Tämä on lupaava artikkeli.

Turun Palloseura (jalkapallo)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
TPS
TPS:n tunnus
Koko nimi Turun Palloseura
Lempinimet Tepsi
Perustettu 1922
Kaupunki Turku
Kenttä Paavo Nurmen stadion
– kapasiteetti n. 13 000
Sarja Ykkönen
Sarjataso 2.
Värit          
Puheenjohtaja Jouko Peräaho
Päävalmentaja Mika Laurikainen
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
Mitalit
SM-kilpailu, Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa 1928, 1939, 1941, 1949, 1968, 1971, 1972, 1975
Hopeaa Hopeaa 1923, 1925, 1926, 1930, 1938, 1944, 1948, 1960, 1984, 1986, 1989
Pronssia Pronssia 1929, 1931, 1957, 1967, 1977, 1987, 1996, 2007, 2009, 2010, 2012
Palloliiton SM
Kultaa Kultaa 1945
Hopeaa Hopeaa 1946
Suomen Cup
Kultaa Kultaa 1991, 1994, 2010
Hopeaa Hopeaa 1965, 1979, 1996, 1997, 2005
Liigacup
Kultaa Kultaa 2012
Hopeaa Hopeaa 2008

Turun Palloseura eli TPS on vuonna 1922 perustettu turkulainen jalkapalloseura, jonka miesten edustusjoukkue pelaa kaudella 2016 Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Ykkösessä. Se pelaa kotiottelunsa pääasiassa Paavo Nurmen stadionilla, ja seuran tunnusvärit ovat musta ja valkoinen. TPS on pelannut 72 kautta SM-sarjassa ja Veikkausliigassa.

TPS:n katsotaan kuuluvan Suomen perinteikkäimpien jalkapalloseurojen joukkoon, minkä lisäksi se tunnetaan hyvänä kasvattajaseurana.[1] Seura on voittanut Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa, Suomen Cupin kolme kertaa, sekä Liigacupin yhden kerran.

TPS:n naisten edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla, Naisten Liigassa. Sen paras saavutus on vuoden 1978 Suomen-mestaruus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran perustamisesta 1980-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ykkösjoukkueeksi 1910-luvulla kohonnut Åbo IFK herätti kateutta kaupungin suomenkielisten jalkapallopiireissä. Lisäksi muut jalkapallojoukkueet, Turun Urheiluliitto ja Turun Riento, olivat urheilun yleisseuroja, joiden jalkapallojaosto joutui nopeasti kahnauksiin seurojensa kanssa. Niinpä heräsi ajatus jalkapallon erikoisseuran perustamisesta, ja Turun Palloseura syntyi vuonna 1922. TPS nousi pian kaupungin ykkösjoukkueeksi. Se selviytyi SM-finaaliin heti toisena toimintavuotenaan 1923 ja saavutti ensimmäisen Suomen-mestaruutensa 1928. TPS:n niin sanottuna ”farmijoukkueena” toimi Arsenal-niminen seura, jonka pelaajat kuitenkin siirtyivät vuonna 1932 Turun Urheiluliiton alaisuuteen. Sen toiminta hiipui 1930-luvun loppuun mennessä.[2] TPS putosi Mestaruussarjasta kauden 1934 päätteeksi, mutta nousi takaisin yhden toiseksi korkeimmalla sarjatasolla vietetyn kauden jälkeen.[3][4]

Turun Urheilupuiston yläkenttä sai nurmipäällysteen vuonna 1934, mikä paransi turkulaisseurojen harjoittelu- ja peliolosuhteita. TPS voitti ensimmäisen sarjamestaruutensa 1939, jolloin se julistettiin talvisotavalmistelujen keskeyttämän kauden voittajaksi. Sodan aikana TPS vankisti asemaansa Suomen ykkösseurana, kun se voitti syksy–kevät-muodossa pelatun kauden 1940–1941 mestaruuden. Tälläkin kerralla sota keskeytti kauden ja TPS julistettiin mestariksi kierros ennen sarjan päätöstä. TPS:n kirkkaimpiin tähtiin kuuluivat Veikko Asikainen, Lauri Lehtinen ja Urho Teräs, jotka olivat myös tärkeä osa Suomen maajoukkuetta. Seuraavan mestaruutensa TPS saavutti vuonna 1945 Palloliiton sisäisessä sarjakilpailussa. Vuoden 1928 mestareista mukana olivat edelleen Lauri Lehtinen ja Ilmari Oksanen.[5]

TPS:n Mestaruussarjaan noussut joukkue kuvattuna Kupittaalla vuonna 1965.

