Toppila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Toppila
Kaupungin kartta, jossa Toppila korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Toppila korostettuna.
Kaupunki Oulu
Suuralue Koskelan suuralue
Kaupunginosa nro 57
Väkiluku 3 992 [1]  (31.12.2013)
Työpaikkoja 1 141 kpl [2]  (31.12.2011)
Osa-alueet Meri-Toppila, Toppila, Toppilan satama
Vanhoja myllyrakennuksia Toppilan satamassa
Tornion maihinnousujoukkoja lastataan Oulun Toppilan satamassa Lapin sodassa syksyllä 1944.
M/S KCL Ballerina Toppilan satamassa

Toppila on Oulun kaupunginosa, joka sijaitsee keskustasta noin kolme kilometriä pohjoiseen, Oulujoen pohjoisrannalla. Asukkaita kaupunginosassa on 3 992 (31.12.2013)[1]. Toppila on saanut nimensä kantatilan tai sen omistajan mukaan. Toppila-niminen pelto tunnetaan jo 1600-luvun Oulusta. Toppilan Taskilasta erottaa Mannisenoja.

Toppila voidaan jakaa kahteen alueeseen: Meri-Toppilaan ja vanhaan Toppilaan. Meri-Toppilan rakennukset ovat pääasiassa 2–6-kerroksisia vuokrataloja. Rakennuksia omistavat muun muassa Avara, VVO, Sivakka, OSNA ja PSOAS.

Meri-Toppilassa uusien asuinrakennusten rinnalla vanhan teollisuusalueen tunnusmerkit näkyvät edelleen mm. katunimistössä. Alvar Aallon alkujaan suunnitteleman teollisuusalueen nykyisin erittäin huonokuntoinen siilorakennus nousee yhdeksi alueen korkeimmista rakennuksista. Museovirasto on listannut Toppilan sataman ja teollisuusalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi[3].

Vanhassa Toppilassa rakennuskanta koostuu lähinnä 1940- ja 1950-luvulla rakennetuista rintamamiestaloista. Toppilan satama näkyy edelleen merimiesaiheisissa kadunnimissä ja mallasjuomatehdas lasinsirpaleita sisältävässä maaperässä.

Toppilassa on vajaan 200 oppilaan ala-aste ja runsaan 200 oppilaan yläaste, Terva-Toppilan koulu.

Toppilan satama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KCL Ballerina-laiva Toppilan satamassa Oulussa tammikuussa 2008
Pääartikkeli: Oulun satama

Toppilan kaupunginosan eteläosa on muodostunut jo 1880- ja 1890-luvuilla Tuiran kaupunginosan länsipuolelle. Alue muodostui aluksi hyvin merkittäväksi teollisuusalueeksi, sillä olihan Oulun kauppaseuran hallinnoima Toppilan satama tuolloin koko kaupungin tärkeimpiä satamia. Sataman läheisyyteen rakennettiin myös Toppilan rautatieasema laajoine ratapihoineen. Sittemmin raiteet on purettu. Vuonna 2010 entiselle satama-alueelle alettiin rakentaa Toppilansalmeksi nimettyä asuinaluetta, johon tulee suunnitelmien mukaan noin 2 500 asuntoa ja 5 000 asukasta. Alueelle valmistuu vuonna 2015 16-kerroksinen Satamarannan torni. Valmistuessaan yli 50-metrinen tornitalo on Oulun korkein asuinrakennus.

Toppilan sellutehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Toppila (yritys)

Vuonna 1931 nykyisen Meri-Toppilan alueelle rakennettiin Osakeyhtiö Toppilan tehdas. Tehdasalueen arkkitehtina toimi pääosin Alvar Aalto. Tehtaan omisti brittiläinen Dixonin perheyhtiö, jonka kahdelle paperitehtaalle Englantiin tehdas valmisti sulfiittiselluloosaa. 1970-luvun alussa Toppila Oy:n sellutehtaan tuotanto kävi tarpeettomaksi Dixoneille ja tehdas myytiin Kajaani Oy:lle. Kajaani Oy osti tehtaan pääasiassa sen mukana tulleen metsäomaisuuden vuoksi ja tehdasalueen paikaksi mahdolliselle paperikoneelle, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Esimerkiksi entisessä laboratoriotilassa toimiva Dixon club on saanut nimensä tehtaan perustajan mukaan.

Toppilan panimo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Toppilan Mallasjuomatehdas

Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab oli oululainen panimo, joka toimi Länsi-Toppilassa vuosina 1864–1979. Lahtelainen Oy Mallasjuoma Ab osti vuonna 1967. Mallasjuoma lopetti oluen panon Toppilassa vuonna 1979.

