Vuokra-asunto
Vuokra-asunto on asunto, jonka omistaja on antanut vuokraa vastaan toisen henkilön käyttöön.
Vuokra-asuminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2016 Suomen noin 2,7 miljoonasta asuntokunnasta 854 000 asui vuokra-asunnossa.[1] Noin puolet vuokra-asunnoista on yksityishenkilöiden tai yritysten omistamia, puolet erilaisten yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen tai muiden voittoa tuottamattomien organisaatioiden omistuksessa. Viimeksi mainittujen rakentaminen on yleensä toteutettu valtion tukemalla aravalainoituksella, ja niihin vuokralaiset valitaan usein sosiaalisin perustein, esimerkiksi määrittämällä vuokralaiselle maksimituloraja. Toiminnan perusteena ei ole voiton tuottaminen vaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjoaminen asuntomarkkinoille. Yksityishenkilöiden tai liikeyritysten omistuksessa olevissa asunnoissa vuokranantajat harjoittavat vuokraamisella liiketoimintaa perimällä kuluja korkeampaa vuokraa.[2]
Vuonna 2016 koko maan vuokra-asuntojen keskimääräinen neliövuokra oli 12,61 euroa. Aravarahoitteisissa asunnoissa keskivuokra oli 11,38 euroa ja vapaarahoitteisissa 13,65 euroa.[3]
Omistajasta riippumatta kaikkea vuokra-asumista koskee laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Laissa säädetään muun muassa vuokrasopimuksesta, vuokran määrästä sekä vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta.[2]
Valtion tukemat vuokra-asunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa edullisempia vuokra-asuntoja on pyritty rakentamaan valtion tuella. Käytännössä tämä tehdään tarjoamalla edullista lainaa niin sanottuja ARA-vuokra-asuntoja rakennuttaville yhtiöille. Nimitys ARA tulee alun perin valtion asuntorahaston, ARA:n lyhenteestä.lähde?
Koska Suomen valtio saa yleensä muita edullisempaa lainaa rahoitusmarkkinoilta, se voi käyttää tätä ARA-asuntojen tukemiseen käyttämättä omaa rahaa. Tätä valtion lainarahaa myöntää ja valvoo nykyään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Edullisesti lainaamaansa rahaa valtio lainaa pienellä korolla eteenpäin rakennuttajille, jotta rakennettavien vuokra-asuntojen hinnat jäisivät alemmiksi kuin jos rakennuttajat lainaisivat rahat itse rahoitusmarkkinoilta.lähde?
Rakennuttajille on tätä palvelusta vastaan säädetty ehtoja, joita rakennetuissa vuokra-asunnoissa tulisi noudattaa. ARA-vuokra-asuntojen käyttöön, asukasvalintaan ja vuokranmääritykseen liittyy rajoituksia. Jos rakennuttajat haluavat eroon ARA-asunnoista, eivät rakennuttajat voi luovuttaa rakennettuja ARA-asuntoja kenelle tahansa, vaan vain ARA:n hyväksymälle taholle joka jatkaa toimintaa halutulla tavalla. ARA ohjaa ja valvoo näiden rajoitusten toteutusta.[4]
Tavoitteena on ollut tarjota vapaita markkinahintoja edullisempia vuokra-asuntoja erityistarpeessa oleville, kuten kiireellisimmässä asunnontarpeessa oleville, vähävaraisimmille ja pienituloisimmille hakijoille. Näitä hakijaryhmiä tulee saattaa etusijalle ARA-vuokra-asuntoon asukkaita valittaessa. Vuokratalon omistaja valitsee asukkaat ja määrittää vuokrat.[4]
Valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja eli ARA-vuokra-asuntoja oli vuoden 2015 alussa noin 375 000 asuntoa. ARA-vuokra-asuntoja omistavat kunnat, muut julkisyhteisöt sekä yleishyödylliset yhteisöt.[4]
Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ARA-vuokra-asuntoja ovat rakennuttaneet omistukseensa seuraavat yritykset:
| Yritys | Rakennusmäärä, asuntoja kpl, 2008–2012 | Viitteet |
|---|---|---|
| Helsingin kaupungin asunnot Oy (Helsingin kaupunki) | 1 731 | [5] |
| VVO-yhtymä Oyj | 1 056 | [5] |
| Espoon Asunnot Oy (Espoon kaupunki) | 885 | [5] |
| YH Kodit Oy (kuntien omistama) | 595 | [5] |
| TA-Yhtymä Oy | 578 | [5] |
| VTS-kodit (Tampereen kaupunki) | 471 | [5] |
| VAV Asunnot Oy (Vantaan kaupunki) | 411 | [5] |
| Pirkanmaan Avoasunnot Oy | 390 | [5] |
| Lakea Oy (pääomistajat 15 Pohjanmaan kuntaa) | 375 | [5] |
| Avara Oy | 346 | [5] |
| Tusva-asunnot Oy | 304 | [5] |
| Järvenpään Mestariasunnot (Järvenpään kaupunki) | 170 | [5] |
| Asuntosäätiö | 119 | [5] |
| Y-Säätiö | 169 | [5] |
| Tuusulan kiinteistöt, (Tuusulan kunta) | 153 | [5] |
| S-Asunnot Oy | 142 | [5] |
| Niiralan kulma (Kuopion kaupunki) | 118 | [5] |
| Muut kuntayhtiöt | 1 320 | [5] |
| Muut yleishyödylliset (5 eri yhteisöä) | 215 | [5] |
| Yhteensä | 9 548 | [5] |
ARA-vuokrien taso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuokrat ARA-asunnoissa määräytyvät ns. omakustannusperiaatteen mukaan.[4]
Käytännössä vuokrien taso on sääntelystä huolimatta vaihdellut runsaasti sen mukaan, onko rakennuttajana ollut kaupunkien tai kuntien perustama rakennuttaja (eli julkinen) vai yksityinen yritys.lähde?