1950-luvulla TPS:n valta-asemaa Turussa horjutti Turun Pyrkivä, joka voitti muun muassa Suomen-mestaruuden vuonna 1954. 1960-luvulla TPS kärsi Suomen Cupin finaalissa tappion uuden nousun kokeneelle Åbo IFK:lle, ja samalla vuosikymmenellä joukkue pelasi hetken alemmalla sarjatasolla. Seura oli kuitenkin Turun suosituin, ja kaudella 1961 TPS keräsi ensimmäisenä suomalaisseurana otteluihinsa kauden aikana yli 50 000 katsojaa erityisesti Matti Sundelinin houkuttelemana. Samalla vuosikymmenellä Turussa oli aloitettu järjestelmällinen junioritoiminta, mikä tuotti tulosta TPS:n vuoden 1968 mestaruuden muodossa.[6] Myös 1970-luvun alussa TPS voitti kahdesti mestaruuden, 1971 ja 1972. Kyseisen joukkueen pelaajista Heikki Suhonen ja Tommy Lindholm ylsivät maajoukkueeseen asti. Viimeisimmän mestaruutensa TPS voitti kaudella 1975, jolloin pääarkkitehti oli valmentaja, entinen maajoukkueluotsi Olavi Laaksonen.[7] Seuraavana syksynä seura voitti Euroopan cupissa maltalaisen Sliema Wanderersin, mutta putosi seuraavalla kierroksella FC Zürichille.[8]

1980-luvun TPS muistetaan erityisesti eurocup-peleistään, ja kauden 1987–88 UEFA Cupissa TPS voitti vieraissa italialaisen Internazionalen Mika Aaltosen maalilla 1–0. Toisessa osaottelussa Kupittaalla milanolaiset kuitenkin ottivat rutiinivoiton pudottaen TPS:n jatkosta.[9] Kaudella 1989 TPS saavutti entisen maalintekijänsä Heikki Suhosen valmentamana SM-hopeaa. Kultakin oli ulottuvilla, mutta päätöskierroksen 0–1-vierastappio FC Kuusysille pudotti turkulaiset toisiksi. 1980-luvulla TPS ei sijoittunut Mestaruussarjassa kertaakaan viidettä sijaa heikommin.[10]

Talousongelmat ja putoaminen pääsarjasta: 1990–2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulle tultaessa alkoivat TPS:n talousongelmat. Vaikka TPS:n jalkapallo- ja jääkiekko-osastot oli erotettu toisistaan vuonna 1990, ajautui TPS Jalkapallo konkurssiin 1993. Tilalle vuonna 1994 perustettu Jalkapallo TPS ry otti vastuulleen 4,5 miljoonan markan velat ja sai paikan Jalkapalloliigasta. TPS toimi toimeentulorajalla, eikä se pystynyt vastaamaan maan suurseurojen resursseihin.[11] Vaikka seura voitti ensimmäiset Suomen Cupinsa vuosina 1991 ja 1994, uudessa Veikkausliigassa joukkueen menestys oli heikompaa, ja TPS vajosi keskikastiin. Vuonna 1994 uusi valmentaja Juha Malinen ilmoitti tavoitteekseen nostaa TPS kolmessa vuodessa Suomen mestariksi, mutta parhaaksi sijoitukseksi jäi kauden 1996 kolmas tila.[10] Seura oli joutunut luopumaan suurista tavoitteistaan rahavaikeuksien vuoksi. Samana vuonna 1996 TPS ylsi myös Suomen Cupin finaaliin, jossa se hävisi HJK:lle rangaistuspotkuilla. Sama toistui seuraavan vuoden finaalissa, kun FC Haka voitti turkulaiset jatkoajalla. Ottelu oli päävalmentaja Juha Malisen viimeinen TPS:n peräsimessä.[12]

