Lakea
Lakea Oy oli vuosina 1975–2025 toiminut suomalainen kiinteistöalan yritys, joka tytäryhtiöineen toimi rakennuttajana, myyjänä, välittäjänä ja itsännöitsijänä sekä kiinteistösijoittajana.[2] Lakea tarjosi vuokra-asuntoja, omistusasuntoja sekä liiketiloja. Lisäksi yhtiö kehitti vuokra- ja omistusasumista yhdistelevän Omaksi-mallin.[3]
2020-luvun alun rakennuslaman sekä kustannusten ja korkojen nousun takia Lakea joutui taloudellisiin vaikeuksiin[4]. Myös yhtiön rakentamisen laatua kritisoitiin. Lakean omistajat, Pohjanmaan alueen kaupungit ja kunnat, yrittivät vuodesta 2023 alkaen myydä yhtiötä eri sijoitusyhtiöille[5]. Toukokuussa 2025 Kuntarahoitus haki 19:ää Lakean eri puolilla Suomea omistamaa Omaksi-konseptia noudattavaa taloyhtiötä konkurssiin[6], Lakea ja 24 sen omistamaa taloyhtiötä hakeutuivat yrityssaneeraukseen ja toimitusjohtaja Timo Mantila jätti tehtävänsä.[7] Elokuun lopulla 2025 Lakea Oy asetettiin konkurssiin ja sen ja kaikkien Omaksi-yhtiöiden hallitusten jäsenet erosivat. Lakea-konsernin muut yhtiöt kuten Lakea Palvelut, Lakea Kiinteistöt, Lakea Kiinteistökehitys ja Omaksi-konseptin kiinteistöyhtiöt jatkavat toistaiseksi toimintaansa.[8][9] Marraskuun 2025 alussa kaikki paitsi yksi Lakean 24:stä Omaksi-konseptin asuntoyhtiöistä asetettiin konkurssiin[10].
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiö perustettiin vuonna 1975 osaksi E-liikkeen omistamaa suurta Haka-rakennuskonsernia nimellä Pohjanmaan Haka Oy[11]. Hakan konkurssin 1994 jälkeen yhtiön pääomistajina olivat 15 pohjalaista kuntaa:[12] Seinäjoki, Vaasa, Lapua, Kokkola, Alavus, Ilmajoki, Kurikka, Nivala, Kauhajoki, Isokyrö, Pietarsaari, Alajärvi, Kauhava, Sievi ja Teuva. Lakea rakennutti kiinteistöjä näiden lisäksi myös Helsinkiin, Espooseen, Jyväskylään, Kuopioon,Ouluun, Riihimäelle, Raaheen, Tampereelle, Turkuun, Tuusulaan, Töysään ja Vantaalle,lähde? kaikkiaan yli 13 000 asuntoa, joista se omisti vuoden 2023 paikkeilla pari tuhatta[5].
Lakea-konserniin kuuluva Lakea Kiinteistöt Oy on Valtion asuntorahaston nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö, jonka omistuksessa on kaikki valtion tuella omaan omistukseen rakennetut kohteet.[13] Normaalien vuokra-asuntojen lisäksi Lakea on rakennuttanut paljon erityisryhmien asuntoja myös omistusasuntoina.
Lakean liikevaihto vuonna 2017 oli 25,5 miljoonaa euroa, josta tulosta tuli 10,1 miljoonaa euroa. Yritys työllisti tuolloin 38 henkeä.[14] Vuonna 2023 Lakea teki 27 miljoonan euron liikevaihdolla 31 miljoonan euron nettotappion[15].
Yhtiön toimitusjohtajana oli vuoteen 2015 Keijo Ullakko ja 2015–2025 Timo Mantila.[16][7] Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Seinäjoen kaupunginjohtaja, aiemmin Jorma Rasinmäki[17] ja sittemmin Jaakko Kiiskilä[18].
