Toppila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Toppila
Montage Toppila Oulu.jpg
Kaupungin kartta, jossa Toppila korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Toppila korostettuna.
Kaupunki Oulu
Suuralue Koskelan suuralue
Kaupunginosa nro 57
Väkiluku 6 775 [1] 31.12.2021
Työpaikkoja 650 kpl [2]  (31.12.2016)
Osa-alueet Meri-Toppila, Toppila, Toppilan satama
Entisten viljasiilojen tilalle rakennettu asuinrakennus Toppilansalmessa.
Asuntorakentamista.
Tornion maihinnousujoukkoja lastataan Oulun Toppilan satamassa Lapin sodassa syksyllä 1944.
Toppilan satama vuonna 1955.
KCL Ballerina-laiva Toppilan satamassa Oulussa tammikuussa 2008
Toppila Oy:n tehdas sen toiminnan alkuvaiheessa 1930-luvun alussa. Taustalla Toppilansaari ja Nallikarin alue. Saarten etupuolella Toppilan satama-alue.

Toppila on Oulun kaupunginosa, joka sijaitsee keskustasta noin kolme kilometriä pohjoiseen, Oulujoen pohjoisrannalla. Asukkaita kaupunginosassa on 6 775 (31.12.2021)[1]. Toppila on saanut nimensä kantatilan tai sen omistajan mukaan. Toppila-niminen pelto tunnetaan jo 1600-luvun Oulusta. Toppilan Taskilasta erottaa Mannisenoja.

Toppila voidaan jakaa kahteen alueeseen: Meri-Toppilaan ja vanhaan Toppilaan, jossa myös sijaitsee rakenteilla oleva Toppilansalmen asuinalue. Meri-Toppilan rakennukset ovat pääasiassa 2–6-kerroksisia vuokrataloja. Rakennuksia omistavat muun muassa Avara, VVO, Sivakka, OSNA, Sato ja PSOAS.

Meri-Toppilassa uusien asuinrakennusten rinnalla vanhan teollisuusalueen tunnusmerkit näkyvät edelleen muun muassa katunimistössä. Alvar Aallon alkujaan suunnitteleman teollisuusalueen nykyisin erittäin huonokuntoinen siilorakennus nousee yhdeksi alueen korkeimmista rakennuksista. Museovirasto on listannut Toppilan sataman ja teollisuusalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi[3].

Vanhassa Toppilassa rakennuskanta koostuu lähinnä 1940- ja 1950-luvulla rakennetuista rintamamiestaloista. Toppilan satama näkyy edelleen merimiesaiheisissa kadunnimissä ja mallasjuomatehdas lasinsirpaleita sisältävässä maaperässä.

Toppilassa on vajaan 200 oppilaan ala-aste ja runsaan 200 oppilaan yläaste, Terva-Toppilan koulu.

Toppilan satama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Oulun satama

Toppilan kaupunginosan eteläosa on muodostunut jo 1880- ja 1890-luvuilla Tuiran kaupunginosan länsipuolelle. Alue muodostui aluksi hyvin merkittäväksi teollisuusalueeksi, sillä olihan Oulun kauppaseuran hallinnoima Toppilan satama tuolloin koko kaupungin tärkeimpiä satamia. Sataman läheisyyteen rakennettiin myös Toppilan rautatieasema laajoine ratapihoineen. Sittemmin raiteet on purettu. Vuonna 2010 entiselle satama-alueelle alettiin rakentaa Toppilansalmeksi nimettyä asuinaluetta, johon tulee suunnitelmien mukaan noin 2 500 asuntoa ja 5 000 asukasta. Alueelle valmistui vuonna 2017 16-kerroksinen Satamarannan Masto. Valmistuessaan yli 50-metrinen tornitalo on Oulun korkein asuinrakennus[4].

Toppilan sellutehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Toppila (yritys)

Vuonna 1931 nykyisen Meri-Toppilan alueelle rakennettiin Osakeyhtiö Toppilan tehdas. Tehdasalueen arkkitehtina toimi pääosin Alvar Aalto. Tehtaan omisti brittiläinen Dixonin perheyhtiö, jonka kahdelle paperitehtaalle Englantiin tehdas valmisti sulfiittiselluloosaa. 1970-luvun alussa Toppila Oy:n sellutehtaan tuotanto kävi tarpeettomaksi Dixoneille ja tehdas myytiin Kajaani Oy:lle. Kajaani Oy osti tehtaan pääasiassa sen mukana tulleen metsäomaisuuden vuoksi ja tehdasalueen paikaksi mahdolliselle paperikoneelle, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Esimerkiksi entisessä laboratoriotilassa toimiva Dixon club on saanut nimensä tehtaan perustajan mukaan.

