Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Ara logo.svg
Perustettu 2008
Tehtävä Valtion asuntopolitiikan toimeenpano
Ministeriö Suomen ympäristöministeriö
Päämaja Lahti
Työntekijöitä noin 60[1]
Pääjohtaja Hannu Rossilahti (ylijohtaja)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (lyhenne ARA, ruots. Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet) on Suomen ympäristöministeriön hallinonalaan kuuluva virasto, joka vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta.[2]

ARAn tehtäviin kuuluu asumiseen ja rakentamiseen liittyvien avustusten, tukien ja takausten myöntäminen. Lisäksi ARA ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä sekä on mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa. ARA kerää, analysoi ja välittää tietoa asuntomarkkinoista ja ylläpitää alan verkko- ja tietopalveluita. ARAn toiminta-ajatuksena on edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista kaikille.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1940-luvun lopulla jatkosodan jälkeen perustettiin Arava-järjestelmä, jonka kautta valtio rahoitti asuntorakentamista. Vuonna 1966 Aravan tehtävät siirtyivät Asuntohallitukselle ja sen lakkauttamisen myötä vuonna 1993 Valtion asuntorahastolle.[3]

Nykyiseen muotoonsa ARA perustettiin 1. tammikuuta vuonna 2008. Viimeisimmän virastouudistuksen myötä ARA siirtyi valtion Asuntorahoituksen lainapainotteisesta toiminnasta rakennusalan kehitystoimintaa ja tiedottamista tukevaksi organisaatioksi. ARA siirrettiin valtionhallinnon hajasijoitusohjelmassa vuonna 2005 tehdyllä päätöksellä Lahteen 1. heinäkuuta 2008. Aikaisemmin virasto toimi Helsingin Pasilassa.

Tehtävät ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ARAn tehtäviin kuuluu: [4]

  • kestävän, laadukkaan ja kohtuuhintaisen asumisen kehittäminen
  • pieni- ja keskituloisten kotitalouksien sekä erityisryhmien asunto-olojen parantaminen
  • yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen ja ARA-asuntokannan käytön ohjaus ja valvonta[5]
  • olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristöjen kehittäminen
  • asunto-oloja koskevan kehittämistoiminnan ja tutkimuksen edistäminen, hyödyntäminen ja välittäminen
  • asuntomarkkinatiedon keruu, analysointi ja välitys
  • energiatodistusrekisterin (rekisteri pätevöityneistä energiatodistusten laatijoista) ylläpito[6]
  • korjausavustusten myöntäminen[7].

Lainoitus ja avustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen noin 3,1 miljoonasta asunnosta joka kolmas on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja (ns. ARA-vuokra-asuntoja) on noin 355 000. ARA-asuntokanta koostuu korkotuki- tai aravalainoitetuista vuokra-asunnoista, asumisoikeusasunnoista sekä osaomistusasunnoista. Valtion tukemia asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, muut julkisyhteisöt sekä yleishyödylliset yhteisöt ja niiden välittömässä omistuksessa olevat tytäryhtiöt.

ARA myöntää korkotukilainoja vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uudisrakentamiseen ja perusparannushankkeisiin sekä asuntojen hankintaan. ARA myöntää myös takauslainoja vuokratalojen rakentamiseen.[8]

Lainaa voi saada:

  • kunta tai muu julkisyhteisö
  • ARAn nimeämä yleishyödyllinen yhteisö
  • edellä mainittujen yhteisöjen tosiasiallisesti omistama osakeyhtiö.

Aikaisemmin ARA myönsi korkotukilainoja omakotitalon rakentamiseen tai perusparantamiseen sekä omakotitalon tai osakeasunnon hankintaan myös yksityishenkilöille.

ARA myöntää valtion varoista erilaisia asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, joilla korjataan asuntokantaa, parannetaan asuinoloja tai asuinrakennuksen kuntoa tai energiatehokkuutta. Avustuksia myönnetään eri kohderyhmille.

ARA myöntää mm. seuraavia avustuksia: [9][10]

  • avustus asumisneuvojatoimintaan
  • erityisryhmien investointiavustus
  • infra-avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 2020-2022 MAL-sopimuksen tehneille kunnille
  • purkuavustus
  • avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseen (taloyhtiöt)
  • Korjausavustukset:
    • korjausavustus ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin
    • esteettömyysavustus taloyhtiöille
    • hissiavustus hissin asentamiseen ennestään hissittömään kerrostaloon (taloyhtiöille)
    • avustus kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun asuinrakennuksiin, joissa epäillään olevan tai on tutkimuksella todettu sisäilmaongelma tai kosteus- ja mikrobivaurio
    • energia-avustus henkilöasiakkaille, taloyhtiöille ja ns. ARA-asuntoja omistaville yhteisöille (2020-2022).