Omaksi-rahoitusmalli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kanssa Lakea kehitti Omaksi-rahoitusmallin, jossa asunnon saisi vähitellen omaksi vuokraa maksamalla. Asukas maksaa Lakealle kuukausittaista vuokraa, joka sisältää yhtiön hoitokulut, lainanlyhennyksen ja lainanhoitokulut. Kun olisi asunut vuokralla esimerkiksi 20 vuotta, asunnon hinnasta olisi maksettu 70 prosenttia. Sopimuskauden lopussa olisi voinut maksaa loput 30 prosenttia, jolloin asunto siirtyisi asujan omistukseen. Jos lunastukseen tarvitsi pankkilainaa, asunto kävi vakuutena. Järjestelyä markkinoitiin asukkaalle riskittömänä.[12][19] Omaksi-asunnon voi myös vuokrata eteenpäin.[20]
Hieman saman tyyppistä vuokra- ja omistusasumista yhdistävää konseptia ovat tarjonneet myös rakennusyhtiö Lehto Group ja Nooa Säästöpankki.[21]
Puukerrostalot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lakea rakensi myös puukerrostaloja.[22][17] Vuonna 2015 Lakean omistama ja rakennuttama Jyväskylän Kuokkalassa sijaitseva puukerrostalo Puukuokka sai arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon. Puukuokan on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila arkkitehtitoimisto Oopeeaasta. Palkinnon saajan valitsi säveltäjä Kaija Saariaho.[23]
Lakea valmisti puukerrostalot valmiista moduuleista kuivissa tehdasolosuhteissa. Tehtaalta moduulit kuljetettiin muoviin pakattuina rakennustyömaalle, jossa ne koottiin taloksi.[24] Moduulimallin sanottiin ehkäisevän kosteushaittoja paremmin kuin perinteinen rakennustapa, jossa talo rakennetaan paikan päällä rakennustyömaalla kulloinkin vallitsevissa sääolosuhteissa.
Sydänpuu-hybriditalot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokonaan puusta rakennettujen kerrostalojen lisäksi Lakea haki patenttia Sydänpuu-hybridimallille, joka yhdistää puu- ja betonirakentamista. Sydänpuu-kerrostalossa betoniset kylpyhuone-elementit kasataan rakennuksen keskelle, jolloin ne muodostavat kantavan rakenteen. Tämän jälkeen puurakenteiset osat kootaan betonielementtien ympärille. Ratkaisu mahdollistaa aiempaa monipuolisemman tilojen muunneltavuuden.[25] Ensimmäiset Sydänpuu-talot valmistuivat Seinäjoen asuntomessualueelle 2018.[26]
Ongelmia ja kritiikkiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 2020 Lakean Helsingin Jätkäsaareen rakentamassa talossa paljastui huomattavia ongelmia, jotka johtivat laajaan julkiseen keskusteluun rakentamisen laadusta[27]. Turun Linnanfälttiin nousseiden puukerrostalojen parvekkeiden alalevyjä alkoi putoilla vuonna 2024, ja talojen kaikki parvekkeet olivat käyttökiellossa kuukausia kunnes ne korjattiin.[6][28][29].
Toukokuussa 2025 Kuntarahoitus haki Lakean rakennuttamista ja omistamista Omaksi-asuintalokohteista konkurssiin yhtä yhtiötä Espoosta, Järvenpäästä, Vantaalta ja Seinäjoelta, kolmea yhtiötä Jyväskylästä, viittä Kuopiosta, kahta Riihimäeltä, kolmea Turusta ja kahta Vaasasta[6]. Asukkaat ovat tehneet yhtiön toiminnasta rikosilmoituksia[30], kuluttaja-asiamies on pyytänyt Lakealta selvitystä muun muassa lainvastaisista vaitiolosopimuksista ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto harkitsee joukkokanteen nostamista Lakeaa vastaan.[31] Tilanteen helpottamiseksi Lakea Omaksi -tytäryhtiölle haettiin yleishyödyllisen asuntoyhteisön statusta, mutta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke ei sitä myöntänyt[32][33]. Myös Handelsbanken antoi Lakealle toukokuun 2025 lopulla konkurssiuhkaisen maksuvaatimuksen[34]. Pian emoyhtiö Lakea ja sen omistamat 24 asunto-osakeyhtiötä hakeutuivat yrityssaneeraukseen maksukyvyttömyyden vuoksi ja 20 vuotta toimitusjohtajana toiminut Timo Mantila jätti tehtävänsä[7]. Heinäkuussa 2025 Varke aloitti erityistarkastuksen Lakea Kiinteistöt Oy:n toiminnasta[35], ja lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co teki rikosilmoituksen konkurssiuhan alaisten talojen 235 asukkaan puolesta[36]. Elokuun 2025 lopulla emoyhtiö Lakea Oy asetettiin konkurssiin, jolloin Omaksi-sopimuksen tehneistä talojen asukkaista tuli tämän konkurssipesän ja marraskuussa 2025 myös omien taloyhtiöidensä konkurssipesien velkojia[10]. Heidän etujärjestökseen perustettu Omaksi Sopijoiden tuki ry jatkaa yhdessä asianajotoimisto Heikkilä & Co:n kanssa edunvalvontaa ja tiedottamista asiassa.[9][37].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valmistuneet kohteet (Arkistoitu – Internet Archive), Lakea. Viitattu 20.12.2015.
