Myllykosken Pallo -47

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
MYPA
Myllykosken Pallo -47-n logo.svg
Koko nimi Myllykosken Pallo -47
Perustettu 14. joulukuuta 1947 (71 vuotta sitten)
Kaupunki Myllykoski, Kouvola
Kenttä Saviniemen jalkapallostadion
– kapasiteetti 4 167
Sarja Ykkönen
Sarjataso 2.
Kotipeliasu
Vieraspeliasu
Mitalit
Veikkausliiga
Kultaa Kultaa 2005
Hopeaa Hopeaa 1993, 1994, 1995, 1996, 2002
Pronssia Pronssia 1999, 2000, 2001
Suomen Cup
Kultaa Kultaa 1992, 1995, 2004

Myllykosken Pallo -47 (MYPA) on vuonna 1947 perustettu suomalainen jalkapalloseura, jonka kotipaikka on Myllykoski nykyisen Kouvolan kaupungin alueella. MYPAn miesten edustusjoukkue pelasi Suomen korkeimmalla sarjatasolla 24 kautta (1975, 1992–2014) ja saavutti yhden Suomen-mestaruuden ja kolme Suomen Cupin voittoa.[1][2][3][4] Seuran kotistadion on Saviniemen jalkapallostadion ja tunnusvärit punainen ja valkoinen.

MYPAlle ei myönnetty Veikkausliiga-lisenssiä kaudeksi 2015 talousvaikeuksien vuoksi.[5] Seura luopui myös saamistaan mahdollisuuksista pelata alemmilla sarjatasoilla,[6] ja seuran hallitus päätti 20. helmikuuta 2015 hakea yhdistyksen konkurssiin.[7] MYPAn juniori- ja harrastejoukkueiden toimintaa jatkoi vuonna 2015 perustettu MYPA juniorit.[8][9]

MYPA palasi edustusjalkapalloiluun kaudeksi 2017, kun se pelasi neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla Kolmosessa. Ensimmäiset pelaajasopimukset tehtiin vuoden 2016 lopulla, tällöin aloitettiin myös harjoittelu tulevaa kautta varten.

MYPA voitti Kolmosen lohkonsa kaudella 2017 ja teki paluun Palloliiton sarjoihin nousemalla Kakkoseen kaudeksi 2018.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallon tuolloin Sippolan kuntaan kuuluneeseen Myllykosken teollisuustaajamaan toi pesäpalloseurana vuonna 1929 perustettu Myllykosken Kilpa-Veikot, joka otti lajin ohjelmaansa vuonna 1933.[10] Toisen maailmansodan jälkeen MyKV pelasi kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Maakuntasarjassa kaudet 1945–1946 ja 1946–1947, joista jälkimmäisellä seura voitti oman lohkonsa. Suomensarjan nousukarsinnoissa Porvoon Akilles oli kuitenkin parempi peräti maalein 9–0.[11] Joulukuussa 1947 seura katsoi parhaaksi lopettaa jalka- ja jääpallotoimintansa ja perustaa uusi erikoisseura.[10]

Myllykosken Pallo -47 perustettiin 14. joulukuuta 1947.[10][12] Puuhamiehenä toimivat Armas Pyy ja Ensio Rikkonen, mutta taustalla vaikutti myös Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtaja Juuso Walden, joka yhdessä Kaarle I. Waldenin kanssa keksi seuran nimen.[10] Myllykosken paperitehtaan avustuksella paikkakunnalle oli rakennettu myös jalkapallokenttä katsomoineen.[12] Björnbergin suvun Myllykoski-yhtiö, joka erosi Yhtyneistä Paperitehtaista vuonna 1952, tuki seuraa 2010-luvulle asti.[10][13] Ensimmäisen ottelunsa MYPA pelasi 9. huhtikuuta 1948 Kouvolan torilla, minkä se hävisi Kouvolan Urheilijain Palloilijoille maalein 2–1.[10][12]

Kuntaliitosten myötä seuran kotikunta on vaihtunut sen historian aikana kahdesti. Vuodet 1975–2008 Myllykoski kuului Sippolan ja Anjalan yhdistäneeseen Anjalankoskeen, ja vuodesta 2009 lähtien se on ollut osa Kouvolaa. Vuonna 2009 muuttui myös seuran lyhenne muotoon MYPA.[14] Aiemmin käytössä ovat olleet lyhenteet MyPa-47 ja MyPa.[14][15]

Alkuvuosikymmenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjaottelut MYPA aloitti kesällä 1948 MyKV:n paikalla Maakuntasarjassa.[12][15] Vuonna 1949 MYPA pääsi karsimaan noususta Suomensarjaan, mutta hävisi Vaasan Pallo-Veikoille.[12][16] Alkuaikoina MYPA sai oppia englantilaisen Nottingham Forestin hyökkääjältä Tom Johnstonilta, joka vieraili Myllykoskella Yhtyneiden Paperitehtaiden palkkaamana vuosina 1948 ja 1949. Myös englantilaisen Albert E. Reed -yhtiön joukkue vieraili Myllykoskella useana vuonna.[17]

1950-luvun alun MYPA pelasi Maakuntasarjassa kunnes putosi kaudella 1954.[12][18] Kaudeksi 1956 Palloliitto perusti neljänneksi sarjatasoksi Aluesarjan, jossa MYPA pelasi samaisesta kaudesta alkaen.[19] MYPA nousi Maakuntasarjaan kaudeksi 1958,[20] mutta putosi heti takaisin Aluesarjaan.[21] Kaudeksi 1961 seura palasi Maakuntasarjaan,[22] minkä myötä se jätti lopullisesti sitä alemmat sarjat taakseen. 1970-luvun alussa Palloliitto uusi sarjajärjestelmäänsä ja Mestaruussarjan alapuoliset sarjatasot nimettiin divisiooniksi. Kaudeksi 1970 MYPA nousi toiseksi korkeimmalle sarjatasolle II divisioonaan. Kaudeksi 1973 Mestaruussarjan ja II divisioonan väliin perustettiin valtakunnallinen I divisioona, johon MYPA pääsi mukaan sijoituttuaan II divisioonan itälohkossa kolmanneksi.[23]

Kaudella 1974 MYPA voitti I divisioonan mestaruuden ja nousi ensimmäistä kertaa Mestaruussarjaan. Vuoden 1975 alussa kotikunta vaihtui kuntaliitoksen myötä Sippolasta Anjalankoskeksi. Vierailu korkeimmalla sarjatasolla jäi vain kauden 1975 mittaiseksi, sillä MYPA jäi 12 joukkueen sarjassa viimeiseksi ja putosi takaisin I divisioonaan.[2][1] Nousu- ja ensimmäisellä Mestaruussarja-kaudella joukkuetta valmensi Olli Käppi, joka omalla pelaajaurallaan voitti SM-kultaa Helsingin Jalkapalloklubissa vuonna 1964.[24]

Kaudesta 1976 alkaen MYPA pelasi kohtalaisella menestyksellä I divisioonassa, kunnes kaudella 1981 seura putosi II divisioonaan, jossa se pelasi kolmen kauden ajan ennen paluuta ylemmäs. 1980-luvun lopulla seura aloitti nousun kohti pääsarjatasoa. Kaudella 1988 seura sijoittui Jaron kanssa I divisioonan jaetulle kärkipaikalle, mutta hävisi uusintaottelun suorasta noususta mestaruussarjaan rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Myös nousukarsintaottelu Kuopion Palloseuraa vastaan päättyi tappioon.[23] Kaudeksi 1991 valmentajaksi tuli Harri Kampman, joka oli kahta kautta aikaisemmin nostanut naapurikaupungin Kuusankosken Kumun uuteen pääsarjaan Veikkausliigaan. Hän onnistui samassa myös Myllykoskella, sillä MYPA voitti I divisioonan ja nousi kaudeksi 1992 liigaan,[13][23] jossa se pelasi seuraavat 23 kautta.

