Kokkolan Pallo-Veikot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
KPV
Koko nimi Kokkolan Pallo-Veikot
Perustettu 12. lokakuuta 1930
Kaupunki Kokkola
Kenttä Kokkolan keskuskenttä
– kapasiteetti n. 3 000
Sarja Ykkönen
Sarjataso 3.
Värit          
Päävalmentaja Suomi Niko Kalliokoski[1]
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Mitalit
Mestaruussarja (nyk. Veikkausliiga)
Kultaa Kultaa 1969
Hopeaa Hopeaa 1973
Pronssia Pronssia 1971, 1975
Suomen Cup
Hopeaa Hopeaa 1982, 2006

Kokkolan Pallo-Veikot eli KPV on vuonna 1930 perustettu kokkolalainen jalkapalloseura, jonka edustusjoukkue pelaa Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösessä. Joukkueen kotistadion on Kokkolan keskuskenttä. Seuran paikallisvastustaja on kaupungin toinen joukkue GBK.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkolan Pallo-Veikot perustettiin 12. lokakuuta 1930[2] Isollakadulla sijainneessa Maxim-kahvilassa. Perustajina olivat kokkolalaiset nuoret miehet, jotka halusivat luoda silloisessa Kokkolassa vähemmistönä olleille suomenkielisille pojille mahdollisuuden purkaa energiaansa oman seuran puolesta.

Ensimmäinen vuosikymmen sujui Pallo-Veikoilla oman asemansa hakemisessa ja perustaa rakennettaessa. Merkittävää oli silloisissa olosuhteissa, että jo vuonna 1938 KPV:lla oli junioritoimintaa.

1940-luku oli sotien vuosikymmen, ja KPV keskittyi paljolti vain junioritoimintaan. Ennen 20. toimintavuotta oli saatu jalkeille jo sellainen joukkue, että KPV tunnettiin etelässäkin, ja pääkaupungin seurat olivat kiinnostuneita sen pelaajista. Joukkue taisteli sen aikaisen Suomi-sarjan kärkipaikoista.

Seuraavan vuosikymmenen toimintaa voi kuvata tasapaksuksi. Oli alamäkeä, ja käytiin aina maakuntasarjassa saakka, mutta hyviä yksilöitäkin oli joukossa. Hannu Vainio ehkä nimekkäimpänä lukeutui maajoukkuepelaajien rinkiin. Vuosikymmenen loppupuolella alkoi nuorisotyö tuottaa tulosta valtakunnan tasolla, kun A-juniorit vuonna 1956 saavuttivat ensimmäiset SM-mitalit, pronssiset, Kokkolaan.

Menestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KPV:lle menestyksekästä aikaa oli 1960-luvun loppu ja 1970-luvun alku. KPV saavutti vuosien 1969–1975 välisenä aikana yhden SM-kullan, yhden SM-hopean ja kaksi SM-pronssia. Kahteen otteeseen KPV on käynyt pelaamassa Euroopassa, kausien 1970–1971 ja 1974–1975 europeleissä. Celtic voitti ottelunsa KPV:tä vastaan lukemin 9–0 ja 5–0. FC Köln oli myös liian kova vastus ja voitti KPV:n Kokkolassa 4–1 ja kotonaan 5–1.

1980-luvulta eteenpäin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva ottelusta Jippo–KPV Joensuun keskuskentällä vuonna 2008.

1980-luku oli puurtamista I-divisioonan ja mestaruussarjan välillä. Siirryttiin toiminnanjohtajan aikakauteen. Vuosikymmenen opetus oli muualla kuin vihreällä veralla ja siitä maksettiin kova hinta seuraavalla vuosikymmenellä. Seura ajautui talousvaikeuksiin monen tekijän summana. Ilonaiheita tuotti kuitenkin nuorisotyö, joka piti joukkueita vuodesta toiseen valtakunnan eturintamassa.

Seuran nimeen tuli j-kirjain virallisiin papereihin velkasaneerauksen seurauksena 1990-luvulla. Juniorivalmentajien joukko kantoi tässä vaiheessa suuren vastuun ja työ sai kaikesta tapahtuneesta oikeastaan vain tervetullutta piristystä. Edustusjoukkue taisteli I- ja II-divisioonissa.