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ARAn uutiskirje[11]
  • ARA-viesti: asiakaslehti (ilmestyy kaksi kertaa vuodessa)[12]
  • Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja -julkaisusarja: erilaisia selvityksiä ja raportteja ARAn toimialaan liittyvistä aiheista ja kehittämistoimintahankkeista.[13]
  • Tilastojulkaisut: Asuntomarkkinakatsaukset 2-3 krt/v, tilastoselvitykset ARA-tuotannosta (1krt/v), ARA-asuntokannasta (1krt/v), myönnetyistä korjausavustuksista, ARA-tuotannon rakennuttajista ja rakentajista ja asunnottomuudesta Suomessa (1krt/v); tilastotietoa, ARAn myöntämistä tuista ja avustuksista, rakennusten energiatehokkuusluokista sekä kuntakohtaisista keskivuokrista ARA- ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.[14] ARA-tuotantotilastoja julkaistaan automaattisesti päivittäin.[15]
  • Kehittämishankkeiden julkaisut. Esim. Asuminen arjen keskiössä – Asuntoverkoston yhteiskehittämisen opas.[16]

ARAn ylläpitämät tietopalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Asuntojen hintatiedot - tietopalvelu, josta voit hakea toteutuneita asuntokauppatietoja sekä Kelan yleisen asumistuen saajien maksamia keskivuokria alueittain ja huoneluvun mukaan.
  • Energiatodistusrekisteri - tietopalvelu, josta voit hakea laadittuja energiatodistuksia ja pätevöityneitä energiatodistusten laatijoita.
  • Hankepankki - Tietoa valtion tuella rakennettavista asunnoista (ARA-asunnot) ja peruskorjaushankkeista sekä ARAn rahoittamista kehittämishankkeista.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ARAa johtaa ylijohtaja Hannu Rossilahti. Työntekijöitä on 60-80. Viraston toimintaa ohjaa valtioneuvoston asettama johtokunta.[17]

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ARA-järjestelmän epätasa-arvoa ovat arvostelleet taloustieteilijät ja Osmo Soininvaara, jonka mukaan pitäisi antaa pienituloisille rahaa, asumistukea, alihintaisten asuntojen sijaan. Raha voidaan antaa kaikille samanlaisilla ehdoilla, mutta ARA-asuntoja ei riitä kaikille. ARA-rahoitus velvoittaa asettamaan vuokrat markkinahintojen alle, joten ne pienituloiset hyötyvät, jotka sattuvat saamaan asunnon, mutta tämä (epäsuorasti) nostaa niiden pienituloisten vuokria, jotka ARA-asuntoa eivät saa. ARA-järjestelmä myös vähentää asuntojen rakentamista Helsinkiin. Esimerkiksi 2017 rakennusoikeutta saatiin luovutettua kolmannes tavoitetta vähemmän, koska Helsinki halusi tuottaa ARA-asuntojakin.[18]

Soininvaaran mukaan säänneltyjen vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut asumistukea helpompaa poliittisesti, koska kaupungin menettämää tuloa ei niin huomata, esimerkiksi alihintaan luovutetuista tonteista. Tämän lisäksi Helsinki menettää vuokrasääntelyyn 250 miljoonaa euroa vuodessa.[18]

Luovuttaessa ARA-rakentamisesta voitaisiin rakentaa enemmän vuokra-asuntoja ja periä niistä normaali vuokra. Näillä lisätuloilla voitaisiin rakentaa enemmän. Asuntojen tarjonnan kasvu laskisi vuokria.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ARAn organisaatio ARA. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 3.5.2017.
  2. a b ARA toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa ARA. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 31.3.2016.
  3. Hyvää asumista ajan haasteet huomioiden ARA. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 31.3.2016.
  4. ARAn tehtävät www.ara.fi. Arkistoitu 7.11.2016. Viitattu 19.4.2017.
  5. ARA ohjaa ja valvoo www.ara.fi. Arkistoitu 2.5.2017. Viitattu 19.4.2017.
  6. Energiatodistusrekisteri www.energiatodistusrekisteri.fi. Viitattu 19.4.2017.
  7. Korjausavustukset www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
  8. ARA: Lainat ja avustukset www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  9. ARA: Muut avustukset www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  10. Korjausavustukset www.ara.fi. Viitattu 13.7.2021.
  11. ARAn uutiskirjeet www.ara.fi. Viitattu 19.4.2017.
  12. ARA-viesti www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
  13. ARAn raportteja -julkaisusarja ARA. Arkistoitu 10.4.2016. Viitattu 31.3.2016.
  14. ARAn tilastot ja selvitykset www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
  15. Tilastoja ja selvityksiä ARA-tuotannosta www.ara.fi. Viitattu 13.7.2021.
  16. Uusia tapoja erityistä tukea tarvitsevien asumiseen www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
  17. ARAn organisaatio www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
  18. a b c ”Järjestelmä nostaa niiden vuokraa, jotka eivät saa asuntoa” – Osmo Soininvaara ehdottaa Helsingin luopuvan vuokrasäänneltyjen kotien rakennuttamisesta Helsingin Sanomat. 2.4.2018.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]