Toppilan voimalaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Toppilan voimalaitokset

Toppilassa sijaitsevat Oulun Energian Toppilan turvevoimalaitokset. Toppila 1:n polttoaineteho on 267 MW ja Toppila 2:n 315 MW. Voimaloilla tuotetaan sekä sähköä että kaukolämpöä.

Toppilan myllyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toppilassa on ollut kaksi myllyä: SOK:n Oulun mylly (Kultaleima) ja Toppilan Höyrymylly (Vaasan höyrymylly Oy). Näistä jälkimmäinen on W. G. Palmqvistin suunnittelema ja se on rakennettu 1924 (rakennusta on korotettu 1927). Myllyrakennus on nykyään käyttämättömänä odottamassa uutta käyttöä. Vaasan myllyn vieressä on entinen Raision rehutehdas. Raision viljasiilo on vuodelta 1950. SOK:n mylly, siilo ja konttorirakennus ovat vuosilta 1928, 1937 ja 1941.[3]

Alun perin asunnoiksi peruskorjattavaksi suunnitellut nelisenkymmentä metriä korkeat siilot todettiin syksyllä 2012 tarkoitukseen sopimattomiksi ja määrättiin purettaviksi. Siilojen ensimmäinen osa purettiin räjäyttämällä 29. syyskuuta. Jäljelle jäänyt siilo-osa sortui vasta kymmenen purkuräjäytyksen jälkeen 14. lokakuuta, kaatamisen viimeistely tehtiin kaivinkoneella tuuppaamalla. Yli kolme vuorokautta kestänyttä purkuoperaatiota kävi seuraamassa poikkeuksellisen suuri joukko kaupunkilaisia.[4]

Villa Ellala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun loppupuolella Suomen vaurastuvat porvarissuvut alkoivat harrastaa huvilakulttuuria. Erityisesti rannikkokaupungeissa kaupunkikodin rinnalle haluttiin huvila ja puutarha, joissa nautittiin elämästä kesäkuukausina. Oulun vanhin huvila-alue syntyi Toppilansalmen rannalle.

Villa Ellala oli kauppaneuvos Albert Oskar Snellmanin huvila, joka sai nimensä Snellmanin tyttären Elin Johannan mukaan. Huvilan ovat aikojen saatossa omistaneet Snellmanin tytär Elin miehensä Reinhold Weckmanin kanssa, Vaasan Höyrymylly Oy ja Rehuraisio.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toppilansalmen suistoalue on tärkeä osa koko Oulun ja lähialueiden sekä kaupan ja merenkulun, vaurastumisen ja teollistumisen historiaa. Toppilansalmen satamasta purjehdittiin pitkin maailman meriä 1700-luvulta lähtien. Oululaiset kauppalaivat veivät ja toivat kansainvälisyyttä, kulttuuria ja uusia tuulia.

Salmen pohjoisrannalle sijoittui tervan säilytys-, lajittelu- ja merkitsemispaikka. 1783 perustettuun Tervahoviin varastoitiin maakunnasta tuleva terva ja sieltä se lastattiin purjelaivoihin. Krimin sodan aikana 1854 englantilaiset joukko-osastot polttivat lähes kaikki rakennukset salmen rannoilla. Uudelleen rakennettu Tervahovi paloi 1901 ja puualusten harvinaistuessa tervakaupan merkitys supistui.

Toppilansalmen rannalle keskittyi 1800-luvulla teollisuuslaitoksia: muun muassa J.W. Snellmanin 1878 perustama höyrysaha ja 1900-luvun alussa keskusliikkeiden varastorakennuksia.

1800-luvun lopulla vaurastuneet porvarissuvut rakennuttivat Toppilansalmen alueelle kesähuviloita, ja oululainen huvilakulttuuri syntyi. Alueelle rakennetuista parista kymmenestä huvilasta on muutama jäljellä. [5][6]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kainua, Lauri. (1981) Osakeyhtiö Toppila – Toppila Oy 1927–1974. Oulu.
  • Eräpuu, Eero (kään. engl. Lars Palmroos). (1956) Osakeyhtiö Toppila. Oulu. Toppila Oy.
  • P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, Kaleva kustannus, 1939
  • Toppilan tehdas. (1987) Rakennuskannan korjauskelpoisuus. Espoo. VTT.
  • Toppilan tehdas. (1986) Rakennuskannan peruselvitys. Espoo. VTT.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2013 (pdf) 2014. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 10.5.2014.
  2. ↑ Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013, s. 47. Oulu: Oulun kaupunki, 2014. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 9.10.2014).
  3. ↑ a b Museovirasto: Toppilan satama ja teollisuusalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 15.6.2012.
  4. ↑ Viimeinkin: Siilot sortuivat, kansa hurrasi Kaleva.fi. Viitattu 14.10.2012.
  5. ↑ Oulun kaupunki: Toppilansalmen alue
  6. ↑ Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraama Meri-Toppilasta