Vuoden 2000 lopulla saatettiin kuitenkin juhlia tulevaisuuden uskoa pursuten seuran 70 vaiherikasta vuotta. Vuonna 2001 KPV otti käyttöön ensimmäiset nettisivunsa. Palloliitto myönsi KPV:lle talenttiakatemian vuonna 2002. Vuonna 2003 seura aloitti jälleen toiminnan naisjalkapallon saralla. Samana vuonna pojissa seuran B-juniorit ottivat SM-pronssimitalit. Edustusjoukkueen nousu kaudeksi 2005 takaisin ykköseen oli merkki hyvin tehdystä työstä. Sijoittuminen tulokaskaudella neljänneksi valmentaja Antti Ylimäen johdolla oli kelpo suoritus. Kaudelle 2009 KPV:n naiset nousivat Suomen korkeimmalle sarjatasolle. Joulukuussa 2013 KPV:n edustusjoukkue yhtiöitettiin KPV-yhtiöt OY:ksi. KPV:n juniorit ry omistaa edelleen edustuksen sarjapaikan, jonka se on vuokrannut KPV-yhtiöt OY:lle viisivuotisella sopimuksella.

Nousut Ykköseen ja Veikkausliigaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2015 päätteeksi KPV nousi Ykköseen, kun se voitti nousukarsinnoissa FC Hongan yhteismaalein 2–1.[3] Kauden 2016 päätteeksi KPV sijoittui sarjassa viidenneksi.lähde? Kauden 2017 aluksi KPV:n edustusjoukkueen taustalla oleva KPV-yhtiöt Oy ilmoitti kauden tavoitteeksi nousun Veikkausliigaan tai yhtiö vetäytyy toiminnasta.[4] Kauden loppupuolella yhtiön pääomistaja Matti Laitinen kuitenkin ilmoitti jatkavansa mukana toiminnassa hyvin sujuneen kauden jälkeen.[5] KPV sijoittui sarjassa kolmanneksi ja jäi kymmenen pisteen päähän karsintapaikasta Veikkausliigaan.[6]

KPV nousi lähes 30 vuoden tauon jälkeen Veikkausliigaan kauden 2018 päätteeksi, kun se voitti kaksiosaisessa karsinnassa Veikkausliiga-joukkue TPS:n. Otteluparin yhteismaalit olivat 1–1, mutta KPV nousi liigaan vierasmaalisäännön turvin. Ykkösessä KPV oli sijoittunut toiseksi, kaksi pistettä sarjan voittanutta HIFK:ta perässä.[7][8][9] Heti seuraavan kauden päätteeksi joukkue kuitenkin putosi takaisin Ykköseen, kun se vuorostaan hävisi liigakarsinnassa TPS:lle yhteismaalein 0–3.[10]

Päävalmentaja Jani Uotinen erotettiin elokuussa 2020, ja tilalle nimettiin Miika Juntunen.[11] Juntunen kuitenkin erotettiin jo puolitoista viikkoa myöhemmin.[12] KPV:n mukaan ”manageri Matti Laitinen ja koko KPV:n edustusjoukkue olivat yllättyneitä Juntusen palkkaamisen aiheuttamasta kohusta, ja lopulta paineet kasvoivat liian suuriksi”. Päävalmentajana jatkoi jo edelliskaudella tilapäisenä päävalmentajana toiminut Niko Kalliokoski.[13]

Stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kokkolan keskuskenttä
Kokkolan keskuskenttä kesäkuussa 2017.

KPV:n kotistadion on vuonna 1935 avattu Kokkolan keskuskenttä. Sen kokonaiskapasiteetti on noin 3 000 katsojaa, ja katsomopaikoista noin 700 on katettuja. Kentällä ei ole valaistusta eikä lämmitystä.[14]

Sarjanousu Veikkausliigaan kaudeksi 2019 pakottaa seuran kehittämään keskuskentän olosuhteita. Kokkolan kaupunginhallitus ilmoitti marraskuussa 2018 ehdottavansa valtuustolle noin 900 000 euron satsauksia. Siitä vuoden 2019 talousarvioon varataan 700 000 euroa katettuihin katsomopaikkoihin ja pieniin parannuksiin kentällä. Veikkausliigassa pelaamiseen vaaditaan esimerkiksi katettuja katsomopaikkoja vähintään 1 500 hengelle, joten Kokkolan kaupunki on suunnitellut 800 hengen katetun katsomon vuokraamista kauden 2019 alkuun mennessä. Sen sijaan niin ikään liigapaikan vaatima valaistus on tulossa keskuskentälle vasta vuonna 2020.[14] Valojen puuttumisen vuoksi syksyn 2018 liigakarsintaottelu KPV–TPS vastaan jouduttiin aloittamaan keskiviikkona jo kello 14.[15] Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2019 yksimielisesti, että keskuskentälle hankitaan kaudelle 2019 siirrettävä katsomo ja kaudelle 2020 valaistus.[16]

