, 13.1.2009
  30. Kaleva 22.4.2009
  31. Veikkaajan kausiennakko 2009
  32. Kaleva 13.10.2009
  33. a b c d e f g h i j k Finder, AC Oulu Oy, taloustiedot finder.fi.
  34. Veikkaajan kausiennakko 2010
  35. Kaleva 1.9.2010
  36. Kaleva 24.10.2010
  37. Yoben veljeksille seitsemän kuukautta ehdollista kaleva.fi 6.5.2011.
  38. Yoben jalkapalloveljeksille kansainvälinen pelikielto kaleva.fi 31.1.2012.
  39. Kaleva 6.11.2010
  40. Kaleva 19.4.2011
  41. Kaleva 9.2.2011
  42. Kaleva 19.6.2011
  43. Kaleva 20.10.2011
  44. Kaleva 11.9.2012
  45. AC Oulu ja Rauno Ojanen allekirjoittivat päävalmentajasopimuksen AC Oulu 3.10.2012.
  46. Oulu-lehti 20.2.2013
  47. Urheilusanomat 17/2013
  48. AC Oulu nappasi Oulun herruuden – OPS kaatui 3-1 AC Oulu 24.7.2013.
  49. Rauno Ojanen jatkaa AC Oulun päävalmentajana AC Oulu 7.11.2013.
  50. Urheilusanomat 17/2014
  51. Kaleva 24.8.2014
  52. Raatissa uskomaton jalkapallopäivä – AC Oulu kaatoi Ilveksen Mika Nurmelan jäähyväisottelussa AC Oulu 28.9.2014.
  53. a b Paulus Pikkarainen on AC Oulun uusi myyntijohtaja – Juho Meriläisestä seurajohtaja AC Oulu 5.8.2014.
  54. Rauno Ojanen jatkaa AC Oulun päävalmentajana seuraavat kolme vuotta AC Oulu 28.10.2014.
  55. Inte fett i division ett men Ekenäs IF lever på hoppet Svenska Yle 2.5.2015.
  56. Urheilusanomat 18/2015
  57. Markus ”Mako” Heikkinen palaa Ouluun – AC Oulu käynnistää junioritoiminnan AC Oulu 2.9.2015.
  58. A-juniorit aloittavat SM-karsintasarjan sunnuntaina Arina Areenalla AC Oulu 30.1.2016.
  59. Urheilusanomat 16/2016
  60. AC Oululle tukku tärkeitä jatkosopimuksia AC Oulu 4.11.2016.
  61. a b A-juniorien toiminta lakkaa väliaikaisesta – Tavoitteena jatkaa kaudella 2018 AC Oulu 23.4.2017.
  62. AC Oulu perustaa Villan Pojat nimisen joukkueen Vitoseen AC Oulu 23.3.2017.
  63. Urheilusanomat 17/2017
  64. Palloliitto määräsi AC Oulu – EIF uusittavaksi – AC Oulu harkitsee vastalausetta AC Oulu 21.6.2017.
  65. Räjähdeuhkaa tutkitaan perättömänä vaarailmoituksena – Ottelu uusitaan Palloliiton päätöksellä AC Oulu 20.7.2017.
  66. Rauno Ojasen aika AC Oulun päävalmentajana päättyy kuluvaan kauteen AC Oulu 2.9.2017.
  67. a b AC Oulu Oy:n hallitukseen reilusti lisävoimaa – Ville Puukka on seuran uusi puheenjohtaja AC Oulu 17.5.2018.
  68. Mika Lähderinne on AC Oulun uusi päävalmentaja AC Oulu 4.10.2017.
  69. a b AC Oulu Oy:n hallitus nimesi Juho Meriläisen toimitusjohtajaksi AC Oulu 10.8.2018.
  70. Urheilulehti 17/2018
  71. AC Oulu julkaisi tavoitteen kaudelle 2018 ja strategian kausille 2019-2022 AC Oulu 26.4.2018.
  72. Kauden viimeinen ottelu ja Markus Heikkisen jäähyväiset lauantaina klo 13.00 Raatissa AC Oulu 26.10.2018.
  73. a b AC Oulun tilannekatsaus AC Oulu 8.10.2018.