Liiga-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Debyyttikaudellaan liigassa 1992 MYPA sijoittui neljänneksi. Mainion menestyksen täydensi Suomen Cupin mestaruus, kun Jaro kaatui loppuottelussa 2–0. Maaleista vastasivat ottelun jälkeen Ajaxiin siirtynyt Jari Litmanen ja Esa Pekonen.[25] Cup-mestaruuden myötä MYPA pääsi kauden 1993–1994 Cup-voittajien cupiin, mutta ensiesiintyminen eurokentillä islantilaista Valuria vastaan päättyi 4–1-tappioon.[26][27]

MYPA saavutti Kampmanin kanssa liigassa hopeaa neljä kertaa peräkkäin vuosina 1993–1996. Suomen Cupin seura voitti jälleen vuonna 1995.[25] Vuonna 1997 valmentajaksi tuli Timo Liekoski, joka viihtyi Myllykoskella vain kauden verran. Liekoskea seurasi vuonna 1998 Juha Malinen, mutta hänkään ei saanut joukkuetta kultakantaan. Vuosina 1999–2001 MYPA oli pronssilla ja vuonna 2002 hopealla. Malinen astui syrjään kauden 2003 päätteeksi ja tilalle tuli Ilkka Mäkelä, joka onnistui siinä, missä Kampman ja Malinen eivät. Hän johti kaudella 2005 seuran historian ensimmäiseen Suomen-mestaruuteen. Vuotta aiemmin hän voitti seuran kanssa Suomen Cupin.[25]

Mestarivalmentaja Mäkelä erosi elokuussa 2007 MYPAn ajauduttua tappioputkeen. Hänen tilalleen tuli apulaisvalmentaja Janne Hyppönen, joka puolestaan erotettiin syyskuussa 2008. Erottamista puitiin oikeudessa keväällä 2010. Päävalmentajan paikan otti apulaisvalmentajana toiminut Janne Lindberg, joka oli pelaajaurallaan myös MYPAn pitkäaikainen kapteeni. Lindbergin johdolla MYPA sijoittui kaudella 2009 yhdeksänneksi, joka oli seuran siihenastisen liigahistorian huonoin sijoitus. Kausi 2009 jäi kahden seuraikonin, Toni Huttusen ja Saku Puhakaisen viimeiseksi liigatasolla.

Liigamenestyksen myötä MYPA on ollut vakiokävijä kansainvälisissä kilpailuissa. Cup-voittajien cupin ohella se on pelannut Intertoto-cupissa, UEFA-cupissa, Eurooppa-liigassa ja Mestarien liigassa ja kohdannut muun muassa Boavistan, PSV:n, Liverpoolin ja Blackburn Roversin. Vuonna 2005 seura selviytyi karsintojen kautta UEFA-cupin ensimmäiselle kierrokselle ja taisteli pääsystä kilpailun lohkovaiheeseen, mutta hävisi kuitenkin ratkaisevan otteluparin sveitsiläistä Grasshoppersia vastaan yhteismaalein 1–4.

Kaudella 2011 MYPAa alkoi luotsata Toni Korkeakunnas, jonka johdolla joukkue taisteli mitaleista kausilla 2012–2013, mutta hiipui lopulta kuudenneksi molemmilla kausilla. Korkeakunnaksen sopimus päättyi kauteen 2013. Kaudelle 2014 MYPA pestasi Suomen valmennushistorian menestyksekkäimmän valmentajan Antti Muurisen.

MYPAn pääyhteistyökumppani Myllykoski-yhtiö myytiin UPM:lle vuonna 2011, ja Myllykosken paperitehdas lakkautettiin saman vuoden lopussa. Tehtaan lakkauttaminen vaikutti MYPAn varainhankintaan, ja kaudeksi 2012 seuran budjetti pieneni 40 prosenttia.[28] Kaudella 2012 seura pääsi taloudellisesti lähes nollatulokseen, mutta kaudella 2013 se teki lähes 400 000 euron tappiot.[29][30] MYPAn taloudellinen ahdinko jatkui myös kaudella 2014, ja tammikuussa 2015 seuralta evättiin Veikkausliiga-lisenssi, kun lisenssikomitea katsoi seuran olevan kykenemätön selviytymään kaudesta 2015.[5] Seura sai paikan Ykkösestä, mutta luopui siitä helmikuussa 2015,[6] ja myöhemmin samassa kuussa selvisi, ettei seura hae paikkaa myöskään Kakkosesta.[31] Seuran hallitus päätti 20. helmikuuta 2015 hakea yhdistyksen konkurssiin.[7] MYPA oli Helsingin Jalkapalloklubin jälkeen pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjatasolla pelannut seura.[1]