Kokkolan keskuspuistoon suunnitellaan urheilukeskusta, johon tulisi myös jalkapallostadion.[14]

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 5. maaliskuuta 2020.[17]

Nro Paikka Pelaaja
1 M Suomi Miika Töyräs
3 P Suomi Samu Laitinen
4 P Norsunluurannikko Ulrich Meleke
5 P Suomi Elmer Kääntä
6 K Ghana Abu Sanunu
7 P Suomi Juri Kinnunen
8 K Suomi Sebastian Mannström
9 H Suomi Simo Roiha
10 K Suomi Aleksi Pahkasalo
11 H Suomi Akseli Ollila
12 P Yhdysvallat Kyle Curinga
14 H Suomi Aleksi Tarvonen
15 K Suomi Santeri Mäkinen
Nro Paikka Pelaaja
16 K Suomi Adam Vidjeskog
17 P Suomi Noa Lehtonen
18 P Suomi Honar Abdi
20 K Suomi Harri Heiermann
21 P Kreikka Haris Chantzopoulos
22 M Suomi Teppo Marttinen
23 H Suomi Elias Ahde
26 P Suomi Jarkko Hurme
28 P Suomi Tommi Saarinen
29 K Suomi Armend Kabashi
30 K Suomi Pietro Kytölaakso
33 M Venäjä Sergey Lazarev

Entiset päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1946–1948 Suomi Olli Karppinen
1949–1951 Suomi Uno Dahlström
1952–1955 Suomi Kalevi Tiainen
1956 Suomi Kaarlo Kallio
1957 Suomi Kalevi Tiainen
1958–1959 Suomi Uno Dahlström
1960 Suomi Eero Vantunen
1961 Suomi Uno Dahlström
1962–1964 Suomi Kaarlo Kallio
1965 Suomi Reino Sarlin
1966–1970 Suomi Kaarlo Kallio
1971–1976 Suomi Olli Peltoniemi
 
1977–1978 Suomi Unto Savolainen
1979 Suomi Olli Peltoniemi
1980 Suomi Reino Sarlin
1981–1984 Puola Jerzy Wojtowitz
1985 Suomi Olli Peltoniemi
1986 Suomi Vesa Kallio
1987–1994 Suomi Tapio Raatikainen
1995 Suomi Ralf Mannström
1996–1998 Suomi Antti Ylimäki
1999 Suomi Tommi Gröhn
2000–2001 Suomi Rauno Lesonen
2002 Suomi Kaj Lyyski
 
2005 Suomi Antti Ylimäki
2006 Englanti Steven Polack
2006 Suomi Harri Kevari
2007 Suomi Hannu Touru
2007 Suomi Arto Halonen
2008–2010 Suomi Jarmo Korhonen
2011 Suomi Keijo Hautamäki
2011–2013 Suomi Henri Myntti
2014 Suomi Petri Haapasalo
2015–2016 Suomi Antti Ylimäki
2016–2019 Suomi Jarmo Korhonen
2019–2020 Suomi Jani Uotinen
3.8.2020–13.8.2020 Suomi Miika Juntunen

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastoja ja ennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kausia pääsarjatasolla: 18
  • Otteluita pääsarjatasolla: 414
  • Voittoja: 156
  • Tasapelejä: 105
  • Tappioita: 153
  • Tehdyt maalit: 581
  • Päästetyt maalit: 584
  • Eniten tehtyjä maaleja kaudessa: 49 (1982)
  • Vähiten päästettyjä maaleja kaudessa: 13 (1969)
  • Yleisöennätys: 5 806 v. HJK (1969)

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjasijoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Sarja Sija O V T H TM–PM P
2016[18] Ykkönen 5. 27 11 6 10 40–43 39
2017[18] Ykkönen 3. 27 12 9 6 42–26 45
2018[18] Ykkönen 2. 27 16 4 7 44–26 52
2019[19] Veikkausliiga 11. 27 7 4 16 32–47 25
2020lähde? Ykkönen 8. 22 8 4 10 38–34 28
2021lähde? Ykkönen 7. 27 11 8 8 35–30 41
2022 Ykkönen 5. 27 9 9 9 32–45 36

Europelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1K = Ensimmäinen kierros
Kausi Sarja Kierros Maa Joukkue Tulos
1970–1971 Euroopan Cup 1K Celtic FC 0–9, 0–5
1974–1975 UEFA Cup 1K FC Köln 1–5, 1–4

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ is.fi: Miika Juntuselle lähtöpassit KPV:stä is.fi. Viitattu 13.8.2020.
  2. ↑ Palloveikko – KPV:n jalkapallotervehdys kokkolalaisille, 2.12.2016, nro 90, s. 43. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Honka hävisi kaksi peliä Kakkosessa - KPV juhlii nousua 17.10.2015. YLE Urheilu. Viitattu 17.10.2015.
  4. ↑ Juha Savela: Laitinen aikoo vetäytyä taustalta, jos KPV ei nouse liigaan KP24. 11.4.2017. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 2.11.2017.
  5. ↑ Kokkolan Pallo-Veikot - KPV Yhtiöt Oy jatkaa edustusjoukkueen taustalla Kokkolan Pallo-Veikot. 11.10.2017. Arkistoitu 20.2.2019. Viitattu 22.10.2017.
  6. ↑ Ykkönen: Tilastot 2017 Palloliitto.fi. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 20.11.2017. Viitattu 30.10.2017.
  7. ↑ Lehtisaari, Matti: Lähes 30 vuoden odotus ohi! KPV nousee Veikkausliigaan Yle Urheilu. 3.11.2018. Viitattu 3.11.2018.
  8. ↑ Strozyk, Matias & Teiskonlahti, Kirsi: Byskata pääsi nostamaan oman kotikaupungin KPV:n Veikkausliigaan: "Futiksessa ei ole parempaa" Yle Urheilu. 3.11.2018. Viitattu 3.11.2018.
  9. ↑ Strozyk, Matias: KPV:n nousun taloudellisesti mahdollistanut Laitinen lupasi hyviä uutisia kotikentän olosuhteisiin lähiaikoina – vuosien urakka sai tunteet purkautumaan: "Valtava harppaus" Yle Urheilu. 3.11.2018. Viitattu 3.11.2018.
  10. ↑ Hirvonen, Hinni: Nyt on turkulaisten vuoro juhlia! TPS palaa ensi kaudeksi Veikkausliigaan – kokkolalaisten visiitti pääsarjassa jäi lyhyeksi Yle Urheilu. 27.10.2019. Viitattu 12.4.2020.
  11. ↑ Holopainen, Heini: KPV vaihtoi Jani Uotisen Miika Juntuseen Yle. 3.8.2020. Viitattu 3.8.2020.
  12. ↑ Iltalehti: Miika Juntunen sivuun KPV:stä iltalehti.fi. Viitattu 16.6.2022.
  13. ↑ Pitkänen, Henri: Ulkopuolinen paine yllätti kokkolalaiset – Miika Juntunen jättää KPV:n vain viikon pestin jälkeen: "Paineet kasvoivat liian suuriksi" Yle. 13.8.2020. Viitattu 13.8.2020.
  14. ↑ a b c Kluukeri, Iina: Kokkolan keskuskentästä leivotaan liigakelpoista: katsomotilaa vuokrataan, valaistus vasta vuonna 2020 Yle Uutiset. 5.11.2018. Viitattu 6.11.2018.
  15. ↑ Yle: Kokkolan kentän liigakelpoistaminen käyntiin – valoja ei vielä ensi kaudeksi Suomifutis.com. 5.11.2018. Viitattu 6.11.2018.
  16. ↑ Vihanta, Ari: Keskuskenttää kohennetaan liki miljoonalla – Kokkolan valtuustossa ei soraääniä kuultu Yle Uutiset. 19.11.2018. Viitattu 16.2.2019.
  17. ↑ Joukkue 2020 KPV.
  18. ↑ a b c Pietarinen, Heikki: Finland - List of League Second Level Tables RSSSF. Viitattu 5.7.2019. (englanniksi)
  19. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - List of League First Level Tables RSSSF. Viitattu 14.2.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kokkolan_Pallo-Veikot&oldid=22081262”