Raatin stadion

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raatin stadion
Raatin stadion
Rakennuksen tiedot
Sijainti Raatintie 2, Oulu
Koordinaatit 65°01′11″N, 025°27′57″E
Rakennustyöt aloitettu 1949
Avattu 1953
Remontoitu 2009–2011
Omistaja Oulun kaupunki
Kenttä Lämmitettävä luonnonnurmi
Kustannukset 21,6 miljoona €
Arkkitehti Siren Arkkitehdit Oy
Pääurakoitsijat Oulun OKT Oy
Käyttäjät
Katsojakapasiteetti
  • Yhteensä: 4 392
  • Pääkatsomo: 2 280
  • Aurinkokatsomo: 2 112
Kentän mitat
  • 105 x 68 metriä
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Raatin stadion on Oulussa Koskikeskuksen kaupunginosaan kuuluvalla Raatinsaarella sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka avattiin vuonna 1953. Vanha stadion purettiin vuonna 2009 ja uusi stadion valmistui osana Raatin liikuntakeskuksen perusparannusta vuonna 2011. Stadion toimii Ykkösessä pelaavan AC Oulun kotikenttänä ja sen kapasiteetti on 4 392 katsojaa.

Raatin stadion on toiminut OTP:n, OPS:in ja FC Oulun kotikenttänä jalkapallon Mestaruussarjassa ja Veikkausliigassa. AC Oulun kotikenttänä stadion on toiminut kaudesta 2011. Raatin kaikkien aikojen yleisöennätys on jääpallon A-maaottelusta SuomiNeuvostoliitto, kun 21. helmikuuta 1959 pelattua ottelua saapui seuraamaan 14 341 maksanutta katsojaa.

Raatin stadionilla on pelattu yksi jalkapallon A-maaottelu, jääpallon A-maaotteluita sekä lajien muita maaotteluita. Jääpallon MM-kisojen otteluita Raatissa on pelattu vuosina 1967 ja 1975. Raatissa on pelattu myös jalkapallon Euroopan Cupin otteluita 1980 ja 1981 sekä Eurooppa-liigan karsintakierroksen ottelu 2014. Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut Kalevan kisat on järjestetty stadionilla viisi kertaa vuosina 1964, 1971, 1981, 1990 ja 1998. Seuraavan kerran Raatin stadion isännöi Kalevan kisoja vuonna 2016.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stadionin rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raatin stadionin rakentaminen oli osa vuonna 1940 alkanutta Merikosken voimalaitoksen ja koko Oulujoen suiston rakentamista. Merikosken voimalaitoksen rakennustoimikunta oli antanut arkkitehti Alvar Aallon tehtäväksi Oulujoen suistoalueen asemakaavan laatimisen, ja yhtenä osana kesällä 1949 hyväksyttyä asemakaavaa oli Raatinsaaren itäpäähän sijoitettu urheilustadion. Rakennustyöt alkoivat alueen raivaamisella syksyllä 1949. Varsinainen kenttäalue suorituspaikkoineen ja ratoineen rakennettiin kesän 1950 aikana. Kenttä valmistui lopullisesti vuoden 1951 aikana, mutta katsomoiden ja pukeutumistilojen puuttumisen vuoksi kenttää ei käytetty vielä virallisesti kesän 1952 aikana. Lopullisesti stadion valmistui Raatinsaareen vuonna 1953, kun Merikosken siltojen puolelle rakennettiin maavallikatsomo sekä yleisö- ja huoltotilat. Kaupungin suurimmat yleisurheiluseurat Pyrintö ja Tarmo järjestivät Raatin stadionin avajaiskilpailut 1. heinäkuuta 1953, ja OTP sai kunnian pelata uuden stadionin jalkapallon avajaisottelun seuraavana päivänä, kun vastaan asettui TUL:n cupin ottelussa Kokkolan Jymy. Uusi stadion toi helpotusta Oulun kaupungin vaikeaan kenttätilanteeseen, mutta Keskuskenttä piti vielä 1950-luvulla asemansa Oulun ykköskenttänä niin tapahtumien kuin yleisömäärienkin osalta.[1]

Raatti Oulun ykköskentäksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raatin stadionin vanha pääkatsomo vuonna 2005.
Vanha Raatin stadion vuonna 2005.

