Koskikeskus
| Koskikeskus | |
|---|---|
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Koskikeskus korostettuna. |
|
| Kaupunki | Oulu |
| Suuralue | Tuiran suuralue |
| Kaupunginosa nro | 51 |
| Väkiluku | 618 [1] 31.12.2020 |
| Työpaikkoja | 40 kpl [2] (31.12.2011) |
| Osa-alueet | Raatti, Toivoniemi |
Koskikeskus on noin 600 asukkaan kaupunginosa Oulussa. Se sijaitsee Oulujoen suistossa sijaitsevilla saarilla. Asemakaava on Alvar Aallon suunnittelema.
Koskikeskuksen alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toivoniemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toivoniemi on keinotekoinen saari jokisuistossa Tuiran eteläpuolella. Tämä alun perin Oulujokeen työntyvä niemeke muuttui saareksi Merikosken voimalaitoksen Alakanavan kaivutöiden yhteydessä 1948.
Toivoniemen yleissuunnitelman teki Alvar Aalto vuosina 1943 ja 1944, kaavasuunnitelman taas Niilo Mattila vuonna 1954. Rakennukset ovat useiden eri arkkitehtien vuosina 1954–1958 suunnittelemia.
Domus Botnica, Oulun vanhin varsinainen opiskelija-asuntola, rakennettiin Toivoniemeen vuosina 1957–1958. Osa rakennuksen rahoituksesta kerättiin myymällä Outokumpu Oyj:n ja Otanmäki Oy:n lahjoittamia pieniä malminlohkareita, joihin oli merkitty tunnus: Kipinästä tuli syttyy, lohkareesta yliopisto. Keräyksen järjesti Oulun korkeakouluseura.[3]
Linnansaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asumattoman Linnansaaren tunnusmerkkinä on Oulun linnan raunioille vuonna 1875 rakennettu entinen Oulun merikoulun tähtitorni. Se on toiminut kesäkahvilana vuodesta 1912 alkaen.
Linnansaaressa sijaitsi Oulun kaupungin huomattavin yleinen sauna, joka avattiin vuonna 1884. Vanha saunarakennus purettiin vuonna 1951, kun saari rakennettiin puistoksi.[4]
Raatinsaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raatinsaari eli "Raatti" sijaitsee jokisuistossa Toivoniemen ja Pikisaaren välisellä alueella. Alueesta käytetään yleisesti nimitystä Raatti. Saari on muodostunut jokisuistoon eroosion muovaamana. Raatissa sijaitsevat Raatin urheilukeskus, uimahalli, pienvenesatama sekä Oulun NMKY:n omistama Raatin nuorisotalo.
Raatin nuorisotalon puuosa on rakennettu ravintolaksi vuonna 1874. Talon kivinen uudisosa on rakennettu vuonna 1934 Suojeluskunnan taloksi. Puuosan suunnitteli arkkitehti Wolmar Westling.[5] Hän on suunnittelut myös Linnasaaren tähtitornin. Kivirakennuksen suunnittelija on arkkitehti O. Stenström.[6]
Raatin saaressa on ollut myös vankileiri vuoden 1918 tapahtumissa vangituille punaisille. Leirillä oli enimmillään noin 900 vankia. Raatin vankileirin kuolleisuus oli Vaasan vankileirin jälkeen suhteellisesti toiseksi pienin koko maassa.[7] Paikalla on kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen veistämä muistomerkki vuodelta 1988[8].
Kuusisaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusisaari on tiettävästi ollut aina asumaton, mutta siellä on ollut muita rakennuksia 1700-luvulta lähtien. Saaren länsiosassa toimi 1900-luvun alkuun asti pikiruukki. Maankohoamisen vuoksi Kuusisaari on kasvanut lähelle Raatinsaarta, josta sen erottaa vain kapea Kissakoskenuoma.[9]
Kuusisaareen avattiin tanssipaviljonki kesällä 1956.[10] Myöhemmin tanssien järjestäminen siirtyi muualle, ja huonokuntoinen paviljonki purettiin elokuussa 2016.[11] Vuosina 2016–2017 Kuusisaari kunnostettiin tapahtumapuistoksi.[12]
Vuosina 1973–1991 saaressa järjestettiin musiikkifestivaali Kuusrock. Nykyisin Kuusisaari on tunnettu jokavuotisesta Qstock-tapahtumastaan. Raatinsaaren tavoin Kuusisaari on syntynyt eroosion muovaamana.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia IV. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1976. ISBN 951-9327-00-2.
- Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia V. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1982. ISBN 951-9234-02-0.
- Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI. Jyväskylä: Gummerus, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2020 (pdf) 2021. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 17.4.2021.
- ↑ Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013, s. 46. Oulu: Oulun kaupunki, 2014. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.10.2014).
- ↑ Ruopsa, Jukka; Varis, Markku; Heikkinen Vesa: Asumaan vaikka väkisin. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö 20 vuotta, s. 9. Kemijärvi: Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, 1991. ISBN 952-90-3235-8.