Toppilan panimo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Toppilan Mallasjuomatehdas

Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab oli oululainen panimo, joka toimi Länsi-Toppilassa vuosina 1864–1979. Lahtelainen Oy Mallasjuoma Ab osti vuonna 1967. Mallasjuoma lopetti oluen panon Toppilassa vuonna 1979.

Toppilan voimalaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Toppilan voimalaitokset

Toppilassa sijaitsevat Oulun Energian Toppilan turvevoimalaitokset. Toppila 1:n polttoaineteho on 267 MW ja Toppila 2:n 315 MW. Voimaloilla tuotetaan sekä sähköä että kaukolämpöä.

Toppilan myllyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toppilassa on ollut kaksi myllyä: SOK:n Oulun mylly (Kultaleima) ja Toppilan Höyrymylly (Vaasan höyrymylly Oy). Näistä jälkimmäinen on W. G. Palmqvistin suunnittelema ja se on rakennettu 1924 (rakennusta on korotettu vuonna 1927). Myllyrakennus on toista päätyä lukuun ottamatta nyt purettu, ja sen tilalle on rakennettu vuonna 2018 valmistunut asuinrakennus, joka jäljittelee ulkomuodoltaan vanhaa rakennusta. Vaasan myllyn vieressä oli entinen Raision rehutehdas. Raision viljasiilo oli vuodelta 1950. Nyt asuinkäyttöön osittain purkamisen jälkeen saneerattavat SOK:n mylly, siilo ja konttorirakennus ovat vuosilta 1928, 1937 ja 1941.[3]

Alun perin asunnoiksi peruskorjattavaksi suunnitellut nelisenkymmentä metriä korkeat siilot todettiin syksyllä 2012 tarkoitukseen sopimattomiksi ja määrättiin purettaviksi. Siilojen ensimmäinen osa purettiin räjäyttämällä 29. syyskuuta. Jäljelle jäänyt siilo-osa sortui vasta kymmenen purkuräjäytyksen jälkeen 14. lokakuuta, kaatamisen viimeistely tehtiin kaivinkoneella tuuppaamalla. Yli kolme vuorokautta kestänyttä purkuoperaatiota kävi seuraamassa poikkeuksellisen suuri joukko kaupunkilaisia.[5] Vuonna 2014 myllyn siilorakennusten tilalle valmistui entisiä rakennuksia jäljittelevät kaksi asuinrakennusta.

Villa Ellala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun loppupuolella Suomen vaurastuvat porvarissuvut alkoivat harrastaa huvilakulttuuria. Erityisesti rannikkokaupungeissa kaupunkikodin rinnalle haluttiin huvila ja puutarha, joissa nautittiin elämästä kesäkuukausina. Oulun vanhin huvila-alue syntyi Toppilansalmen rannalle.

Villa Ellala oli kauppaneuvos Albert Oskar Snellmanin huvila, joka sai nimensä Snellmanin tyttären Elin Johannan mukaan. Huvilan ovat aikojen saatossa omistaneet Snellmanin tytär Elin miehensä Reinhold Weckmanin kanssa, Vaasan Höyrymylly Oy ja Rehuraisio.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toppilansalmen suistoalue on tärkeä osa koko Oulun ja lähialueiden sekä kaupan ja merenkulun, vaurastumisen ja teollistumisen historiaa. Toppilansalmen satamasta purjehdittiin pitkin maailman meriä 1700-luvulta lähtien. Oululaiset kauppalaivat veivät ja toivat kansainvälisyyttä, kulttuuria ja uusia tuulia.

Salmen pohjoisrannalle sijoittui tervan säilytys-, lajittelu- ja merkitsemispaikka. Vuonna 1783 perustettuun Tervahoviin varastoitiin maakunnasta tuleva terva ja sieltä se lastattiin purjelaivoihin. Krimin sodan aikana vuonna 1854 englantilaiset joukko-osastot polttivat lähes kaikki rakennukset salmen rannoilla. Uudelleen rakennettu Tervahovi paloi vuonna 1901 ja puualusten harvinaistuessa tervakaupan merkitys supistui.