Kesällä 1953 vihitty stadion sai vuoden 1959 aikana uuden katetun pääkatsomon, kun Merikosken siltojen puolella sijainnutta maavallikatsomoa vastapäätä valmistuneen Raatin uimahallin päälle rakennettiin 969-paikkainen katettu katsomo. Uimahallin suunnitteli Oulun kaupunginarkkitehti Martti Heikura. Uuden pääkatsomon ja suuremman katsojakapasiteetin seurauksena Raatin kenttä nousi kaupungin ykköskentäksi ja se vakiintui muun muassa OTP:n pelipaikaksi joukkueen noustua jalkapallon Suomensarjaan kaudeksi 1957. Suuremman yleisökapasiteetin vuoksi Raatin kentällä kilpailtiin 1960-luvun alussa enemmän kansainvälisissä ja kansallisissa kilpailuissa, kun taas Keskuskentällä kilpailtiin enemmän piirikunnallisissa ja paikallisissa kilpailuissa sekä selkeästi palloilua enemmän yleisurheilussa. Raatin stadionin valmistumisen myötä Oulu sai järjestettäväkseen ensimmäiset yleisurheilun Suomen mestaruuskisat, Kalevan kisat, vuonna 1964. Raatin kentän asema kaupungin ykköskenttänä vahvistui 1960-luvun loppuun mennessä, ja vaikka Keskuskentällä pelattiin määrällisesti enemmän jalkapallo-otteluita, ne painottuivat selkeästi alempien sarjojen ja harrastajien käyttöön. Raatin kenttää säästettiin ylempien sarjatasojen otteluihin. Raatin kentän saatua valot loppuvuodesta 1965 sen asema koko kaupungin ykköskenttänä vahvistui entisestään, ja seuraavana vuonna Raatin stadionilla pelattiin muun muassa jalkapallon pääsarjan otteluita OTP:n noustua ensimmäisenä oululaisjoukkueena Mestaruussarjaan kaudeksi 1966.[2]

Raatin stadionin kultaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulu ja Raatin stadion saivat järjestettäväkseen Kalevan kisat toistamiseen vuonna 1971, ja kentällä suoritettiin peruskorjaus ennen kisoja. Korjaukseen sisältyi juoksuradan laajentaminen 8-rataiseksi ja suorituspaikat päällystettiin kumiasfaltilla. Remontin ja Kalevan kisojen jälkeen Raatin stadionista tuli entistäkin selkeämmin kaupungin ykköskenttä niin yleisurheilulle, jalkapallolle kuin jääpallollekin. Vanha Keskuskenttä oli edelleen aktiivikäytössä, mutta sen käyttö painottui kansallisten kilpailuiden sijaan pitkälti piirikunnallisiin urheilukisoihin ja harrastelijoiden jalka- ja jääpallo-otteluihin. 1970-luvun alkupuolella Raatin stadionilla nähtiin myös suurimmat yleisömäärät kansallisissa jalkapallo-otteluissa, kun Mestaruussarjassa pelannut OTP keräsi kaudella 1973 yleisöä otteluihinsa 3 687 hengen keskiarvolla, ja 3 000:n keskiarvo ylittyi myös seuraavalla kaudella, kun yleisöä otteluissa kävi keskimäärin 3 215 henkeä. Raatin stadionin kansallisten jalkapallo-otteluiden kaikkien aikojen yleisöennätys syntyi myös kaudella 1973, kun Mestaruussarjan ottelua OTP–HJK saapui seuraamaan 22. heinäkuuta 5 985 katsojaa. Osoituksena jalkapallon vahvasta asemasta Oulussa ja Raatissa kausina 1973–1974 voidaan pitää myös jalkapallon A-maaottelua SuomiTanska, joka pelattiin stadionilla 6. kesäkuuta. Tasapeliin maalein 1–1 päättyneessä ainoassa Oulussa pelatussa A-maaottelussa tehtiin Helsingin ulkopuolella pelattujen maaotteluiden yleisöennätys, kun ottelua seurasi Raatissa 9 210 katsojaa. Lisäksi Raatissa järjestettiin 1970-luvulla kaksi yleisurheilumaaottelua, kun Suomi kohtasi vuonna 1970 Ranskan ja 1977 Englannin.[3]