- ↑ Hautala, 1982, s. 447
- ↑ Hautala, 1976, s. 11
- ↑ Hautala, 1982, s. 459
- ↑ Hautala, 1976, s. 622
- ↑ Punavankien muistomerkki, 1988 Oulun taidemuseo – julkiset ulkoveistokset. 11/2011. Oulun taidemuseo. Viitattu 3.7.2012.
- ↑ Alvar Aalto osoitti Kuusisaaren kansanpuistoksi Oulun kaupunki. Viitattu 2.1.2016.
- ↑ Manninen, 1995, s. 417
- ↑ Kuusisaaren paviljonki puretaan, kerro muistosi perinteisestä tanssipaikasta Kaleva. 8.8.2016. Viitattu 16.8.2017.
- ↑ Aaltonen, Riikka: Kuusisaari avattiin yleisölle – työ etenee aikataulussa Kaleva. 24.7.2017. Viitattu 16.8.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koskikeskus Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
| Museot | Automuseo · Kierikkikeskus · Merimiehenkotimuseo · Sahamuseo · Pohjois-Pohjanmaan museo · Taidemuseo · Turkansaaren ulkomuseo |
| Rakennukset ja alueet | Kauppahalli · Kauppatori · Kaupungintalo · Kaupunginteatteri · Maikkulan kartano · Nallikari · Nuijamiesten lava · Pikisaari · Rotuaari · Tietomaa · Tuiran sillat · Tuomiokirkko · Vesaisenlinna · Villa Hannala · Ylikiimingin kirkko |
| Patsaat ja veistokset | Frans Mikael Franzénin patsas · Futura – Tuntematon · Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus · Kalasääski ja lohi · Kevätmyrskyä · Pallautuneet · Pohjan neito · Polskis · Ruutuvihko · Siivet · Toripolliisi · Tuirasta Ruijan rannoille · Valaistuksen tie |
| Tapahtumat | Arktiset Askeleet · Korttelihaipakka · Kuusrock · Lastenelokuvafestivaali · Qstock · Rotuaari Piknik · Tervahiihto · Tervasoutu · Valkosipuliyö · Vectorama |
| Muuta | Potnapekka |
| Oulun palot | v. 1652 palo · v. 1655 palo · v. 1705 palot · v. 1715 palo · v. 1773 palo · v. 1822 palo · v. 1882 palo |
| Merenkulku | Fregatti Toivo · Hailuotolaiva · Kiikelin hylky · Laitakarin hylky · Hinaaja Oulu II · Sophia Marian hylky |
| Teollisuuden historia | Aittokoski Oy · Katri Antell · Merijal · Oulu Oy · Pateniemen saha · Tervahovi · Toppila Oy · Toppilan Mallasjuomatehdas · Typpi Oy · Ab Uleå Oy · Veljekset Åström |
| Kuntaliitokset | Haukiputaan kunta · Kiimingin kunta · Oulujoen kunta · Oulunsalon kunta · Yli-Iin kunta · Ylikiimingin kunta |
| Katso myös | Kierikkikeskus · Latokankaan kivikautinen asuinalue · Oulun kasarmi · Oulun kristalliyö · Oulun linna · Oulun valtaus · Pikku-Berliini · Rekikylän kivikautinen asuinpaikka · Typpi Oy:n räjähdysturma · Ylikiimingin seurakunta |
| Liikenne | Oulun liikenne |
| Liikennekeskukset | Kivisydän · Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali · Oulun lentoasema · Oulun matkakeskus · Oulun rautatieasema · Oulun satama · Pikkaralan rautatieasema · Toppilan rautatieasema · Tuiran rautatieasema |
| Oulun kautta kulkevat tiet | Valtatie 4 · Valtatie 20 · Valtatie 22 · Seututie 815 · Seututie 816 · Seututie 834 · Seututie 836 · Seututie 847 · Seututie 849 · Yhdystie 8300 · E8 · E75 |
| Oulun kautta kulkevat rautatiet | Pohjanmaan rata · Oulu–Tornio-rata · Oulu–Kontiomäki-rata |
| Keskustan kadut | Aleksanterinkatu · Isokatu · Kauppurienkatu · Kirkkokatu · Pakkahuoneenkatu · Rantakatu · Rautatienkatu · Saaristonkatu · Torikatu · Uusikatu |
| Muut kaupungin sisäiset tiet | Hetekyläntie · Joloksentie · Merikoskenkatu · Raitotie · Poikkimaantie · Seututie 833 · Seututie 848 · Valtatie |
| Sillat | Erkkolan silta · Kiskopolun silta · Joutsensilta · Rautasilta · Sangin silta · Tuiran sillat |
| Kaupunki ja hallinto | kaupunginvaltuusto · vaakuna |
| Media | 65 Degrees North · Forum24 · Kaleva · Kansan Tahto · Oulu-lehti · Oulun Sanomat · Pohjolan Työ · Radio Mega · Yle Oulu · Sea FM Radio |
| Oppilaitokset | AMK · Yliopisto |
| Muuta Ouluun liittyvää | Hätälä · Kauppakeskus Galleria · Katri Antell · Oulun Energia · Oulun Puhelin · Oulun yliopistollinen sairaala · Paskakaupunni · Pulla-Pirtti · Pelastushelikopteri Sepe · Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat · Ylikiimingin vaakuna · Oulun radio- ja televisioasema |