Toppila

Toppila
Kaupungin kartta, jossa Toppila korostettuna.
Kaupunki	Oulu
Suuralue	Koskelan suuralue
Kaupunginosa nro	57
Väkiluku	4 883 31.12.2017
Työpaikkoja	1 141 kpl   (31.12.2011)
Osa-alueet	Meri-Toppila, Toppila, Toppilan satama
Infobox OK

Entisten viljasiilojen tilalle rakennettu asuinrakennus Toppilansalmessa.

Vanhoja myllyrakennuksia Toppilan satamassa. Etualalla olevat siilot on nyttemmin purettu.

Tornion maihinnousujoukkoja lastataan Oulun Toppilan satamassa Lapin sodassa syksyllä 1944.

M/S KCL Ballerina Toppilan satamassa

Toppila on Oulun kaupunginosa, joka sijaitsee keskustasta noin kolme kilometriä pohjoiseen, Oulujoen pohjoisrannalla. Asukkaita kaupunginosassa on 4 883 (31.12.2017). Toppila on saanut nimensä kantatilan tai sen omistajan mukaan. Toppila-niminen pelto tunnetaan jo 1600-luvun Oulusta. Toppilan Taskilasta erottaa Mannisenoja.

Toppila voidaan jakaa kahteen alueeseen: Meri-Toppilaan ja vanhaan Toppilaan, jossa myös sijaitsee rakenteilla oleva Toppilansalmen asuinalue. Meri-Toppilan rakennukset ovat pääasiassa 2–6-kerroksisia vuokrataloja. Rakennuksia omistavat muun muassa Avara, VVO, Sivakka, OSNA ja PSOAS.

Meri-Toppilassa uusien asuinrakennusten rinnalla vanhan teollisuusalueen tunnusmerkit näkyvät edelleen mm. katunimistössä. Alvar Aallon alkujaan suunnitteleman teollisuusalueen nykyisin erittäin huonokuntoinen siilorakennus nousee yhdeksi alueen korkeimmista rakennuksista. Museovirasto on listannut Toppilan sataman ja teollisuusalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Vanhassa Toppilassa rakennuskanta koostuu lähinnä 1940- ja 1950-luvulla rakennetuista rintamamiestaloista. Toppilan satama näkyy edelleen merimiesaiheisissa kadunnimissä ja mallasjuomatehdas lasinsirpaleita sisältävässä maaperässä.

Toppilassa on vajaan 200 oppilaan ala-aste ja runsaan 200 oppilaan yläaste, Terva-Toppilan koulu.

Toppilan satama

KCL Ballerina-laiva Toppilan satamassa Oulussa tammikuussa 2008

Pääartikkeli: Oulun satama

Toppilan kaupunginosan eteläosa on muodostunut jo 1880- ja 1890-luvuilla Tuiran kaupunginosan länsipuolelle. Alue muodostui aluksi hyvin merkittäväksi teollisuusalueeksi, sillä olihan Oulun kauppaseuran hallinnoima Toppilan satama tuolloin koko kaupungin tärkeimpiä satamia. Sataman läheisyyteen rakennettiin myös Toppilan rautatieasema laajoine ratapihoineen. Sittemmin raiteet on purettu. Vuonna 2010 entiselle satama-alueelle alettiin rakentaa Toppilansalmeksi nimettyä asuinaluetta, johon tulee suunnitelmien mukaan noin 2 500 asuntoa ja 5 000 asukasta. Alueelle valmistui vuonna 2017 16-kerroksinen Satamarannan Masto. Valmistuessaan yli 50-metrinen tornitalo on Oulun korkein asuinrakennus.

Toppilan sellutehdas

Pääartikkeli: Toppila (yritys)

Vuonna 1931 nykyisen Meri-Toppilan alueelle rakennettiin Osakeyhtiö Toppilan tehdas. Tehdasalueen arkkitehtina toimi pääosin Alvar Aalto. Tehtaan omisti brittiläinen Dixonin perheyhtiö, jonka kahdelle paperitehtaalle Englantiin tehdas valmisti sulfiittiselluloosaa. 1970-luvun alussa Toppila Oy:n sellutehtaan tuotanto kävi tarpeettomaksi Dixoneille ja tehdas myytiin Kajaani Oy:lle. Kajaani Oy osti tehtaan pääasiassa sen mukana tulleen metsäomaisuuden vuoksi ja tehdasalueen paikaksi mahdolliselle paperikoneelle, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Esimerkiksi entisessä laboratoriotilassa toimiva Dixon club on saanut nimensä tehtaan perustajan mukaan.

Toppilan panimo

Pääartikkeli: Toppilan Mallasjuomatehdas

Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab oli oululainen panimo, joka toimi Länsi-Toppilassa vuosina 1864–1979. Lahtelainen Oy Mallasjuoma Ab osti vuonna 1967. Mallasjuoma lopetti oluen panon Toppilassa vuonna 1979.

Toppilan voimalaitos

Pääartikkeli: Toppilan voimalaitokset

Toppilassa sijaitsevat Oulun Energian Toppilan turvevoimalaitokset. Toppila 1:n polttoaineteho on 267 MW ja Toppila 2:n 315 MW. Voimaloilla tuotetaan sekä sähköä että kaukolämpöä.