Stadionin kehittäminen hiipuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OPS nousi myös jalkapallon Mestaruussarjaan kaudeksi 1976, ja kaudella 1977 pelattiin ensimmäistä kertaa OTP:n ja OPS:in välinen paikallisottelu pääsarjatasolla. Ensimmäinen Mestaruussarja-tason paikallisottelu keräsi Raatin stadionille 29. toukokuuta 3 009 katsojaa. OPS voitti Mestaruussarjan ja Suomen mestaruuden kausina 1979 ja 1980. OPS:in Mestaruussarjan otteluiden yleisöennätys syntyi Raatissa ensimmäisellä mestaruuskaudella 1980, kun 15. heinäkuuta pelatussa OPS–KuPS ottelussa yleisöä oli 4 690 katsojaa. OPS pääsi osallistumaan Suomen mestarina kahteen otteeseen Euroopan Cupiin, jossa sen vastustajaksi arvottiin sekä 1980 että 1981 englantilainen Liverpool FC. OPS:in ja Liverpoolin välisessä Euroopan Cupin ottelussa 17. syyskuuta 1980 tehtiin Raatin stadionin jalkapallo-otteluiden yleisöennätys, kun ottelua seurasi 14 000 katsojaa. Oulu ja Raatin stadion järjestivät Kalevan kisat kolmannen kerran vuonna 1981. Raatin stadionin kehittäminen hiipui kuitenkin 1970-luvun lopulla, kun Oulun kaupunki joutui vetämään henkeä 1970-luvun puolenvälin suurten investointien (Oulun jäähalli ja Raksilan uimahalli) jälkeen. 1980-luvun alkupuolella huomio keskittyi puolestaan Ouluhallin suunnitteluun ja rakentamiseen. Erityisesti kaupungin jalkapalloväki näki, että lajin edellytysten kehittäminen oli jäänyt muiden lajien ja investointien varjoon.[4]

Urheilua rapistuvissa olosuhteissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raatin stadionin vanha aurinkokatsomo vuonna 2005.

Ouluhallin valmistumisen jälkeen seuraavien liikuntainvestointien kärkeen nousi myös Raatin stadionin saneeraaminen. Kaupungin liikuntalautakunta oli yrittänyt ajaa 1980-luvun aikana ajatusta jalkapallostadionin rakentamisesta Keskuskentälle, mutta kun kaupunki ei nähnyt tätä realistisena vaihtoehtona, esille nousi Raatin saneeraus ja jalkapalloilijoiden huomioiminen siellä. Kaupunki halusi pitää jalkapallon Raatissa, sillä lajin rooli siellä oli merkittävä jalkapallon muodostaessa 85 prosenttia maksullisista urheilutilaisuuksista, ja lajin siirtyminen muualle olisi romuttanut koko Raatin saneeraussuunnitelman. Raatin puitteet liigatason jalkapallolle 1980-luvun lopulla olivat kuitenkin kehnot niin pelaajien, katsojien kuin tiedotusvälineidenkin kannalta. Myös kenttä oli huonossa kunnossa ja entisestään sitä heikensi kentän jäädyttäminen talvella jääpalloilijoiden käyttöön. Rapistuvista olosuhteista huolimatta Raatti toimi 1980-luvun lopulla OTP:n kotikenttänä jalkapallon Mestaruussarjassa ja neljännet Kalevan kisat stadionilla järjestettiin vuonna 1990. Suunnitelmat Raatin stadionin saneeraamisesta eivät kuitenkaan toteutuneet 1990-luvun alun aikana. Sekä OTP että FC Oulu pelasivat stadionilla 1990-luvun alkupuolella Veikkausliigan otteluita, ja Kalevan kisat järjestettiin Raatissa vielä viidennen kerran vuonna 1998.[5]

Suunnitelmat remontista heräävät henkiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan pääkatsomon purkutyöt vuonna 2009.
Uuden pääkatsomon rakennustyöt vuonna 2010.