Vuonna 1990 perustettu turkulaisseura FC Inter, joka oli parhaimmillaan kyennyt haastamaan TPS:n Veikkausliigassa,[10] putosi sarjasta kauden 1997 päätteeksi, mikä vaikutti negatiivisesti TPS:n lipputuloihin. Kaudella 1999 Turussa nähtiin kuitenkin jälleen TPS:n ja FC Interin välisiä paikallisotteluita FC Interin nousun myötä. Kyseisellä kaudella TPS joutui pelaamaan putoamissarjassa, mutta onnistui säilyttämään sarjapaikan.[12]

Vuonna 2000 seuran taustaorganisaatioksi perustettiin FC TPS Turku Oy, mutta joukkue putosi 35 peräkkäisen pääsarjakauden päätteeksi Ykköseen,[13] kun helsinkiläinen Atlantis FC voitti liigakarsinnan sitä vastaan. Ennen kauden alkua seuralla oli ollut vakavia talousongelmia, ja kausi olisi jäänyt pelaamatta ilman Turun Palloseuran jääkiekkojaoston tukea. TPS pelasikin kauden täysin suomalaisella – ja lähes turkulaisella – joukkueella. Visiitti toiseksi korkeimmalla sarjatasolla kesti kaksi kautta.[12]

Paluu Veikkausliigaan: 2003–2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS palasi pääsarjaan vuonna 2003 Mika Laurikaisen valmentamana. Seura luotti tulevilla kausilla omaan juniorityöhönsä, mikä tuotti sijoituksia Veikkausliigan keskikastissa. Kaudella 2006 TPS:ssä teki läpimurron Mika Ääritalo, joka palkittiin vuoden liigatulokkaan tittelillä.[14]

TPS:n jalkapallotoiminnot siirtyivät toukokuussa 2006 pankkiiri Seppo Sairasen johtavalle ryhmälle, jonka tavoitteena oli nostaa TPS Suomen johtavaksi jalkapalloseuraksi. Projektista saatiin osoitus, kun Mixu Paatelainen saapui Skotlannista TPS:n päävalmentajaksi kaudelle 2007. TPS pelasi yleisöystävälliseksi kehuttua jalkapalloa, joka tuotti kolmannen sijan ja samalla seuran ensimmäisen SM-mitalin yhteentoista vuoteen. Kauden jälkeen Paatelainen lähti kuitenkin Skotlantiin Hibernian FC:n valmentajaksi,[14] jolloin Paatelaisen korvasi kaudeksi 2008 suurella kohulla Martti Kuusela.[1] TPS asetettiin ennen kauden alkua yhdeksi mestarisuosikeista, mutta ailahtelevat esitykset ja avainpelaajien loukkaantumiset pudottivat TPS:n sarjan keskiviivan tietämille paikallisvastustaja FC Interin viedessä mestaruuden. Kuusela erotettiin syyskuussa, jolloin joukkuetta valmensi kauden loppuun kakkosvalmentaja John Allen.[14] Ennen kauden alkua joukkue oli kuitenkin yltänyt Liigacupissa hopealle häviten finaalissa FC Interille 0–1.[15]

Kaudeksi 2009 päävalmentajaksi tuli Pasi Rautiainen, joka luotsasi TPS:n takaisin mitalikantaan, pronssille.[1][14] Lisäksi Fulhamista lainattu Wayne Brown palkittiin vuoden liigapelaajana.[14] Rautiainenkaan ei jäänyt Turkuun kautta pidemmäksi aikaa, joten apuvalmentaja, seuraikoniksikin kutsuttu Marko Rajamäki nousi päävalmentajan paikalle. Hänen luotsaamanaan TPS voitti vuoden 2010 Suomen Cupin, kun HJK kaatui finaalissa Mika Ääritalon ja Riku Riskin maaleilla 2–0.[16] Veikkausliigassa joukkue sijoittui jälleen kolmanneksi. Vuoden tulokkaaksi valittiin Roope Riski, liigan parhaaksi maalivahdiksi puolestaan kolmannen kerran urallaan Jukka Lehtovaara.[17] Kaudeksi 2011 TPS koki pahoja menetyksiä, kun lukuisat runkomiehet jättivät joukkueen. Kausi oli TPS:ltä ailahteleva, sillä joukkue vietti koko kauden kärjen takan ja sijoittui lopulta ennakkoveikkauksien mukaisesti viidenneksi.[14]