- ↑ Kuntien omistama Lakea on levittäytynyt koko maahan Yle Uutiset. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ Asunnon voi hankkia omaksi vuokraa maksamalla Ilta-Sanomat. 28.9.2015. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ Kortelainen, Mikko: Pohjalaiskunnat laittoivat talousvaikeuksiin ajautuneen Lakean myyntiin. Rakennuslehti, 24.5.2024. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.5.2025.
- ↑ a b Mäenpää, Tuomo: Pohjalaiskuntien omistama asuntosijoitus- ja -kehitysyhtiö Lakea aiotaan myydä Yle Uutiset. 5.7.2023. Viitattu 8.5.2025.
- ↑ a b c Kossila, Eino: 19 uudenkarheaa taloyhtiötä haetaan konkurssiin – taustalla pitkään ongelmissa ollut Lakea Oy Yle. 8.5.2025. Viitattu 8.5.2025.
- ↑ a b c Niemistö, Elina: Maksukyvyttömäksi ajautunut Lakea hakeutuu saneeraukseen, toimitusjohtaja lähtee Yle. 28.5.2025. Viitattu 28.5.2025.
- ↑ Siirilä, Merja: Kiinteistökonserni Lakea jätti konkurssihakemuksen Yle Uutiset. 26.8.2025. Viitattu 26.8.2025.
- ↑ a b Silventoinen, Juho: Lakea on nyt asetettu konkurssiin – hakemus käsiteltiin pikavauhtia Etelä-Suomen Sanomat. 28.8.2025. Viitattu 28.8.2025.
- ↑ a b Niemistö, Elina: Asuntorakennuttaja Lakean 23 taloyhtiötä asetettiin konkurssiin – asukkaat: ”Ei ole hyvä uutinen” Yle Uutiset. 4.11.2025. Viitattu 4.11.2025.
- ↑ Hakalle uusi yhtiö Pohjanmaalle. Helsingin Sanomat, 14.3.1975, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Ahtee, Simo: Asunto omaksi vuokraa maksamalla (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 3.11.2015. Viitattu 20.12.2015.
- ↑ Yleishyödyllisiksi nimetyt yhteisöt (Arkistoitu – Internet Archive), Ara 4.12.2015 (pdf). Viitattu 20.12.2015.
- ↑ Lakea vuosikertomus 2017 | Lakea.fi lakea.fi. Arkistoitu 11.5.2018. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ Saario, Jari: 19:ää taloyhtiötä Suomessa haetaan nyt konkurssiin yhdellä kertaa – Taustalla 31 M€ rökäletappiot 27 M€ liikevaihdolla tehnyt ongelmayhtiö. Tekniikka & Talous, 9.5.2025. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.5.2025.
- ↑ Timo Mantila Lakea Oy:n toimitusjohtajaksi (Arkistoitu – Internet Archive), Lakea 26.3.2015. Viitattu 20.12.2015.
- ↑ a b Lakea haluaa lisätä asuntorakentamista puusta (Arkistoitu – Internet Archive), Seinäjoen Sanomat 17.12.2014. Viitattu 20.12.2015.
