Kokkolan Hermes
| Kokkolan Hermes | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1953 |
| Entiset nimet |
Hermes ry Hermes HT (1993–2008) Juniori Hermes ry (2008–2010) Edustus Hermes ry (2010–2021) Kokkolan Hermes Oy (2021– ) |
| Kaupunki |
 Kokkola |
| Kotiareena | Kokkolan jäähalli |
| – kapasiteetti | 4200 |
| Sarjataso | Mestis |
| Värit | |
| Puheenjohtaja |
Petri Torkinlampi |
| Päävalmentaja |
Tuukka Poikonen |
| Kapteeni |
Eemeli Ylitalo |
| Omistaja |
Edustus Hermes ry |
| Yhteistyöseurat |
Kärpät (Liiga)[1] JHT[2] (Suomi-Sarja) |
| Mestis | |
| Kultaa | 0 |
| Hopeaa | 1 (2021) |
| Pronssia | 2 (2001, 2004) |
Kokkolan Hermes on 1953 perustettu kokkolalainen jääkiekkoseura. Se perustettiin, kun GBK:n ja KPV:n jääkiekkoilijat yhdistivät toimintansa. Joukkueen virallinen, rekisteröity nimi on Kokkolan Hermes Oy.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Seura nimettiin antiikin Kreikan jumalten tuulennopean sanansaattajan mukaan. Ukkosen jumalan poika oli myös urheilun suojelija. Uudet pelipaidat oli jo tilattu GBK:n käyttöön lahden takaa Skellefteåsta ja fuusion yhteydessä ne otettiin Hermeksen käyttöön. Näin joukkue sai tunnuksikseen syvän punaisen värin, valkoiset raidat ja nelisakaraiset tähdet. Hetkeä myöhemmin asuun liitetyn perinteikkään nimilogon suunnittelusta vastasi Nils-Ole Bjon. 1950-luvun lopulla peliasu muovautui nykymuotoonsa: tähditetty punainen nuttu sini-valkoisilla raidoilla.
Toimintansa alkuaikoina Hermes pelasi Suomensarjaa (myöhemmin I-divisioona, nykyisin Mestis) sijoittuen aina kärkikolmikkoon, kunnes kuudentena toimintavuotenaan tapahtui nousu Mestaruussarjaan (myöhemmin SM-Liiga) kaudeksi 1959-1960. Toisen kerran Hermes pääsi kisaamaan maan pääsarjassa kaudella 1966-1967. Menestys ei ollut mainittavaa ja urheasta taistelusta huolimatta molemmat visiitit ylimmällä sarjatasolla jäivän yhden kauden mittaisiksi. Kovassa seurassa kilpaileminen sekä luonnonjäiden armoilla harjoittelu veivät veronsa. Muistoksi toiselta mestaruussarjakaudelta tosin jäi upea Champion-purukumivalmistajan keräilykorttisarja, joissa esiteltiin silloiset “liigajoukkueet”.
1970-luku sujui aaltoliikkeessä I-divisionan ja jopa III-divisioonan välillä. Kaupungissa satsaukset jääkiekkoon hiipuivat ja puitteiden kehitys jähmettyi paikoilleen. Tutut kilpakumppanit, kuten Kärpät, Sport ja Jyp, menivät menojaan jäähallien valmistuessa. Oikean suuntainen askel otettiin vuonna 1977 kun tekojää valmistui urheilupuistoon nykyisen jäähallin paikalle. 1980-luku vietettiin pitkälti II-divisioonan merkeissä, mutta suunta oli nousujohteinen. Juniorityötä kehitettiin, saatiin mallia sponsorituloihin ja ennen kaikkea syksyllä 1987 valmistui kauan odotettu jäähalli.
1990-luku oli Kokkolassa kiekkobuumin aikakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosikymmenen alussa kokkolalainen jääkiekkoyleisö sai uudet sankarit. Väriä joukkueeseen toivat mm. tšekkiläiset maajoukkuemiehet ja suomalaiset, Liigaa pelanneet taiturit. Menevä kiekko imi kansaa lehtereille ja paluuta I-divisionaan vuonna 1993 oli todistamassa 3 106 maksanutta katsojaa (4.4.1993 ottelussa Hermes – Kiekko-Vantaa). 1990-luku kokonaisuudessaan oli kokkolalaisen kiekkobuumin aikakausi. Sen aineksia olivat mm. Fazer-liigan (I-divisioona) voitto, liigakarsinnat ja huippupelaajat. Maaliskuussa 1998 pelattiin ikimuistoinen SM-liigakarsinta Kokkolan Hermeksen ja Oulun Kärppien välillä. Joukkueet nokittelivat toisiaan vuorotellen, kunnes Kärpät kuittasi ottelusarjan 5. ottelussa Raksilan jäähallissa. Edellisessä ottelussa Hermes huudatti 3 388 hengen yleisöä jatkoaikamaalilla 5–4.