Kalevan kisojen jälkeen Raatti kuitenkin hiljeni lähes täysin, eikä sitä käytetty kuin alempien sarjatasojen jalkapallo-otteluihin. Jääpalloilijat siirtyivät jo vuonna 1997 uudelle Pakkalan kentälle Raksilaan, ja Tervareiden noustua kaudeksi 2000 Ykköseen jalkapallon ykköskentäksi Oulussa nousi Castrenin kenttä Välivainiolla. 1990-luvun toteutumattomien suunnitelmien jälkeen stadionin saneeraaminen nousi esille jälleen 2000-luvun alussa, koska 1990-luvulta lähtien Raatin kenttä ja uimahalli oheistiloineen eivät olleet enää vastanneet arvokilpailujen vaatimia tarpeita.[6] Liikuntalautakunnan suunnitelmat etenivät aina Oulun kaupunginvaltuustoon asti, joka teki vuonna 2004 periaatepäätöksen 1970-luvun lopulta asti odotetusta Raatin stadionin peruskorjauksesta. Valtuusto päätti myös, että liikuntakeskuksen peruskorjauksen yhteydessä uimahallia laajennetaan.[7] Raatin liikuntakeskuksen perusparannuksen hankesuunnitelma julkaistiin vuonna 2006. Sen mukaan stadion tuli remontoida kentän osalta täyttämään kansainvälisten yleisurheilukilpailujen sekä jalkapallossa liigatason vaatimukset. Lisäksi katsomoiden osalta esitettiin vanhojen katsomorakenteiden purkamista ja niiden korvaamista kokonaan uudella katetulla pääkatsomolla sekä maavallikatsomolla. Liikuntakeskuksen remontin hinta hankesuunnitelmassa oli 18,6 miljoonaa euroa, josta stadionin osuus 5,2 miljoonaa, mutta lopullinen kustannusarvio nousi kuitenkin 21,6 miljoonaan euroon. Lupa Raatin perusparannuksen toteuttamiselle annettiin alkuvuodesta 2008 ja vanha uimahalli ja stadion suljettiin vaiheittain elo-syyskuussa 2008.[8][9]

Uusi Raatin stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raatin liikuntakeskuksen remontti alkoi maaliskuussa 2009 vanhan uimahallin ja pääkatsomon purkutöillä.[10] Ensimmäinen vaihe valmistui elokuussa 2010, kun liikuntakeskuksen uudet sisätilat ja uimahalli avattiin.[11] Kentän osalta uusi siirtonurmi asennettiin lokakuussa 2010 ja juoksuradat toukokuussa 2011.[12] Liikuntakeskuksen perusparannuksen toinen vaihe valmistui kesäkuussa 2011, ja uuden stadionin avausotteluna pelattiin 18. kesäkuuta jalkapallon Ykkösen ottelu AC OuluFC Viikingit. Ylempien sarjatasojen jalkapallo palasi Castrenin kentältä Raatin stadionille 15 vuoden tauon jälkeen.[13] Yleisurheilun osalta uusi stadion avattiin Pyrinnön järjestämillä Valkean kaupungin kisoilla 16. heinäkuuta.[14] Raatin liikuntakeskuksen kaksi ja puoli vuotta kestäneen remontin päätti kolmas ja viimeinen vaihe, kun harjoituskenttä valmistui loppuvuodesta 2011.[15] Uuden stadionin suurimmat yleisömäärät ovat AC Oulun ja OPS:in välisistä Ykkösen otteluista kausilta 2011–2013. Uuden stadionin yleisöennätys syntyi kaudella 2013, kun paikallisottelua AC Oulu–OPS saapui seuraamaan 24. heinäkuuta 4 120 katsojaa.[16] Uusi Raatin stadion on toiminut pelipaikkana myös alle 21-vuotiaiden EM-kisojen karsintaottelussa Suomi–Liettua 11. kesäkuuta 2013 sekä Eurooppa-liigan 2. karsintakierroksen ottelussa RoPSAsteras Tripolis 17. heinäkuuta 2014. Ennen RoPS:in Eurooppa-liigan ottelua aurinkokatsomoon asennettiin 2 112 kuppi-istuinta.[17] Raatin stadion isännöi Kalevan kisoja seuraavan kerran vuonna 2016.[18]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raatin stadion vuonna 2011.

