Kojamo

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta VVO)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo yhtiöstä. Kojamo tarkoittaa myös koiraslohta.
Kojamo Oyj
Kojamo logotunnus vaaka pieni.png
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1969
Toimitusjohtaja Jani Nieminen
Kotipaikka Helsinki
Tuotteet asuntojen vuokraaminen
Liikevaihto 351,5 milj. € (2016)
Liikevoitto 289,7 milj € (2016)
Henkilökuntaa noin 300 (12.1.2016)
Tytäryhtiöt lukuisia
Kotisivu http://www.kojamo.fi

Kojamo Oyj (entinen VVO-yhtymä Oyj) on 4,3 miljardin euron asunto-omaisuuden arvollaan mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja[1].Yhtiö tarjoaa vuokra-asumista ja asumisen Lumo-palveluja. Konserni työllistää noin 300 henkilöä[2].

Kojamolla on liki 35 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea. Kojamon koko asunto-omaisuuden käypä arvo on noin 4,3 miljardia euroa[3].

Yhtymällä on eri puolilla Suomea alueellisia toimipisteitä eli Lumo-kotikeskuksia, joihin palvelut on keskitetty[4]. Yhtiön toimitusjohtaja on Jani Nieminen[5].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1969 Valtakunnallinen vuokratalo osuuskunta VVO perustettiin yleishyödylliseksi osuuskunnaksi, josta vuonna 1997 tuli osakeyhtiö. Maaltapaon vuosina suuret ikäluokat muuttivat maalta kaupunkeihin ja yhtiö perustettiin täyttämään vallitsevaa asuntopulaa. Perustajia olivat Helsingin asuntokeskuskunta Haka, eri ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike[6].

Vuonna 2017 uudistuttuaan yrityksenä ja keskittyessään palvelemaan kaupunkiasujan tarpeita vapailla asuntomarkkinoilla, VVO muutti nimensä. Uusi nimi, Kojamo, on perinteinen suomalainen sana, joka tarkoittaa suurta koiraslohta[7].

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kojamo Oyj:n suurimmat omistajat 31.12.2016 ovat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (18,08 %), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (16,98 %), Metallityöväen Liitto ry (9,70%), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (8,73 %), Rakennusliitto ry (8,31 %) Loput Kojamosta omistavat muut ammattiliitot sekä säätiöt, rahastot ja kaupungit.

Kojamon liikevaihto vuonna 2016 oli 351,5 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 289,7 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli vuoden 2016 lopussa 4,6 miljardia euroa.

Kojamon vuokrattavien asuntojen ja vuokratalokohteissa sijaitsevien liiketilojen käypä arvo tilinpäätöshetkellä 31.12.2016 oli 4 298,9 miljoonaa euroa[8].

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 2021 mennessä konsernin tavoite on investoida voimakkaasti asuntotarjonnan kasvuun rakennuttamalla uutta ja ostamalla jo olemassa olevaa kiinteistökantaa[9].

Organisaatio on jakaantunut asiakkuuksiin, investointeihin ja kiinteistökehitykseen[10].

Kojamon kuluttajabrändit ovat Lumo (31 108 vuokra-asuntoa) ja VVO (3 866 vuokra-asuntoa). VVO-kodit tarjoavat asumista omakustannusvuokranmäärityksen mukaan[8]. Lumo toimii myös verkkokauppana[11].

Arvostelu VVO:ta kohtaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VVO joutui vuonna 2012 arvostelun kohteeksi perittyään tasausjärjestelmään vedoten valtion korkotuetusta kohteestaan suurempaa vuokraa kuin mitä oli ilmoittanut ARA:lle[12]. Iltasanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen arvosteli VVO:ta ahneudesta, koska yhtiö teki vuoden 2014 alussa korkeilla vuokrilla 38 miljoonan euron voiton 89 miljoonan euron liikevaihdolla ja maksoi 15 miljoonan euron osingot vuodelta 2013[13].

Vuonna 2016 VVO jakoi yhteensä 104 miljoonan euron ennätysosingot omistajilleen. Jo aiemmin ay-johtajat joutuivat kiusallisesti selittelemään, miksi rahoja ei käytetty pienentämään vuokrankorotuksia kohtuullisiksi, kun asunnoissa asuu paljon liittojen jäseniä. Kansanedustaja Leena Meri teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, miksi ammattiliitot lasketaan yleishyödyllisiksi omistajiksi, niin että niiden ei tarvitse maksaa veroja osingoista[14].

Kuluttajaliiton tutkimuksessa vuonna 2016 korkotuettujen vuokra-asuntojen vuokrat olivat korkeampia kuin vapaarahoitteisten jokaisessa vertailukelpoisessa saman alueen esimerkkiparissa. Esimerkiksi Vantaalla VVO:n korkotuetun kolmion vuokra oli 1 157 euroa, VVO:n vapaarahoitteisen kolmion 1 002 euroa ja yksityisen vuokranantajan kolmion 900 euroa. Syyksi epäiltiin julkista asumistukea. Takana ovat VVO:n, Saton, Ovenian ja muiden suuryhtiöiden kovat vuokrankorotukset[15].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suurimmat kiinteistösijoittajat www.rakli.fi. Viitattu 11.4.2017.
  2. Työpaikka - Kojamo-konserni Kojamo-konserni. Viitattu 11.4.2017.
  3. VVO-yhtymä Oyj Vuosikertomus 2016 - Etusivu vuosikertomus2016.vvo.fi. Viitattu 11.4.2017.
  4. Paikalliset toimistot - Lumo & VVO lumo.fi. Viitattu 11.4.2017.
  5. Organisaatio - Kojamo-konserni Kojamo-konserni. Viitattu 11.4.2017.
  6. VVO 45-vuotta | Pia Viitanen, kansanedustaja piaviitanen.fi. Viitattu 11.4.2017.
  7. VVO-yhtymä Oyj on nyt Kojamo - Kojamo-konserni Kojamo-konserni. 27.3.2017. Viitattu 11.4.2017.
  8. a b VVO-yhtymä Oyj:n hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2016 3.3.2017. VVO-yhtymä Oyj.
  9. Strategia - Kojamo-konserni Kojamo-konserni. Viitattu 11.4.2017.
  10. Organisaatio - Kojamo-konserni Kojamo-konserni. Viitattu 11.4.2017.
  11. Lumo-verkkokauppa
  12. VVO joutui pudottamaan kohukohteen vuokraa Rakennuslehti. Viitattu 11.4.2017.
  13. Kommentti: Antti Rinne – ahne riistäjä? Ilta-Sanomat. 6.5.2014. Viitattu 11.4.2017.
  14. Vuokrataloyhtiö VVO maksaa jättiosingon ammattiliitoille ja työeläkeyhtiöille – jakavat yli sata miljoonaa euroa tänä vuonna Helsingin Sanomat. 7.9.2016. Viitattu 11.4.2017.
  15. Vuokra-asuntojen hinnoista paljastui outo vääristymä: Korkotuetun asunnon vuokra voi olla kallein Helsingin Sanomat. 29.4.2016. Viitattu 11.4.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]