Kaudella 1995–1996 Hermes voitti silloisen Fazer-liigan runkosarjan jättäen taakseen muun muassa SaiPan, joka pudotuspeleissä onnistui kuitenkin kaatamaan Hermeksen "kaikkien aikojen joukkueen" voitoin 3–1. Kauden 1995–1996 joukkueessa pelasi muun muassa NHL:stä tullut Igor Vjazmikin, Aleksandrs Semjonovs, Jouni Kalliokoski, Marko Lapinkoski, Marko Toivola ja maalilla Kimmo Vesa.
Hermes tunnetaan hyvästä maalivahtivalmennuksesta, jonka työn hedelmiä ovat muun muassa Miika Wiikman, Iiro Tarkki, Joni Puurula, Teemu Lassila, Niklas Bäckström, Juuso Riksman ja Mika Noronen. Hermeksestä huipulle on noussut myös useita kenttäpelaajia, muun muassa Jukka Hentunen ja Jukka-Pekka Laamanen sekä Hermeksen entinen ykköskenttä Timo Pärssinen, Aki Uusikartano ja Antti Virtanen. Hentunen pelasi samaan aikaan Hermeksen kakkoskentässä.
2000-luvulle tultaessa Fazer liiga/I-divisioona vaihtui Mestikseksi ja Hermes kuului sarjan vakiokalustoon. Ajanjakson valopilkkuina mainittakoon Mestiksen pronssimitalit kausilta 2000–2001 ja 2003–2004. Synkin hetki koettiin kaudella 2006–2007, kun vauhtia oli taas haettava alemmalta sarjatasolta. Kaiken lisäksi talousvaikeudet pakottivat Hermeksen luopumaan Suomisarjan paikastaan ja jopa miettimään toimintansa edellytyksiä. Konkurssin jälkeen seura joutui aloittamaan sanalla sanoen ”alusta”. Tämä tarkoitti toiminnan jatkamista III-divisioonassa omien A-nuorten voimin ja organisaatio oli rakennettava uudelleen.
Kuten on todettu monissa muissakin yhteyksissä, ei intohimon synnyttämät perinteet ja perinteiden synnyttämä intohimo tukahdu noin vain. Uudelleen rivinsä koonnut Hermes nousi suoraan kahdessa kaudessa takaisin suomisarjaan (2010) ja alkoi hioa toimintaansa jälleen salonkikelpoiseksi. Kaudella 2014–2015 seura selvitti tiensä Suomisarjan finaaleihin, joka päättyi karvaasti Joensuun Jokipoikien juhliin.
Hermes oli pelannut kyseistä kautta Jääkiekkoliiton suurennuslasin alla sen etsiessä täydennystä ylemmälle sarjatasolle. Jääkiekkoliitto vakuuttui siinä määrin Hermeksen toiminnasta, puitteista, menestyksestä ja yleisöpohjasta, että antoi seuralle mahdollisuuden palata Mestikseen kaudelle 2015-16. Tämä oli merkittävä tunnustus tehdystä työstä ja palkittiin uurastus, jota toiminnan uudelleen järjestäminen vaatii. Kuten edellä mainittiin: mitään ei synny ilman intohimoa.
Kaudella 2015–2016 Hermes ylsi Mestiksen runkosarjassa 76 pisteellä kuudennelle sijalle ja pääsi pudotuspeleihin vastustajanaan Jokipojat. Pudotuspelisarja Hermeksen ja Jokipoikien välillä kesti 7. peliin asti jolloin Jokipojat pudotti Hermeksen. Veikkauksen kultainen kypärä -kilpailun palkittu Hermekseltä oli Janne Kivilahti. Maalivahti Denis Godla nimettiin ensimmäiseen tähdistökentälliseen ja hän voitti Pasi Nurminen -palkinnon (paras maalivahti). Puolustaja Ossi Ikonen nimettiin toiseen tähdistökentälliseen.