Seuran juniori- ja harrastejoukkueiden toimintaa jatkoi 12. helmikuuta 2015 rekisteröity MYPA juniorit ry[8][9], joka pelaa kaudella 2017 Kolmosessa saatuaan sarjapaikan Inkeroisten Purhalta. MYPA juniorit haki sarjapaikkaa Nelosesta jo kaudelle 2016, mutta sitä ei sille myönnetty.[32]

Uusi lähtö alasarjoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MYPA palasi edustusjalkapalloon kaudella 2017, jolloin sille marraskuussa 2016 myönnettiin Purhan paikka Kaakkois-Suomen Kolmosesta. Sarjapaikan siirto tapahtui Purhan aloitteesta, sillä joukkueella ei ollut tarpeeksi tekijöitä ja motivoituneita pelaajia. 12. elokuuta 2017 MYPA juhli 70-vuotista taivaltaan.lähde?

Kaudella 2017 joukkue ei hävinnyt Kolmosessa otteluakaan ja nousi Kakkoseen. Kausi 2018 Kakkosen A-lohkossa päättyi niin ikään sarjan voittoon, minkä ansiosta MYPA pääasi karsimaan paikasta Ykköseen. Joukkue kuitenkin hävisi nousukarsinnoissa TPV:lle.lähde?

Veikkausliigasta pudonneen PS Kemin luovuttua Ykkösen paikasta oli MYPA täydennysmenettelyssä ensimmäisellä sijalla, ja seura myös haki lisenssiä Ykköseen ja saikin paikan, Ykkösen 2019 kaudelle.lähde?

Ennen alkavaa kautta Saviniemessä järjestettiin neljän joukkueen Kouvola-turnaus. Siinä vierailevat isäntäjoukkue MYPAN lisäksi HIFK, KTP ja Sudet. Samassa tapahtumassa HIFK Fotboll Ab ja MYPA Juniorit ry tekivät vielä yhteisen kolmevuotisen sopimuksen. Sopimuksen tavoitteena oli, että HIFK Fotboll saa pelaajilleen mahdollisuuden pelata Suomen toiseksi korkeimmalla tasolla, mikäli se on pelaajan kehityksen ja/tai tilanteen suhteen mahdollinen vaihtoehto ja vastaavasti MYPA-edustus saa luotua uskottavan pelaajaputken pelaajilleen Ykkösestä Veikkausliigaan ja pelaajia korkeimmalle jalkapallon sarjatasolle.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran toimintaa harjoitti rekisteröity yhdistys Myllykosken Pallo -47 ry,[33] jonka alla toimivat sekä edustusjoukkue että juniorijoukkueet.

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[34]

  • 1948–1949 Suomi Ensio Rikkonen
  • 1950–1951 Suomi Wäinö A. Haaja
  • 1952–1964 Suomi Eino Musto
  • 1965–1966 Suomi Mauri Kunttu
  • 1967–1972 Suomi Eino Musto
  • 1973–1982 Suomi Hans J. Björnberg
  • 1983–2007 Suomi Matti Tiihonen
  • 2008–2014 Suomi Seppo Mäkinen
  • 2014–2015 Suomi Matti Tiihonen[35]
  • 2015 -2018 Suomi Pekka Kolehmainen
  • 2018- Suomi Mika Kaleton

Toiminnanjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värit ja tunnus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MYPAn ensimmäinen pelipaita oli väritykseltään punainen lukuun ottamatta valkoisia kauluksia ja hihansuita. Vuonna 1953 käyttöön tuli malli, johon kuului valkoinen aluspaita ja punainen liivi.[10] Tähän malliin perustui myös muun muassa mestaruuskaudella 2005 käytössä ollut pelipaita.[14]

Seuran vaakunatunnuksen suunnitteli Helge Kärkkäinen.

Tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saviniemen jalkapallostadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MYPAn kotistadion kaudesta 1993 alkaen oli Myllykosken taajamassa sijaitseva Saviniemen jalkapallostadion, joka tunnetaan markkinointinimellä KSOY Stadion. Stadionilla on 4 167 katsojapaikkaa.[40] Stadionin omistaa Kouvolan kaupunki, ja se on osa laajempaa Saviniemen urheilukeskusta, johon kuuluu muun muassa MYPAn harjoituskäytössä ollutt tekonurmipohjainen Saviniemen jalkapallohalli.[41]

Aiemmat kentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saviniemessä pelattiin jalkapalloa jo 1930-luvulla. Tuolloin siellä sijaitsi hiekkakenttä sekä nykyisen jalkapallostadionin paikalla kumpuileva nurmialue.[41]

Vuonna 1932 rakennettiin paperitehtaan kupeeseen Tehtaan kenttä. Alkuperäinen kenttä oli pienehkö, ja se uusittiin vuonna 1947, jolloin rakennettiin myös puukatsomo. Tehtaan kentällä MYPA pelasi viimeisen ottelunsa lokakuussa 1971. Vuodet 1972–1976 MYPA pelasi Saviniemen uudella jalkapallokentällä ja vuodesta 1977 alkaen naapuriin rakennetulla urheilukentällä. Tällä kentällä MYPA ehti pelata ensimmäisen liigakautensa 1992, kunnes kaudeksi 1993 seura siirtyi takaisin uudet katsomot saaneelle jalkapallokentälle.[41]

MYPA-talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MYPAlla oli Myllykoskella Saviniemen jalkapallostadionin vieressä oma seuratalo, MYPA-talo, joka rakennettiin vuonna 1953 Myllykosken paperitehtaan henkilökunnalle sauna- ja pesularakennukseksi. MYPA käytti rakennusta 1970-luvulta lähtien ja osti sen vuonna 1995.[41]

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 25. tammikuuta 2019.[42]

Nro Paikka Pelaaja
2 P Suomi Benjamin Niveri
3 P Suomi Leevi Perkiö
27 H Suomi Tommi Roponen
7 K Suomi Rico Ryöpäs
6 K Suomi Samuel Lindeman
10 H Suomi Tomi Räikkönen
30 M Suomi Joel Peltola
13 P Suomi Olli Kähkönen
16 H Suomi Jussi-Pekka Rämä
17 K Suomi Jari Hassel
18 P Suomi Oskari Nurminen
19 H Suomi Arttu Huovila
21 P Suomi Paavo Kujala
5 P Suomi Oskari Pasanen
Nro Paikka Pelaaja
22 K Viro Kaarel Usta
24 K Suomi Anttoni Huttunen
1 M Suomi Tomas Turunen
28 P Suomi Veeti Tuomala
9 H Suomi Niko Ikävalko
14 H Suomi Onur Celik
4 P Suomi Johannes Kytilä
15 K Suomi Niklas Rautomäki
31 K Suomi Joakim Lindberg
23 P Suomi Nuutti Laaksonen
25 P Suomi Valtteri Kangasniemi
8 K Suomi Tomi Saarelma
12 M Suomi Miika Korpela

Joukkueenjohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 25. tammikuuta 2019.[42]

  • Päävalmentaja: Jukka Karjalainen
  • Valmentaja: Toni Huttunen
  • Valmentaja: Esa Lehtonen
  • Maalivahtivalmentaja: Jussi Riikonen
  • Fysiikkavalmentaja: Tuomo Turunen
  • Joukkueenjohtaja: Timo Tiitinen
  • Huoltaja: Pekka Kolehmainen
  • Huoltaja: Antti Perkiö

Entiset pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten pääsarjaotteluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaaja[43] Kaudet Ottelut Maalit
Suomi Toni Huttunen 1992–2009 441 23
Suomi Tuomas Aho 1999–2004, 2009–2014 260 9
Suomi Saku Puhakainen 2000–2009 257 75
Suomi Sampsa Timoska 1998–2006, 2008–2011 231 6
Suomi Jukka Lindström 1995–2006 192 10
Suomi Janne Lindberg 1992–1994, 1998–2003 191 15
Suomi Mika Hernesniemi 1994–2006 184 18
Suomi Miikka Multaharju 1997–2003, 2009 176 19
Suomi Janne Korhonen 1999–2008 164 0
Suomi Tuomas Kuparinen 2001–2008 163 19

