Kaarlelan kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarlelan kirkko
Kaarlela church.jpg
Sijainti Kruunupyyntie 1, 67700 Kokkola[1]
Koordinaatit 63°49′38.7″N, 023°07′45.6″E
Seurakunta Kokkolan seurakuntayhtymä
Rakentamisvuosi noin 1500–1530
Materiaali harmaakivi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kaarlelan vanha pitäjänkirkko on yksi Pohjanmaan keskiaikaisista kivikirkoista, joita on kaikkiaan seitsemän. Kirkon tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta sen vanhimmat osat ajoitetaan 1460-luvulle.[2]

Kirkkoon mahtuu noin 800 henkeä. Ristikirkon muodon se sai Kustaa III:n hyväksymien piirustusten mukaisesti 1700-luvun lopulla. Tuolloin työtä johti pitäjän tunnettu kirkkoherra Anders Chydenius, joka oli taloudellisen liberalismin ajan Suomen maineikkaimpia edustajia. Samalla Chydenius oli herätyshenkinen ja valveutunut hengellinen isä, joka muun muassa piti rippikoulunsa päättäneille nuorille raamatunopetusta ja sielunhoidollisia tilaisuuksia. Hänen kuvansa on kirkossa saarnatuolin vieressä; se oli myös tuhannen markan setelissä.lähde?

Kirkon sisätiloja kunnostettiin vuosina 1932–34 ja 1954–55. Jälkimmäistä kunnostustyötä ohjasi arkkitehti Erik Kråkström (1919–2009), joka suunnitteli myös eteläpuolella olevan seurakuntakodin.lähde?

Kirkon alttariseinän on maalannut nimekäs kirkkomaalari Johan Backman vuonna 1749. Alttaritaulun Jeesus rukoilee Getsemanessa samoin kuin kaksi muuta kuorin taulua, Jeesuksen syntymä ja Jeesuksen taivaaseenastuminen, on maalannut kuuluisa taiteilija Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1902.lähde?

Saarnatuoli on Suomen vanhimpia. Sen toi Ruotsista mukanaan kirkkoherra Jacob Skepperus astuessaan virkaansa vuonna 1622.lähde?

Kirkon seinällä on vuodesta 1736 asti ollut kirkon lattian alle haudatun aatelisen Simon Daniel Baronin vaakunakilpi. Hän oli karoliini, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin komppanianpäällikkö ja majuri.lähde?

Kirkolle lahjoitettiin vuonna 1975 Alf Svenforsin rakentama votiivilaiva, joka on Mayflowerin pienoismalli.[3]

Kirkossa säilytetään maan vanhimpiin kuuluvaa vaivaisukkoa, joka on vuodelta 1784. Se on kiertänyt Suomen edustajana näyttelyissä Ruotsia, Yhdysvaltoja ja Japania myöten. Edelleen käytössä oleva vaivaisukko kirkon sisäänkäynnin vieressä on peräisin 1840-luvulta.lähde?

Nykyiset, järjestyksessään toiset urut ovat tanskalaisen Frobeniuksen urkutehtaan rakentamat. Urut ovat vuodelta 1958, ja niissä on 35 äänikertaa.lähde?

Sakaristossa on punasamettinen messukasukka, joka on todennäköisesti 30-vuotisen sodan saalista joko Böömistä tai Baijerista. Se hankittiin kirkkoon vuonna 1643.lähde?

Kirkon ulkoseinässä, pohjoisen oven vieressä on venäläisten kansalaissodan aikana vuonna 1918 ampuman kranaatin aiheuttama lovi.lähde?

Kirkon itäpuolella oleva keltainen pappila rakennettiin 1735–36. Se on Suomen vanhimpia pappiloita.lähde?

Kirkosta lounaaseen olevalla Tarharannan niityllä käytiin talvella 1597 nuijasotaan liittynyt Tarharannan kahakka, jossa Hannu Krankan johtamat talonpojat väijyttivät vouti Abraham Melkiorinpojan johtaman ratsujoukon.[4] Kahakasta on muistolaatta kivessä seurakuntakodin päädyssä.lähde?

Kirkon välittömässä läheisyydessä olevissa sankarihaudoissa lepää talvi- ja jatkosodassa kaatuneita seutukunnan sankarivainajia.lähde?


Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaarlelan kirkko Kokkolan suomalainen seurakunta. Viitattu 8.7.2016.
  2. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 504–506. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  3. http://www.kokkolansuomalainenseurakunta.fi/kirkotjatilat/kaarlelan_kirkko/kaarlelan_kirkon_historia
  4. Tarharannan kahakka Kirkonmäellä Kokkola.fi 22.2.2016. Viitattu 22.9.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaarlelan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.