Vuonna 2012 TPS saavutti historiansa ensimmäisen Liigacupin mestaruuden, kun joukkue voitti finaalissa HJK:n rangaistuspotkuilla.[15] TPS teki kaudelle vain vähän muutoksia. Veikkausliiga-kausi 2012 alkoi joukkueelta ailahtelevasti, mutta tahti parani kesän edetessä, parhaan jakson osuessa elokuun loppuun. Kurssi kääntyi kuitenkin uudelleen, kun Toni Kolehmainen myytiin Norjaan, ja TPS voitti viimeisestä kymmenestä ottelustaan vain neljä. Paluuta pronssikantaan pidettiin kuitenkin tyydyttävänä lopputuloksena.[14]

Kausi 2013 oli TPS:lle pettymys. Joukkuetta pidettiin jopa HJK:n suurimpana haastajana, mutta lopullinen sijoitus oli vasta kahdeksas. Ongelmia oli erityisesti hyökkäyspäässä, ja juhannuksesta alkaneen kolmen kuukauden jakson aikana se voitti 16 ottelusta vain yhden. Seuralla oli myös budjettihuolia, joita pahensi eurocup-pelien päättyminen ensimmäisellä kierroksella luxemburgilaiselle Jeunesse Eschille. Pelaajista kauden valopilkkuja olivat maalivahti Jukka Lehtovaara, puolustajat Jani Tanska ja Jarkko Hurme sekä keskikentän Petteri Pennanen.[14]

Säästökuurin myötä Ykköseen: 2014–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS:n vierasottelu AC Oulua vastaan kaudella 2015. TPS pelaa keltaisessa kakkosasussaan.

TPS:n 350 000 euron pelaajabudjetti kaudelle 2014 oli selvästi koko Veikkausliigan pienin.[18] Säästöjen seurauksena joukkue olikin liigan suurin putoajakandidaatti, kun nimekkäistä pelaajista useimmat jättivät seuran. Lähtijöihin lukeutui myös päävalmentaja Marko Rajamäki, jonka paikkasi TPS:ää viimeksi kaudella 2003 luotsannut Mika Laurikainen. Nuori joukkue vietti lähes koko liigakauden sarjataulukon hännillä. Loppukesällä TPS heräsi taistelemaan ja ohitti hetkeksi FC Hongan. Kausi päättyi kuitenkin seitsemään peräkkäiseen tappioon, minkä myötä seura putosi lopulta seitsemän pisteen erolla Ykköseen.[14] Suomen Cupissa TPS ylsi kuudennelle kierrokselle.[19]

Kauden jälkeen TPS:lle tarjottiin vielä Veikkausliigan lisenssiä, kun MYPAn talousongelmat osoittautuivat odotettua pahemmiksi. TPS jätti lopulta hakematta sarjapaikkaa taloudellisiin ja urheilullisiin syihin vedoten. Seura asetti kuitenkin tavoitteekseen paluun pääsarjaan viimeistään kaudeksi 2017.[20]

TPS sijoittui Ykkösen kaudella 2015 sarjan kolmanneksi ja jäi maalierolla ulos nousukarsinnasta.[21] Joukkue pelasi kotiottelunsa Turun Urheilupuiston yläkentällä, koska sillä ei ollut taloudellisia resursseja jatkaa pelaamista Veritas-stadionilla.[22]

Ykkösessä seuran talousvaikeudet syvenivät vakaviksi. Noin kolme viikkoa ennen kauden 2016 alkua hallituksen puheenjohtaja Niklas Österlund kertoi, että TPS saattaisi joutua luopumaan sarjapaikastaan, sillä 650 000 euron budjetista puuttui lähes puolet.[23] Pian seura kuitenkin vahvisti valmiutensa kauden aloittamiseen.[24] Huhtikuun ensimmäisenä päivänä TPS käynnisti joukkorahoitusannin, jonka tavoitteena oli kerätä seuralle 400 000 euroa.[25]

Värit ja tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS:n ykköspeliasuun kuuluu mustavalkopystyraidallinen paita, valkoiset housut ja valkoiset sukat.[26] Kakkospeliasu on pääväriltään keltainen, hihojen ollessa mustat.[1]

Logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavo Nurmen stadion.
Pääartikkeli: Paavo Nurmen stadion