Eniten pääsarjamaaleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaaja[43] Kaudet Ottelut Maalit
Suomi Saku Puhakainen 2000–2009 257 75
Brasilia Marco Manso 1999–2003, 2005–2007 153 36
Suomi Mauri Keskitalo 1992–1998 147 35
Suomi Pekka Sihvola 2012–2014 79 33
Etelä-Afrikka Neathan Gibson 1998–2000 61 26
Suomi Marko Rajamäki 1993–1994 53 26
Suomi Jukka Turunen 1992–1993 59 25
Suomi Toni Huttunen 1992–2009 441 23
Suomi Niclas Grönholm 1994–1996 73 23
Venäjä Maksim Votinov 2009–2011 68 22

Entiset valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[34][44]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita saavutuksia:

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MYPAn sarjasijoitukset Suomen korkeimmalla sarjatasolla kausi kaudelta.[2][43][44]

Kausi Päävalmentaja S O V T H M P Paras maalintekijä
1975 Suomi Olli Käppi 12. 22 4 4 14 22–45 12 Suomi Hannu Oksanen (6)
1992 Suomi Harri Kampman 4. 33 16 8 9 57–29 56 Suomi Mauri Keskitalo (15)
1993 Suomi Harri Kampman 2. 29 16 6 7 47–33 54 Suomi Jukka Turunen (11)
1994 Suomi Harri Kampman 2. 26 15 5 6 49–21 50 Suomi Marko Rajamäki (16)
1995 Suomi Harri Kampman 2. 26 16 5 5 45–20 53 Suomi Niclas Grönholm (10)
1996 Suomi Harri Kampman 2. 27 14 3 10 48–38 45 Suomi Antti Pohja (9)
1997 Suomi Timo Liekoski 5. 27 8 13 6 31–23 37 Suomi Juuso Kangaskorpi (6)
1998 Suomi Juha Malinen 7. 27 8 8 11 35–39 32 Suomi Sami Väisänen (7)
1999 Suomi Juha Malinen 3. 29 13 8 8 39–32 47 Etelä-Afrikka Neathan Gibson (12)
2000 Suomi Juha Malinen 3. 33 18 7 8 50–34 61 Etelä-Afrikka Neathan Gibson (11)
2001 Suomi Juha Malinen 3. 33 17 11 5 45–23 62 Suomi Saku Puhakainen (9)
2002 Suomi Juha Malinen 2. 29 17 9 3 57–25 60 Suomi Saku Puhakainen (13)
2003 Suomi Juha Malinen 4. 26 13 4 9 46–29 43 Suomi Saku Puhakainen (14)
2004 Suomi Ilkka Mäkelä 8. 26 9 8 9 33–31 35 Suomi Saku Puhakainen (9)
2005 Suomi Ilkka Mäkelä 1. 26 17 5 4 51–18 56 Brasilia Adriano (11)
2006 Suomi Ilkka Mäkelä 6. 24 10 4 10 25–26 34 Suomi Aleksei Kangaskolkka (6)
2007 Suomi Ilkka Mäkelä
Suomi Janne Hyppönen
5. 26 11 7 8 29–26 40 Suomi Mikko Hyyrynen
Suomi Saku Puhakainen (4)
2008 Suomi Janne Hyppönen
Suomi Janne Lindberg
5. 26 11 9 6 33–21 42 Viro Tarmo Neemelo (8)
2009 Suomi Janne Lindberg 9. 26 9 7 10 33–40 34 Venäjä Maksim Votinov (9)
2010 Suomi Janne Lindberg 9. 26 7 11 8 36–39 32 Venäjä Maksim Votinov (9)
2011 Suomi Toni Korkeakunnas 8. 33 11 5 17 39– 52 38 Suomi Niko Kukka
Kanada Riley O’Neill
Suomi Ville Oksanen (6)
2012 Suomi Toni Korkeakunnas 6. 33 13 10 10 39–33 49 Suomi Pekka Sihvola (14)
2013 Suomi Toni Korkeakunnas 6. 33 14 5 14 42–37 47 Suomi Pekka Sihvola (12)
2014 Suomi Antti Muurinen 8. 33 10 9 14 41–54 39 Brasilia Stéfano Pinho
Suomi Pekka Sihvola (7)

Eurocup-ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MYPAn ottelut Euroopan jalkapalloliiton alaisissa kansainvälisissä kilpailuissa.[26] Tulos-sarakkeessa MYPAn maalit ensin.