- ↑ Yhteystiedot hallinto lakea.fi. Viitattu 8.5.2025.
- ↑ Salmela, Marja: Asunnon voi ostaa kohta osamaksulla (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat 26.6.2013. Viitattu 20.12.2015.
- ↑ Lakea: asuntojen Omaksi-rahoitusmalli kiinnostaa – Projektiuutiset.fi www.projektiuutiset.fi. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ Kauppalehti: Kallista vuokraa maksamalla pääseekin asunnon omistajaksi - Lehto Groupilta ensiasuntoon uusi rahoitusmalli www.kauppalehti.fi. 6.3.2018. Kauppalehti / Alma Media Oyj. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ Saksa, Maija-Liisa: Lakea rakentaa puusta, Taloussanomat 2.10.2014. Viitattu 20.12.2015.
- ↑ Vuorela, Arvo: Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto Puukuokalle – kohtuuhintainen uuden tekniikan puukerrostalo voitti Yle Uutiset. 23.9.2015. Viitattu 20.12.2015.
- ↑ Miksi puolivalmiita puukerrostaloja uitetaan kuukausikaupalla sateessa? Yritys teki talot liki valmiiksi tehtaalla ja kokosi ne kuivalla kelillä Helsingin Sanomat. 11.4.2018. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ Lakean Sydänpuu-konsepti mullistaa puukerrostalojen rakentamisen | Biotalous – Bioeconomy www.biotalous.fi. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ Lakea Oy: Seinäjoen Tuohi ja Sydänpuu-kotien salaisuus Lakea, verkkosivut. 7.3.2018. Lakea Oy. Arkistoitu 11.5.2018. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ HS Helsinki | Kun Harri Nieminen avasi uunin, kylpyhuoneesta katkesivat sähköt: Siinä ei ollut mitään järkeä, mutta se paljasti täysin hutiloidun viimeistelyn tuliterässä talossa Jätkäsaaressa Helsingin Sanomat. 13.5.2020. Viitattu 13.5.2020.
- ↑ Hirvonen, Heinimaija: Jo toinen parveke sortui uudella kerrostaloalueella Turussa – käyttökielto jatkunut viime kesästä Yle. 30.1.2024. Viitattu 8.5.2025.
- ↑ Kuivanen, Arttu: Turun parvekedraama saa päätöksen: Korjaustyöt käynnissä Linnanfältillä Yle Uutiset. 27.3.2024. Viitattu 25.10.2025.
- ↑ Niemistö, Elina: Asuntorakennuttaja Lakeasta on jätetty tutkintapyyntö poliisille yle.fi. 16.5.2025. Viitattu 16.5.2025.
- ↑ Niemistö, Elina: Kuluttaja-asiamies perää Lakean asukkaiden oikeuksia yle.fi. 16.5.2025. Viitattu 16.5.2025.
- ↑ Leiwo, Hanne: Lakea ei saanut omaksi-asunnoilleen toivomaansa pelastusta – yleishyödyllisyyden edellytykset eivät täyttyneet yle.fi. 16.5.2025. Viitattu 16.5.2025.
- ↑ Niemistö, Elina: Poikkeuksellinen taloyhtiöiden konkurssivyyhti paisuu Yle. 26.5.2025. Viitattu 26.5.2025.
- ↑ Valtonen, Oskari: Myös Handelsbanken penää saataviaan Lakealta – konkurssiuhka voi pahimmassa tapauksessa laajeta kaikkiin Omaksi-asunto-osakeyhtiöhin. Savon Sanomat, 24.5.2025. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 24.5.2025.
- ↑ Vuorela, Birgitta: Valtion tukemaa asuntorakentamista valvova Varke aloitti erityistarkastuksen Lakean tytäryhtiössä Yle Uutiset. 17.7.2025. Viitattu 18.7.2025.
- ↑ Niemistö, Elina ym.: Kiinteistöyhtiö Lakeasta jätettiin keskiviikkona poliisille 235 uutta rikosilmoitusta Yle Uutiset. 17.7.2025. Viitattu 18.7.2025.
- ↑ Asukkaista velkojia Lakean konkurssissa Aamuset. 28.8.2025. Viitattu 28.8.2025.