Oulu
Kaupunginosat ja suuralueet
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I Pokkinen – II Vaara – III Vanhatulli – IV Hollihaka – V Leveri – Myllytulli – Intiö – Raksila
Oulu.vaakuna.svg
2. Höyhtyä Höyhtyä – Karjasilta – Lintula – Mäntylä – Nokela
3. Oulunsuu Kontinkangas – Oulunsuu – Peltola – Värttö
4. Kaukovainio Hiironen – Kaukovainio
5. Nuottasaari Limingantulli – Nuottasaari – Äimärautio
6. Kaakkuri Kaakkuri – Kiviniemi – Metsokangas – Perävainio
7. Maikkula Hangaskangas – Heikkilänkangas – Iinatti – Juurusoja – Knuutila – Maikkula – Madekoski – Pikkarala
8. Tuira Hietasaari – Koskikeskus – Pikisaari – Toppilansaari – Tuira – Vihreäsaari
9. Puolivälinkangas Isko – Puolivälinkangas – Pyykösjärvi – Takalaanila – Välivainio
10. Koskela Alppila – Koskela – Taskila – Toppila
11. Pateniemi Rajakylä – Pateniemi – Herukka
12. Kaijonharju Kaijonharju – Kuivasjärvi – Liikanen – Linnanmaa – Ritaharju
13. Myllyoja Haapalehto – Hintta – Kirkkokangas – Kynsilehto – Laanila – Myllyoja – Parkkisenkangas
14. Sanginsuu Lapinkangas – Sanginjoki – Sanginsuu – Ulkosanki
15. Korvensuora Heikinharju – Korvenkylä – Korvensuora – Rusko – Ruskonselkä – Saviharju – Talvikangas
16. Ylikiiminki Jolos – Nuoritta – Vepsä – Vesala – Vuotto – Ylikiiminki
17. Hiukkavaara Haukkasuo – Hiukkavaara – Kivikkokangas – Niiles – Puolukkakangas – Saarela – Vanha Hiukkavaara
20. Haukipudas Haukipudas – Jokikylä – Martinniemi
21. Kello Kalimenkylä – Kello
30. Kiiminki Alakylä – Hannus – Huttukylä – Kiiminki
31. Jääli Jäälinkylä – Välikylä
40. Oulunsalo Kylänpuoli – Oulunsalo – Salonpää
50. Yli-Ii Jakkukylä – Pahkala – Tannila – Yli-Ii
Luonto
Järvet Ahmasjärvi – Heikkilänjärvi – Huutilampi – Iso Seluskanjärvi – Iso Uumajärvi – Iso-Vuotunki – Jolosjärvi – Juopulinjärvi – Jäälinjärvi – Kalimeenlampi – Karahkanjärvi – Kivijärvi – Kuivasjärvi – Lavajärvi – Lylyjärvi – Lämsänjärvi – Mannisenjärvi – Mikanlampi – Niilesjärvi – Papinjärvi – Pyykösjärvi – Tervalampi – Vaaralampi – Karahkan Valkiainen – Jokikokon Valkiainen – Valkiaisjärvi – Vepsänjärvi – Vähä-Vuotunki
Puistot ja luonto Franzénin puisto – Hautausmaa – Heinätorin puisto – Isokankaan luonnonsuojelualue – Hirvisuon soidensuojelualue – Hollihaan puisto – Hupisaaret – Kasvitieteellinen puutarha – Kaupunginojan puistovyöhyke – Letonniemi – Mannerheimin puisto – Markkuun ryhmäpuutarha – Pilpasuo – Tuiranpuisto – Äimäraution siirtolapuutarha
Saaret Elba – Hermannit – Hietasaari – Kahvankari – Kellon Kraaseli – Kirkkosaari – Korkiakari – Kääriänsaari – Laitakari – Pulkkisenmatala – Riitankari – Runniletto – Saapaskari – Selkäkari eli Piispanletto – Varjakansaari – Vihreäsaari
Virtavedet Aittokoski – Iijoki – Jolosjoki – Juopulinkoski – Kalimeenoja – Kiiminkijoki – Koitelinkoski – Kuivasoja – Martimojoki – Nuorittajoki – Oulujoki – Siuruanjoki – Vepsänjoki
Nähtävyydet ja tapahtumat
Museot Automuseo – Kierikkikeskus – Merimiehenkotimuseo – Sahamuseo – Pohjois-Pohjanmaan museo – Taidemuseo – Turkansaaren ulkomuseo
Rakennukset ja alueet Kauppahalli – Kauppatori – Kaupungintalo – Kaupunginteatteri – Maikkulan kartano – Nallikari – Nuijamiesten lava – Pikisaari – Rotuaari – Tietomaa – Tuiran sillat – Tuomiokirkko – Vesaisenlinna – Villa Hannala – Ylikiimingin kirkko
Patsaat ja veistokset Frans Mikael Franzénin patsas – Futura – Tuntematon – Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus – Kalasääski ja lohi – Kevätmyrskyä – Pallautuneet – Pohjan neito – Polskis – Ruutuvihko – Siivet – Toripolliisi – Tuirasta Ruijan rannoille – Valaistuksen tie