TPS tulee pelaamaan kauden 2016 kotiotteluistaan suurimman osan Paavo Nurmen stadionilla. Neljästätoista kotiottelusta pelejä pelataan siellä vähintään kahdeksan, ja loput olosuhteista riippuen mahdollisesti jossain muualla. TPS haki Turun liikuntalautakunnalta erillistä lupaa pelata kotiottelunsa Paavo Nurmen stadionilla, koska seura ei taloudellisten kysymysten vuoksi päässyt pelaamisen ehdoista yhteisymmärrykseen Kupittaalla sijaitsevan Veritas-stadionin taustayhtiön kanssa.[28] Paavo Nurmen stadionin kapasiteetti on noin 13 000 katsojaa.[29]

Kaudella 2015 TPS pelasi kotiottelunsa Turun Urheilupuiston yläkenttällä. Seura siirtyi sinne Veritas-stadionilta, kun se oli edelliskauden päätteeksi pudonnut Veikkausliigasta, eikä sillä ollut taloudellisia edellytyksiä pelata Veritas-stadionilla Ykköstä.[22] Kenttä osoittautui kaikilta osin liian alkeelliseksi ympäristöksi järjestää ottelutapahtumia.[28] Yleisöä Yläkentälle voitiin ottaa noin 1 200.[30]

Veikkausliiga-kauden 2012 ensimmäiset kotiottelunsa TPS pelasi Veritas-stadionin remontin vuoksi lähinnä yleisurheilukäytössä olevalla Paavo Nurmi -stadionilla. TPS oli pelannut siellä viimeksi 1990-luvulla.[31]

Suosio ja kannattajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2012 TNS Gallup selvitti Helsingin Sanomille, kuinka paljon suomalaisia miesten Veikkausliigan ja Ykkösen jalkapalloseuroja kannatetaan. 12 prosenttia niistä, jotka kertoivat kannattavansa jotakin seuraa, ilmoittivat suosikkijoukkueekseen Turun Palloseuran. Se oli eniten heti HJK:n jälkeen.[32]

TPS:n faneilla on TPS-kannattajat-niminen [33] yhteisö, jolla ei ole virallista yhteyttä seuran lajien jaostoihin, mutta joka tekee kuitenkin niiden kanssa yhteistyötä pyrkien luomaan ”lajirajat ylittävää seurakulttuuria”. Yhteisö tekee muun muassa matkoja TPS:n vierasotteluihin lajista riippumatta. Ryhmä myös ilmoittaa, ettei se tavoittele taloudellista voittoa.[34] Toinen yhteisö on Sissiryhmä, jonka kohteisiin TPS-jalkapallo kuuluu yhdessä jääkiekko- ja salibandyjoukkueiden kanssa. Jääkiekko oli pitkään ryhmän selkeä ykköskohde, mutta myöhemmin jalkapallokin alkoi saada jalansijaa. Kaudella 2007 seura panosti kannattajiinsa, jolloin Veritas-stadionin O-katsomoon perustettiin uusi kannattajasektio. Siellä joukkuetta kannustikin parhaimmillaan lähes kaksi sataa kannattajaa, ja myös tifoja ja soihtuja käytettiin.[35]

Tiikeriklubi on kannattajakerho alle 13-vuotiaille lapsille. Se tarjoaa erilaisia jäsenetuja.[36]

Joukkueen maalilauluna toimii turkulaismuusikko Ressu Redfordin tekemä ja esittämä kappale ”Sydän rinnassa”.[37]

Talous ja organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 2000 alkaen FC TPS Turku Oy:lle. Kaudella 2016 TPS:n yhteistyökumppaneihin lukeutuvat Turun seudun Osuuspankki, Gant Store, Stadium, Silja Line ja Puma.[38]

Huhtikuun alussa 2016 seuralla oli velkaa noin 450 000 euroa.[39] Saman kuukauden ensimmäisenä päivänä FC TPS käynnisti joukkorahoitusannin, jonka tarkoituksena oli kerätä 400 000 euroa käytettäväksi seuran taustayhtiön taseen vahvistamiseksi ja maksuvalmiuden parantamiseksi. Seura pyrki pitämään joukkorahoitusannin avulla toimintansa laadun korkealla sekä kehittämään omaa juniorityötään.[25] Saman kuun aikana TPS sai neuvoteltua osan lainoistaan anteeksi, jolloin velka putosi 50 000 euroon.[40]