  74. Mika Lähderinne jatkaa AC Oulun päävalmentajana seuraavat kaksi kautta AC Oulu 3.10.2018.
  75. a b AC Oulu Akatemia rakentuu – Tapio Haapaniemi joukkueen päävalmentajaksi AC Oulu 18.11.2018.
  76. AC Oulun hallitus asetti nousutavoitteen: ”Tarvitsemme lisää resursseja” AC Oulu 5.11.2018.
  77. Urheilulehti 14/2019
  78. AC Oulun valmennus vahvistuu – Rauno Ojanen liittyy ryhmään AC Oulu 12.6.2019.
  79. AC Oulu vapauttaa Mika Lähderinteen päävalmentajan tehtävistä – Rauno Ojaselle vetovastuu AC Oulu 23.6.2019.
  80. AC Oulu taistelee uuden logon alla Kaleva 28.3.2007.
  81. a b Seura: stadion AC Oulu.
  82. OTC Stadion Oy hakee suunnitteluvarausta jalkapallostadionille Heinäpäähän AC Oulu 9.10.2020.
  83. AC Oululle suunnitellaan uutta kotistadionia Heinäpään urheilukeskukseen YLE Oulu 9.10.2020.
  84. Oulun jalkapallostadionin kaavoitus etenee ja suunnitelmat tarkentuvat – Heinäpäähän suunnitellaan 5000 katsojan tapahtuma-areenaa YLE Uutiset 25.8.2021.
  85. Oulu: Heinäpään jalkapallohalli Oulu.
  86. Heinäpään jalkapallohallin rakentaminen alkaa! AC Oulu 19.7.2020.
  87. ACIAA 8/2011
  88. Sinitähdet: Sinitähdet sinitahdet.net. Arkistoitu 21.7.2010.
  89. a b c d AC Oulu Oy hallitus AC Oulu.
  90. a b Joukkue 2021 AC Oulu.
  91. a b Reservijoukkue Kakkoseen – toimisto, valmennus ja taustat kasassa! AC Oulu.
  92. Polack erotettiin päävalmentajan tehtävistä 1.8.2005. Loppukauden valmennusvastuun kantoivat kakkosvalmentaja Ari Härkönen ja Aki Lahtinen.
  93. Malinen siirtyi 10.9.2012 loppukauden mittaisella vuokrasopimuksella FC Hakan päävalmentajaksi. Loppukauden valmennusvastuun kantoi kakkosvalmentaja Rauno Ojanen.
  94. Lähderinne erotettiin päävalmentajan tehtävistä 21.6.2019.
  95. Oululaisen jalkapallon Hall of Fame AC Oulu. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 25.11.2020.
  96. a b AC Oulu ja OLS solmivat merkittävän yhteistyösopimuksen AC Oulu 27.7.2020.
  97. Karjalainen, Anssi & Ikonen, Sami: HJK:lle kauden ensimmäinen pokaali – Finaalin maalit jätettiin viimeisille minuuteille Iltalehti.fi. 1.4.2023. Viitattu 1.4.2023.
  98. a b c d e AC Oulu tilastot AC Oulun Kannattajat.
  99. 21.8.2003 vs. RoPS
  100. 10.6.2004 vs. KuPS
  101. 11.8.2005 vs. OLS
  102. 21.10.2006 vs. Atlantis
  103. 22.7.2007 vs. FC Honka
  104. 24.7.2008 vs. TP-47
  105. 19.9.2009 vs. FC Viikingit
  106. 18.9.2010 vs. FC Lahti
  107. 21.9.2011 vs. OPS
  108. 29.8.2012 vs. OPS
  109. 24.7.2013 vs. OPS
  110. 28.9.2014 vs. Ilves
  111. 19.8.2015 vs. PK-35
  112. 15.10.2016 vs. TPS
  113. 1.8.2017 vs. FC Honka
  114. 9.5.2018 vs. HIFK
  115. 25.6.2019 vs. AC Kajaani
  116. 8.11.2020 vs. MP

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta AC Oulu.