Julkinen rakennuttaja on esimerkiksi Helsingin kaupungin asunnot eli Heka, joka on Helsingin kaupungin omistama yritys.[6] Yksityisiä toimijoita ARA-vuokra-asuntojen rakentamisessa ovat olleet esimerkiksi VVO (nykyään Kojamo) ja TA-Yhtymä.[5]
Esimerkiksi vuonna 2015 yksityisten yritysten vuokrat olivat huimasti korkeampia verrattuna Helsingin, Espoon ja Vantaan omistamien yhtiöiden vuokriin. Esimerkiksi yksityinen VVO peri ARA-tuetuista yksiöistä keskimäärin 19,92 euron neliövuokraa, mikä oli lähes 8 euroa korkeampi kuin Helsingin kaupungin asuntojen arvioitu keskivuokra. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ei voi toiminnalle mitään väljien lakien ja muiden säännöksien vuoksi.[7] Espoossa ARA-vuokrat olivat jopa kalliimpia kuin markkinavuokrat. Myös Vantaalla oli joitakin tapauksia, joissa ARA-vuokra ylitti markkinavuokran.[8]
Tammikuussa 2016 Ylen MOT-ohjelma teki VVO:n ja Saton toiminnasta jakson otsikolla "Rahastusta vuokrataloilla".[9]
Tammikuussa 2016 Rakennuslehti selvitti, että VVO:n säännellyistä ARA-asunnoista perimät vuokrat olivat käytännössä vapaarahoitteisten markkinavuokrien tasolla. Valtiovarainministeriön valtiosihteerin mielestä yleishyödyllisten toimijoiden korkeat vuokrat ovat merkittävä ongelma. Valtiosihteerin mukaan ARA-asuntojen rakentaminen on lähtökohtaisesti perusteltua vain, jos niiden vuokrataso alittaa markkinavuokran.[7]
Vuokra-asuntojen välitys Internetissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisin useat kiinteistönvälitysyritykset ovat laajentaneet toimintansa Internetiin. Erilaisten palvelujen kautta voi etsiä useamman välittäjän vuokra-asunnot kerralla.lähde?
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Asuntokunnat ja asuntoväestö asuntokunnan koon ja hallintaperusteen mukaan 2005–2016 11.10.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017. [vanhentunut linkki]
- Keskimääräiset asuntojen vuokrat vuodesta 1962 lähtien 9.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017. [vanhentunut linkki]
- Vuokra-asuminen ymparisto.fi. 12.7.2011. Ympäristöministeriö, Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 21.1.2012.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tilastokeskus: Asuntokunnat ja asuntoväestö asuntokunnan koon ja hallintaperusteen mukaan 2005–2016
- ↑ a b Ympäristöministeriö 2011
- ↑ Tilastokeskus: Keskimääräiset asuntojen vuokrat vuodesta 1962 lähtien
- ↑ a b c d Ara > ARA-vuokra-asunnot ara.fi. 13.4.2015. Arkistoitu 12.3.2016. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Rakennusliikkeet ja rakennuttajat ARA-tuotannossa ARA. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ Helsingin kaupungin asunnot Oy hekaoy.fi. Arkistoitu 27.6.2016. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ a b VM:n ykkösvirkamies VVO:n korkeista Ara-vuokrista: ”Merkittävä ongelma” Rakennuslehti. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ VVO perii tuetuista asunnoista kovan rahan vuokria Rakennuslehti. Viitattu 5.2.2016. fi-FI
- ↑ Rahastusta vuokrataloilla: käsikirjoitus yle.fi. Viitattu 2.2.2016.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuokrakodin huolto-opas. Helsinki: Kiinteistöalan kustannus, 2015. ISBN 978-951-685-382-9.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Asunnon vuokraaminen (Ohjeita vuokralaiselle) 5.5.2011. Kuluttajavirasto. Viitattu 21.1.2012.
- Valtion säädöstietopankki: Huoneistojen vuokraamista koskeva lainsäädäntö Edita. Viitattu 1.5.2007.
- Valtion säädöstietopankki: Aravavuokratalojen omistusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö Edita. Viitattu 1.5.2007.
- Valtion säädöstietopankki: Vuokra-asuntojen välitystä koskeva lainsäädäntö Edita. Viitattu 1.5.2007.
- Ympäristöministeriön vahvistamat sopimusmallit, ymparisto.fi, Valtion ympäristöhallinto.