Kaudeksi 2017–2018 Kokkolan Hermes nimettiin Oulun Kärppien yhteistyöjoukkueeksi. Keskeisenä syynä tähän on Kärppien aiemman yhteistyöjoukkeen, Kajaanin Hokin tekemä konkurssi. Hokki säilytti sarjapaikkansa karsinnoissa vielä loppukeväällä 2017, mutta ajautui vaikean taloustilanteensa myötä vararikkoon.[3] Aiempi sopimusyhteistyöjoukkue oli ollut Vaasan Sport.[4]
Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kokkolan Hermes kaudella 2023–2024 n · k · | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokoonpano | Valmentajat | |||||
|
Maalivahdit
Puolustajat
|
Hyökkääjät
|
Päävalmentaja Apulaisvalmentajat
Lähde: Elite Prospects eliteprospects.com. | ||||
Joukkueenjohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Päävalmentaja – Tuukka Poikonen
- Apuvalmentaja – Jesper Jalonen
- Apuvalmentaja – Mikko Kuikka
- Maalivahtivalmentaja – Manu Lähteenmäki
- Joukkueenjohtaja – Jukka Nykänen
- Urheilutoimenjohtaja – Petri Vehmanen
- Huoltaja – Nils Fagerholm
- Huoltaja – Sakari Puumala
- OMT fysioterapeutti – Matias Mattila
Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mestiksen hopeaa: 2021
- Mestiksen pronssia: 2001 ja 2004
- Mestiksen runkosarjan voitto: 2019
- I-Divisioonan toinen: 1998
- Fazer-liigan runkosarjan voitto: 1996
- II-divisioonan voitto: 1971
- Suomensarjan voitto: 1966
Tilastoja & Ennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SM-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sijoitus maratontaulukossa: 43
- Kausia: 2 (1960 sij.10, 1967 sij.12)
Mestis / I-divisioona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sijoitus maratontaulukossa: 10
- Kausia: 12
- Otteluita: 541
- Voittoja: 271
- Tasapelejä: 62
- Tappioita: 208
- Tehdyt maalit: 1926
- Päästetyt maalit: 1725
Päävalmentajat Mestiksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2000–2001 Juha Pajuoja
- 2001 Jari Grönstrand
- 2001–2002 Jouni Vuorinen
- 2002–2006 Pasi Arvonen
- 2006 Jarmo Jamalainen (2. tammikuuta 2006 alkaen)
- 2015–2017 Antti Karhula
- 2017–2018 Ari-Pekka Pajuluoma (20. joulukuuta 2017 alkaen)
- 2018–2020 Janne Tuunanen
- 2020 Ari-Pekka Pajuluoma (3. helmikuuta 2020 alkaen)
- 2020–2022 Jere Härkälä
- 2022– Tuukka Poikonen (6. helmikuuta 2022 alkaen)[5]
Tunnettuja pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jäädytetyt pelinumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1 Tapio Salo
- 7 Tuomo Valavaara
- 9 Eino Pollari
- 23 Jani Uski
- 91 Jouni Kalliokoski
Seurassa pelanneet NHL-pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
I-divisioonassa/Mestiksessä palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.oulunkarpat.fi/uutiset/2017/06/22/karpat-ja-hermes-yhteistyohon Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Hermekselle yhteistyösopimus Suomi-sarjaan jatkoaika.com. 18.8.2015. Jatkoaika.com. Viitattu 20.8.2015.
- ↑ http://www.oulunkarpat.fi/uutiset/2017/06/22/karpat-ja-hermes-yhteistyohon Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Hermekselle yhteistyösopimus ja kokemusta kokoonpanoon jatkoaika.com. 21.6.2015. Jatkoaika.com. Viitattu 17.8.2015.
- ↑ Perälä, Joni: Tuukka Poikonen on Hermeksen uusi päävalmentaja Jatkoaika.com. 6.2.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.9.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Mestiksen mestari 2022–2023: Kiekko-Espoo FPS • Hermes • Hokki • IPK • Jokerit • JoKP • Ketterä • KeuPa HT • Kiekko-Espoo • Kiekko-Vantaa • KOOVEE • RoKi • TUTO Hockey |