Tapahtumat Arktiset Askeleet – Korttelihaipakka – Kuusrock – Lastenelokuvafestivaali – Qstock – Rotuaari Piknik – Tervahiihto – Tervasoutu – Valkosipuliyö – Vectorama
Muuta Potnapekka
Historia
Oulun palot v. 1652 palo – v. 1655 palo – v. 1705 palot – v. 1715 palo – v. 1773 palo – v. 1822 palo – v. 1882 palo
Merenkulku Fregatti Toivo – Hailuotolaiva – Kiikelin hylky – Laitakarin hylky – Hinaaja Oulu II – Sophia Marian hylky
Teollisuuden historia Aittokoski Oy – Katri Antell – Merijal – Oulu Oy – Pateniemen saha – Tervahovi – Toppila Oy – Toppilan Mallasjuomatehdas – Typpi Oy – Ab Uleå Oy – Veljekset Åström
Kuntaliitokset Haukiputaan kunta – Kiimingin kunta – Oulujoen kunta – Oulunsalon kunta – Yli-Iin kunta – Ylikiimingin kunta
Katso myös Kierikkikeskus – Latokankaan kivikautinen asuinalue – Oulun kasarmi – Oulun kristalliyö – Oulun linna – Oulun valtaus – Pikku-Berliini – Rekikylän kivikautinen asuinpaikka – Typpi Oy:n räjähdysturma – Ylikiimingin seurakunta
Urheilu
Liikuntapaikat Castrenin urheilukeskus – Heinäpään palloiluhalli – Heinäpään urheilukeskus – Iinatin moottoriurheilukeskus – Kisakangas – Linnanmaan jäähalli – Linnanmaan liikuntahalli – Lintulan urheilukeskus – Ouluhalli – Oulun jäähalli – Oulun uimahalli – Oulun urheilutalo – Oulun ravirata – Raatin urheilukeskus – Raatin stadion – Raksilan pesäpallostadion – Sankivaaran golfkenttä – Virpiniemi
Urheiluseurat AC Oulu – Kiekko-Laser – Merikoski SBT – Northern Lights – Oulun Kärpät – Oulun Lippo – Oulun Luistinseura – Oulun Merenkävijät – Oulun NMKY – Oulun Työväen Palloilijat – Oulun Palloseura – Oulun Purjehdusseura – Oulun Pyrintö – Oulun Tarmo – Oulun Työväen Pursiseura – Oulun Uimaseura – RB-Oulu – SK Pohjantähti – Tervarit – Ylikiimingin Nuijamiehet
Urheilutapahtumat Matala Ocean Race – Oulun Tervahiihto
Liikenne ja logistiikka
Liikennekeskukset Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali – Oulun lentoasema – Oulun matkakeskus – Oulun rautatieasema – Oulun satama – Pikkaralan rautatieasema – Toppilan rautatieasema – Tuiran rautatieasema
Oulun kautta kulkevat tiet Valtatie 4 – Valtatie 20 – Valtatie 22 – Seututie 815 – Seututie 816 – Seututie 834 – Seututie 836 – Seututie 847 – Seututie 849 – Yhdystie 8300 – E8 – E75
Oulun kautta kulkevat rautatiet Pohjanmaan rata – Oulu–Tornio-rata – Oulu–Kontiomäki-rata
Sisäiset liikenneväylät Aleksanterinkatu – Hetekyläntie – Isokatu – Joloksentie – Merikoskenkatu – Raitotie – Poikkimaantie – Saaristonkatu – Seututie 833 – Seututie 848 – Torikatu – Uusikatu – Valtatie
Sillat Erkkolan silta – Kiskopolun silta – Joutsensilta – Rautasilta – Sangin silta – Tuiran sillat
Muuta Ouluun liittyvää
Kaupunki ja hallinto Kaupunginvaltuusto – Vaakuna
Media 65 Degrees North – Forum24 – Kaleva – Kansan Tahto – Oulu-lehti – Oulun Sanomat – Pohjolan Työ – Radio Mega – Oulu Radio – Sea FM Radio
Oppilaitokset Ammattikorkeakoulu – Yliopisto
Muuta Ouluun liittyvää Hätälä – Kallioparkki – Kauppakeskus Galleria – Katri Antell – Oulun Energia – Oulun Puhelin – Oulun yliopistollinen sairaala – Paskakaupunni – Pulla-Pirtti – Pelastushelikopteri Sepe – Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat – Ylikiimingin vaakuna
Noudettu kohteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toppila&oldid=14363091