FC TPS Turku Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus (kesäkuu 2016):[41]

Talouden tunnusluvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilikausi Sarja Liikevaihto Tulos
2006 Veikkausliiga 1 010 000 € −415 000 €
2007 Veikkausliiga 1 668 000 € −982 000 €
2008 Veikkausliiga 1 705 000 € −1 071 000 €
2009 Veikkausliiga 1 365 000 € −2 175 000 €
2010 Veikkausliiga 1 361 000 € −982 000 €
2011 Veikkausliiga 1 251 000 € 40 000 €
2012 Veikkausliiga 1 316 000 € 160 000 €
2013 Veikkausliiga 1 300 000 € −447 000 €
2014 Veikkausliiga  961 000 € −315 000 €
2015 Ykkönen  596 000 € −128 000 €


Lähteet: Finder[42], Kauppalehti[43]

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 15. heinäkuuta 2016.[44]

Nro Paikka Pelaaja
3 P Suomi Juri Kinnunen
4 P Suomi Rasmus Holma
5 P Suomi Mikael Liespuu
7 P Suomi Sami Rähmönen
11 K Suomi Jani Virtanen
12 M Suomi Oskari Forsman
14 H Suomi Eetu Leppänen
15 P Suomi Miro Tenho
16 K Suomi Santeri Peltola
17 K Suomi Waltteri Peltola
18 H Suomi Mikko Hyyrynen
19 K Suomi Oskari Jakonen
Nro Paikka Pelaaja
20 H Suomi Riku Sjöroos
21 P Suomi Niklas Friberg
22 K Suomi Niklas Blomqvist
23 H Suomi Roope Läpinen
24 H Suomi Ilari Mettälä
26 K Suomi Jonni Peräaho
27 K Suomi Lucas Gabrielsson
28 P Suomi Juho Montola
29 K Suomi Ilari Koljonen
30 M Suomi Anton Lepola
31 H Suomi Mauro Severino
32 K Suomi Abukar Mohamed
35 M Suomi Jere Aalto

Entiset pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmentajat ja muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Päävalmentaja: Mika Laurikainen
  • Valmentaja: Mikko Hyyrynen
  • Maalivahtivalmentaja: Jani Tuomala
  • Joukkueenjohtaja: Pekka Aarnio
  • Huoltaja: Tapani Elmeranta
  • Huoltaja: Asko Hytönen
  • Lääkäri: Petri Kallio
  • Fysioterapeutti: Saara Hyyrynen
  • Videokoordinaattori: Tuomas Sonck

[44]

Entiset päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[26]

Muut joukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS:n naisten edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla, Naisten Liigassa.[45] Joukkueen paras saavutus on vuoden 1978 Suomen-mestaruus.[26] Se pelaa kotiottelunsa Urheilupuiston yläkentällä.[45] Seuralla on edustusjoukkueen lisäksi myös naisten kakkosjoukkue sekä harrastejoukkue.[46][47]

Juniorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Palloseuralla on junioreita pojissa F- ja tytöissä C-junioreista ylöspäin.[48] TPS on voittanut 14 A-poikien ja neljä B-poikien SM-kultaa.[49]

Muiden juniorijoukkueiden lisäksi seuralla on myös ”sateenkaarijoukkue”, joka on suunnattu yli 13-vuotiaille kehitysvammaisille.[50]

GANT-akatemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GANT-akatemian tarkoitus on varmistaa lahjakkaimpien TPS-pelaajien kokonaisvaltainen kehittyminen parhaalla mahdollisella valmennuksella ja parhailla mahdollisilla olosuhteilla. Pitkällä tähtäimellä se pyrkii kehittämään pelaajia edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentälle. Oman pelaajakehitysohjelman avulla puolestaan kehitetään edustusjoukkuetta ja sen pelaajarakennetta.[51]

Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Southwest United[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Palloseura vastaa Southwest United (SWU) -nimisen yhteistyöhankkeen rahoituksesta ja koordinoinnista. Kyseessä on lounaissuomalaisten jalkapalloseurojen projekti, jonka keskeisenä tavoitteena on kehittää joukkueiden nuorisotyötä ja vahvistaa joukkueiden toimintaedellytyksiä paikkakunnillaan. Projektin perimmäisenä ideana on yhteistyöpohjan laajentaminen sekä TPS:n tekeminen koko lounaisen Suomen omaksi seuraksi. Yhteistyöseurojen välille on laadittu kasvattajasopimus.[52] Southwest United järjestää muun muassa SWU-treenejä ja talenttileirejä.[53] Erilaisten tapahtumien perusteella nimetään SWU-joukkue, joka osallistuu kansainvälisiin turnauksiin. SWU:n toimintaan kuuluvat myös TPS:n järjestämät seuravierailut, joissa seuran edustusjoukkue saapuu paikkakunnalle harjoituksia varten.[54]

Senioritepsiläiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senioritepsiläiset ry. toimii Turun Palloseura ry:n jäsenyhdistyksenä sekä 1950-luvulla perustetun Turun Palloseuran tuki ry:n henkisenä jatkajana. Sen päällimmäisenä tarkoituksena on seniori-ikäisten hyvinvoinnin ja palloilukulttuurin ylläpitäminen sekä seurakulttuurin vaalimisen edistäminen.[55]

Saavutukset ja ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[15][26]

Seuraennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suurin voitto Veikkausliigassa: 9–2 (vs. Haka 2012), 7–0 (vs. FinnPa 1997 ja vs. FC KooTeePee 2006)
  • Suurin tappio Veikkausliigassa: 0–6 (vs. MP 1991 ja vs. VPS 2000)
  • Yhden Veikkausliiga-kauden maaliennätys: 14 (Marko Rajamäki 1990)
  • Suurin kotiyleisö Veikkausliigassa: 9 089 (vs. FC Inter 2009)
  • Suurin kotiyleisö eurocupissa: 15 000 (vs. FC Internazionale 1987)