Toppilan myllyt

Toppilassa on ollut kaksi myllyä: SOK:n Oulun mylly (Kultaleima) ja Toppilan Höyrymylly (Vaasan höyrymylly Oy). Näistä jälkimmäinen on W. G. Palmqvistin suunnittelema ja se on rakennettu 1924 (rakennusta on korotettu 1927). Myllyrakennus on toista päätyä lukuun ottamatta nyt purettu, ja sen tilalle on rakennettu vuonna 2018 valmistunut asuinrakennus, joka jäljittelee ulkomuodoltaan vanhaa rakennusta. Vaasan myllyn vieressä oli entinen Raision rehutehdas. Raision viljasiilo oli vuodelta 1950. Nyt asuinkäyttöön osittain purkamisen jälkeen saneerattavat SOK:n mylly, siilo ja konttorirakennus ovat vuosilta 1928, 1937 ja 1941.

Alun perin asunnoiksi peruskorjattavaksi suunnitellut nelisenkymmentä metriä korkeat siilot todettiin syksyllä 2012 tarkoitukseen sopimattomiksi ja määrättiin purettaviksi. Siilojen ensimmäinen osa purettiin räjäyttämällä 29. syyskuuta. Jäljelle jäänyt siilo-osa sortui vasta kymmenen purkuräjäytyksen jälkeen 14. lokakuuta, kaatamisen viimeistely tehtiin kaivinkoneella tuuppaamalla. Yli kolme vuorokautta kestänyttä purkuoperaatiota kävi seuraamassa poikkeuksellisen suuri joukko kaupunkilaisia. Vuonna 2014 myllyn siilorakennusten tilalle valmistui entisiä rakennuksia jäljittelevät kaksi asuinrakennusta.

Villa Ellala

1800-luvun loppupuolella Suomen vaurastuvat porvarissuvut alkoivat harrastaa huvilakulttuuria. Erityisesti rannikkokaupungeissa kaupunkikodin rinnalle haluttiin huvila ja puutarha, joissa nautittiin elämästä kesäkuukausina. Oulun vanhin huvila-alue syntyi Toppilansalmen rannalle.

Villa Ellala oli kauppaneuvos Albert Oskar Snellmanin huvila, joka sai nimensä Snellmanin tyttären Elin Johannan mukaan. Huvilan ovat aikojen saatossa omistaneet Snellmanin tytär Elin miehensä Reinhold Weckmanin kanssa, Vaasan Höyrymylly Oy ja Rehuraisio.

Historia

Toppilansalmen suistoalue on tärkeä osa koko Oulun ja lähialueiden sekä kaupan ja merenkulun, vaurastumisen ja teollistumisen historiaa. Toppilansalmen satamasta purjehdittiin pitkin maailman meriä 1700-luvulta lähtien. Oululaiset kauppalaivat veivät ja toivat kansainvälisyyttä, kulttuuria ja uusia tuulia.

Salmen pohjoisrannalle sijoittui tervan säilytys-, lajittelu- ja merkitsemispaikka. 1783 perustettuun Tervahoviin varastoitiin maakunnasta tuleva terva ja sieltä se lastattiin purjelaivoihin. Krimin sodan aikana 1854 englantilaiset joukko-osastot polttivat lähes kaikki rakennukset salmen rannoilla. Uudelleen rakennettu Tervahovi paloi 1901 ja puualusten harvinaistuessa tervakaupan merkitys supistui.

Toppilansalmen rannalle keskittyi 1800-luvulla teollisuuslaitoksia: muun muassa J.W. Snellmanin 1878 perustama höyrysaha ja 1900-luvun alussa keskusliikkeiden varastorakennuksia.

1800-luvun lopulla vaurastuneet porvarissuvut rakennuttivat Toppilansalmen alueelle kesähuviloita, ja oululainen huvilakulttuuri syntyi. Alueelle rakennetuista parista kymmenestä huvilasta on muutama jäljellä.

Kirjallisuutta

• Kainua, Lauri. (1981) Osakeyhtiö Toppila – Toppila Oy 1927–1974. Oulu.
• Eräpuu, Eero (kään. engl. Lars Palmroos). (1956) Osakeyhtiö Toppila. Oulu. Toppila Oy.
• P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, Kaleva kustannus, 1939
• Toppilan tehdas. (1987) Rakennuskannan korjauskelpoisuus. Espoo. VTT.
• Toppilan tehdas. (1986) Rakennuskannan peruselvitys. Espoo. VTT.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toppila Wikimedia Commonsissa

• Toppilan sulfiittiselluloosatehdas
• Tehdasalueen alkuperäisiä piirustuksia
• Turun Sanomien artikkeli aiheesta
• Ajankuvia Oulusta -blogi
• [1]

Panoraama Meri-Toppilasta

Oulu

Kaupunginosat ja suuralueet

Luonto

Nähtävyydet ja tapahtumat

Historia

Urheilu

Liikenne ja logistiikka

Muuta Ouluun liittyvää