Raatin stadionin pääkatsomossa on 2 280 kuppi-istuinpaikkaa sekä modernit VIP-tilat aitioineen. Nykyinen pääkatsomo valmistui vuonna 2011, ja se sisältää lämmitetyt yleisö- ja sosiaalitilat sekä oleskelutiloina toimivat käytävätilat. Pääkatsomossa on myös Oulun kaupungin liikuntaviraston tiloja.

Aurinkokatsomossa on 2 112 kuppi-istuinpaikkaa. Nykyinen aurinkokatsomo valmistui vuonna 2011, ja kuppi-istuimet asennettiin vuonna 2014. Aurinkokatsomolla on omat sisäänkäynnit ja sosiaalitilat. Kentän päädyissä on optio siirrettäville katsomoille.

Raatin kenttäalustana on lämmitettävä kansainväliset mitat (105 x 68 metriä) täyttävä luonnonnurmi. Nurmi on Suomen pohjoisin lämmitettävä siirtonurmi.[19]

Muut käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raatin stadion on ollut jalkapallon ja yleisurheilun lisäksi myös oululaisten jääpallojoukkueiden (OLS, OPS, OTP, Tarmo) käytössä. Ensimmäinen jääpallon A-maaottelu Raatin stadionilla pelattiin vuonna 1958, kun Suomi kohtasi Ruotsin. Jo Ruotsi-ottelussa yleisöä oli kentän reunoilla yli 10 000 katsojaa, mutta Raatin stadionin kaikkien aikojen yleisöennätys syntyi seuraavana vuonna jääpallomaaottelussa Suomi–Neuvostoliitto, kun ottelua saapui seuraamaan 21. helmikuuta 14 341 maksanutta katsojaa.[20] Kansallisten jääpallo-otteluiden yleisöennätys Raatissa on vuodelta 1962, kun SM-sarjan ottelua OPS-KUV seurasi 3 140 katsojaa.[21] Keskuskenttä toimi vielä 1960-luvun alussa jääpallon ykköskenttänä Oulussa, mutta Raatin saatua valot loppuvuodesta 1965 siitä tuli jalkapallon tavoin myös jääpalloilijoiden ykköskenttä. Vuonna 1970 kaikista Oulussa pelatuista jääpallo-otteluista 113 pelattiin Raatissa ja Keskuskentällä vain 24.[22] Raatissa on pelattu myös jääpallon MM-kisojen otteluita vuosina 1967 ja 1975. Jääpalloa pelattiin Raatissa aina vuoteen 1997 saakka, kunnes uusi Pakkalan kenttä valmistui ja jääpalloilijat siirtyivät Raksilaan.

Raatissa järjestettiin myös naisten pikaluistelun MM-kisat vuonna 1965.