[26]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurocup-ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Veikkausliiga – Seurat (klikkaa listasta TPS --> Esittely) Veikkausliiga.com. Viitattu 26.7.2011. (suomeksi)
  2. Kanerva et al. 2003, s. 346-347.
  3. a b Pietarinen, Heikki: Finland - List of League First Level Tables 17.1.2012. RSSSF. Viitattu 14.7.2012. (englanniksi)
  4. a b Pietarinen, Heikki: Finland - List of League Second Level Tables 17.1.2012. RSSSF. Viitattu 14.7.2012. (englanniksi)
  5. Kanerva et al. 2003, s. 347.
  6. Kanerva et al. 2003, s. 347.
  7. Kanerva et al. 2003, s. 347.
  8. Lounasheimo, Ilmo: Mitä Missä Milloin 1978, s. 476. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1977. ISBN 951-1-04521-0.
  9. Kanerva et al. 2003, s. 347-348.
  10. a b c Veikkausliigan verkkonäyttely: TPS urheilumuseo.fi. Viitattu 28.7.2011.
  11. Kanerva et al. 2003, s. 348.
  12. a b c Veikkausliigan verkkonäyttely: TPS (2) urheilumuseo.fi. Viitattu 28.7.2011.
  13. Kanerva et al. 2003, s. 348.
  14. a b c d e f g h i Veikkausliigan verkkonäyttely: TPS (3) Urheilumuseo.fi. Viitattu 28.7.2011. (suomeksi)
  15. a b c d Pietarinen, Heikki: Finland - League Cup Finals 20.10.2011. RSSSF. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
  16. Veikkausliiga – TPS vei Suomen Cupin Veikkausliiga.com. Viitattu 27.7.2011. (suomeksi)
  17. Veikkausliigan verkkonäyttely: Tilastot - kauden valinnat proto.urheilumuseo.fi. Viitattu 1.8.2011. (suomeksi)
  18. HJK:lla ylivoimainen budjetti Kymppipaikka.fi. Viitattu 7.4.2016.
  19. 6. kierros 2014 Suomen Palloliitto. Viitattu 7.4.2016.
  20. TPS ei edes yrittänyt Veikkausliigaan - paluu viimeistään 2017 Suomen Palloliitto. Viitattu 7.4.2016.
  21. 2015 Jalkapallo Suomen Palloliitto. Viitattu 7.4.2016.
  22. a b Neljän tonnin pelit siirsivät TPS:n Urheilupuison yläkentälle 4.12.2014. Turun Sanomat. Viitattu 14.2.2016.
  23. Vesterinen, Maria: TPS:n jalkapallokausi uhkaa jäädä väliin 31.3.2016. Turun Sanomat. Viitattu 7.4.2016.
  24. TPS jalkapallo vahvisti valmiutensa kauden aloittamiseen FC TPS. Viitattu 17.4.2016.
  25. a b TPS jalkapallon joukkorahoitus alkaa nyt FC TPS. Viitattu 2.4.2016.
  26. a b c d e Historia - FC TPS FC TPS. Viitattu 11.4.2016.
  27. a b Ilme uudistunut historian aikana useita kertoja - TPS hctps.fi. Viitattu 16.7.2012.
  28. a b TPS pelaa suurimman osan kotiotteluistaan Paavo Nurmen stadionilla 22.3.2016. FC TPS. Viitattu 25.3.2016.
  29. Paavo Nurmen stadion Turku.fi. Viitattu 2.4.2016.
  30. Kupittaan stadionin jättäneen TPS:n ottelutapahtuma on kotikutoinen, mutta ihan toimiva 2.5.2015. YLE Urheilu. Viitattu 14.2.2016.
  31. Aurinko saa tehdä töitä Paavo Nurmen stadionilla 14.3.2012. YLE Urheilu. Viitattu 7.8.2012.
  32. Laitila, Johannes: Menestys luo HJK:n suosion. Helsingin Sanomat, 14.7.2012, s. B8.
  33. TPS-kannattajat, info tps-kannattajat.net. Viitattu 17.7.2015.
  34. TPS-kannattajat, info tps-kannattajat.net. Viitattu 26.7.2011.
  35. Sissiryhmä, info, historia sissiryhma.com. Viitattu 27.7.2011.
  36. Tiikeriklubi - FC TPS FC TPS. Viitattu 15.4.2016.
  37. Ressu Redford pitää kunnostaan huolta 23.5.2014. Länsiväylä. Viitattu 12.4.2016.
  38. Yhteistyössä FC TPS. Viitattu 13.7.2012.
  39. Hallituksen jäsen Jouko Peräaho selventää TPS:n taloustilannetta sekä joukkorahoitusantia FC TPS. Viitattu 6.4.2016.
  40. TPS jalkapallon velkasaldo putosi reiluun 50.000 euroon FC TPS. Viitattu 11.4.2016.
  41. Jouko Peräahosta TPS:n uusi puheenjohtaja 7.6.2016. FC TPS. Viitattu 8.7.2016.
  42. Finder: FC TPS Turku Oy, taloustiedot finder.fi. Viitattu 21.4.2012.
  43. FC TPS Turku Oy:n tulos nousi voitolliseksi liikevaihdon kohtalaisesta laskusta huolimatta kauppalehti.fi. Viitattu 06.05.2012.
  44. a b Miehet-edustus fc.tps.fi. Viitattu 15.7.2016.
  45. a b Naisten Liiga, TPS naistenliiga.fi. Viitattu 13.7.2012.
  46. TPS Juniorijalkapallo ry - Naiset 2 TPS Juniorijalkapallo. Viitattu 11.4.2016.
  47. TPS Juniorijalkapallo ry Naiset harraste TPS Juniorijalkapallo. Viitattu 11.4.2016.
  48. TPS Juniorijalkapallo Viitattu 17.4.2016.
  49. Pietarinen, Heikki: Finland – List of Youth Champions 8.10.2015. RSSSF. Viitattu 30.4.2016.
  50. Sateenkaari -toiminta TPS Juniorijalkapallo ry. Viitattu 17.4.2016.
  51. GANT-Akatemia - FC TPS FC TPS. Viitattu 12.4.2016.
  52. Southwest United – FC TPS Viitattu 12.4.2016.
  53. SWU-treenit ja talenttileirit FC TPS. Viitattu 17.4.2016.
  54. SWU-joukkue – FC TPS FC TPS. Viitattu 12.4.2016.
  55. Senioritepsiläiset- FC TPS FC TPS. Viitattu 12.4.2016.
  56. Pietarinen, Heikki: Finnish Cup Finals 20.10.2011. RSSSF. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
  57. Ross, James M.: European Cups Archive RSSSF. Viitattu 24.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]