Toppilansalmen rannalle keskittyi 1800-luvulla teollisuuslaitoksia: muiden muassa J. W. Snellmanin vuonna 1878 perustama höyrysaha ja 1900-luvun alussa keskusliikkeiden varastorakennuksia.

1800-luvun lopulla vaurastuneet porvarissuvut rakennuttivat Toppilansalmen alueelle kesähuviloita, ja oululainen huvilakulttuuri syntyi. Alueelle rakennetuista parista kymmenestä huvilasta on jäljellä muutama. [6][7]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kainua, Lauri. (1981) Osakeyhtiö Toppila – Toppila Oy 1927–1974. Oulu.
  • Eräpuu, Eero (käänn. engl. Lars Palmroos). (1956) Osakeyhtiö Toppila. Oulu. Toppila Oy.
  • P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771–1939, Kaleva kustannus, 1939
  • Toppilan tehdas. (1987) Rakennuskannan korjauskelpoisuus. Espoo. VTT.
  • Toppilan tehdas. (1986) Rakennuskannan peruselvitys. Espoo. VTT.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2021 (pdf) 2022. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 28.5.2022.
  2. ↑ Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2018, s. 48. Oulu: Oulun kaupunki, 2019. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 5.10.2019).
  3. ↑ a b Museovirasto: Toppilan satama ja teollisuusalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 15.6.2012.
  4. ↑ SRV.fi | Satamarannan Masto www.srv.fi. Viitattu 9.12.2015.
  5. ↑ Viimeinkin: Siilot sortuivat, kansa hurrasi Kaleva.fi. Viitattu 14.10.2012.
  6. ↑ Oulun kaupunki: Toppilansalmen alue oulu.ouka.fi.
  7. ↑ Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY rky.fi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraama Meri-Toppilasta


Oulun kaupunginosat ja suuralueet
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I Pokkinen • II Vaara • III Vanhatulli • IV Hollihaka • V Leveri • Myllytulli • Intiö • Raksila
Oulu.vaakuna.svg
2. Höyhtyä Höyhtyä • Karjasilta • Lintula • Mäntylä • Nokela
3. Oulunsuu Kontinkangas • Oulunsuu • Peltola • Värttö
4. Kaukovainio Hiironen • Kaukovainio
5. Nuottasaari Limingantulli • Nuottasaari • Äimärautio
6. Kaakkuri Kaakkuri • Kiviniemi • Metsokangas • Perävainio
7. Maikkula Hangaskangas • Heikkilänkangas • Iinatti • Juurusoja • Knuutila • Maikkula • Madekoski • Pikkarala
8. Tuira Hietasaari • Koskikeskus • Pikisaari • Toppilansaari • Tuira • Vihreäsaari
9. Puolivälinkangas Isko • Puolivälinkangas • Pyykösjärvi • Takalaanila • Välivainio
10. Koskela Alppila • Koskela • Taskila • Toppila
11. Pateniemi Rajakylä • Pateniemi • Herukka
12. Kaijonharju Kaijonharju • Kuivasjärvi • Liikanen • Linnanmaa • Ritaharju
13. Myllyoja Haapalehto • Hintta • Kirkkokangas • Kynsilehto • Laanila • Myllyoja • Parkkisenkangas
14. Sanginsuu Lapinkangas • Sanginjoki • Sanginsuu • Ulkosanki
15. Korvensuora Heikinharju • Korvenkylä • Korvensuora • Rusko • Ruskonselkä • Saviharju • Talvikangas
16. Ylikiiminki Jolos • Nuoritta • Vepsä • Vesala • Vuotto • Ylikiiminki
17. Hiukkavaara Haukkasuo • Hiukkavaara • Kivikkokangas · Niiles • Puolukkakangas • Saarela • Vanha Hiukkavaara
20. Haukipudas Haukipudas • Jokikylä • Martinniemi
21. Kello Kalimenkylä • Kello
30. Kiiminki Alakylä • Hannus • Huttukylä • Kiiminki
31. Jääli Jäälinkylä • Välikylä
40. Oulunsalo Kylänpuoli • Oulunsalo • Salonpää
50. Yli-Ii Pahkala • Tannila • Yli-Ii
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toppila&oldid=20545198”