Konsertit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä Esiintyjä Lämmittelijät
1. heinäkuuta 2012 John Fogerty Eppu Normaali
Austin Mailer
13. kesäkuuta 2014 ZZ Top Ben Granfelt
Melrose
Ben Miller Band

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raatin stadionin kaikkien aikojen yleisöennätys on jääpallon A-maaottelusta SuomiNeuvostoliitto, kun 21. helmikuuta 1959 pelattua ottelua saapui seuraamaan 14 341 maksanutta katsojaa.[23] Jalkapallo-otteluiden kaikkien aikojen yleisöennätys syntyi OPS:in ja Liverpoolin välisessä Euroopan Cupin ottelussa 17. syyskuuta 1980, kun ottelua seurasi 14 000 katsojaa.[24]

Kansallisten sarjojen jalkapallo-otteluiden yleisöennätys on kaudelta 1973, kun Mestaruussarjan ottelua OTPHJK saapui seuraamaan 22. heinäkuuta 5 985 katsojaa.[25] Jääpallon sarjaotteluiden yleisöennätys Raatissa on kaudelta 1962, kun SM-sarjan ottelua OPS–KUV seurasi 3 140 katsojaa.[26]

Uuden Raatin stadionin yleisöennätys syntyi Ykkösen kaudella 2013, kun paikallisottelua AC Oulu–OPS saapui seuraamaan 24. heinäkuuta 4 120 katsojaa.[27]

Raatin stadionilla on tehty myös yksi yleisurheilun maailmanennätys. Pekka Päivärinta juoksi 15. toukokuuta 1975 kentällä 25 000 metrin ME:n ajalla 1.14.16,8.[28]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juho Mikola: Oululaisen jalkapalloilun suurta unelmaa toteuttamassa. Oulun Työväen Palloilijat vuosina 1946–1991, s. 26–27. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, 2013.
  2. Juho Mikola: Oululaisen jalkapalloilun suurta unelmaa toteuttamassa. Oulun Työväen Palloilijat vuosina 1946–1991., s. 46–47. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, 2013.
  3. Juho Mikola: Oululaisen jalkapalloilun suurta unelmaa toteuttamassa. Oulun Työväen Palloilijat vuosina 1946–1991., s. 50–53, 59–60. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, 2013.
  4. Juho Mikola: Oululaisen jalkapalloilun suurta unelmaa toteuttamassa. Oulun Työväen Palloilijat vuosina 1946–1991., s. 54, 65, 79. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, 2013.
  5. Juho Mikola: Oululaisen jalkapalloilun suurta unelmaa toteuttamassa. Oulun Työväen Palloilijat vuosina 1946–1991., s. 79–80. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, 2013.
  6. Raatin liikuntakeskuksen hankesuunnitelma 31.12.2001
  7. Raatin stadion pannaan kuntoon Kaleva 24.8.2004.
  8. Raatin liikuntakeskuksen hankesuunnitelma 16.6.2006
  9. Raattiin komea pääkatsomo Kaleva 13.3.2008.
  10. Allasmonttua kaivetaan jo Kaleva 19.3.2009.
  11. Raatin uimahalli avataan maanantaina Kaleva 4.8.2010.
  12. Joroisten siirtonurmi viheriöi Raatissa Kaleva 5.10.2010.
  13. Kaleva 19.6.2011
  14. Oulun Raatti, historiallinen stadion Pohjois-Pohjanmaan Yleisurheilu ry.
  15. Raatin lisäalueelle laitetaan tekonurmea Kaleva 13.10.2011.
  16. Kaleva 25.7.2013
  17. Aurinkokatsomo sai ylleen kuppi-istuimet - AC Oulun talkoissa tekemisen meininki AC Oulu 29.5.2014.
  18. Vuoden 2016 Kalevan kisat odotetusti Ouluun Kaleva 6.4.2013.
  19. AC Oulu: stadion AC Oulu.
  20. Kaleva 22.2.1959
  21. Pekka Anttinen: Vuosisata oululaista jääpalloa
  22. Juho Mikola: Oululaisen jalkapalloilun suurta unelmaa toteuttamassa. Oulun Työväen Palloilijat vuosina 1946–1991., s. 47. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, 2013.
  23. Kaleva 22.2.1959
  24. Kaleva 18.9.1980
  25. Kaleva 23.7.1973
  26. Pekka Anttinen: Vuosisata oululaista jääpalloa
  27. Kaleva 25.7.2013
  28. Turunen, Martti: Tapani Kansakin auttoi Lätsää. Forum24, 19.5.2015, 15. vsk, nro 41, s. 14.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raatin stadion.