Kausi Kilpailu Kierros Vastustaja Tulos
1993–1994 Cup-voittajien cup karsintakierros Islanti Valur 1–3, 0–1
1994–1995 UEFA-cup karsintakierros Slovakia Inter Bratislava 3–0, 0–1
1. kierros Portugali Boavista 1–2, 1–1
1995–1996 UEFA-cup karsintakierros Skotlanti Motherwell 3–1, 0–2
1. kierros Alankomaat PSV 1–1, 1–7
1996–1997 Cup-voittajien cup karsintakierros Azerbaidžan Karabah 1–0, 1–1
1. kierros Englanti Liverpool 0–1, 1–3
1997–1998 UEFA-cup 1. karsintakierros Kypros Apollon Limassol 1–1, 0–3
2000 Intertoto-cup 1. kierros Sveitsi Neuchâtel Xamax 1–2, 3–3
2001–2002 UEFA-cup karsintakierros Ruotsi Helsingborg 1–3, 1–2
2002–2003 UEFA-cup karsintakierros Tanska Odense 1–0, 0–2
2003–2004 UEFA-cup karsintakierros Sveitsi Young Boys 3–2, 2–2
1. kierros Ranska Sochaux 0–1, 0–2
2004 Intertoto-cup 1. kierros Tšekki Zlín 1–1, 2–3
2005–2006 UEFA-cup 1. karsintakierros Viro TVMK 1–1, 1–0
2. karsintakierros Skotlanti Dundee United 0–0, 2–2
1. kierros Sveitsi Grasshopper 1–1, 0–3
2006–2007 Mestarien liiga 1. karsintakierros Wales The New Saints 1–0, 1–0
2. karsintakierros Tanska København 2–2, 0–2
2007–2008 UEFA-cup 1. karsintakierros Färsaaret EB/Streymur 1–0, 1–1
2. karsintakierros Englanti Blackburn Rovers 0–1, 0–2
2010–2011 Eurooppa-liiga 1. karsintakierros Viro Narva Trans 2–0, 5–0
2. karsintakierros Andorra Sant Julià 3–0, 5–0
3. karsintakierros Romania Timișoara 1–2, 3–3
2012–2013 Eurooppa-liiga 1. karsintakierros Wales Cefn Druids 0–0, 5–0
2. karsintakierros Romania Rapid Bukarest 1–3, 0–2
2014–2015 Eurooppa-liiga[45] 1. karsintakierros Färsaaret ÍF 1–0, 0–0
2. karsintakierros Valko-Venäjä Dinamo Minsk 0–3, 0–0

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Somppi, Heikki: Hyvässä seurassa – muistikuvia MyPan 60-vuotiselta taipaleelta. Myllykosken Pallo -47, 2007. ISBN 9789529229765.
  • Suomen Palloliitto. Suomen Palloliitto, 1907–1975. Teoksen verkkoversio.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Finland – Divisional Movements RSSSF. Viitattu 11.4.2014. (englanniksi)
  2. a b c Finland – List of League First Level Tables RSSSF. Viitattu 9.1.2015. (englanniksi)
  3. Finland – List of Champions RSSSF. Viitattu 11.4.2014. (englanniksi)
  4. Finland – List of Cup Finals RSSSF. Viitattu 11.4.2014. (englanniksi)
  5. a b Ilvekselle lisenssi Veikkausliigaan 9.1.2015. Veikkausliiga. Viitattu 9.1.2015.
  6. a b MYPA luopuu sarjapaikastaan Ykkösessä 13.2.2015. Suomen Palloliitto. Viitattu 13.2.2015.
  7. a b MYPA-taru päättymässä konkurssiin 20.2.20215. Yle Urheilu. Viitattu 10.4.2015.
  8. a b Ranta, Timo: MyPa-47:n juniori- ja harrastejoukkueet MyPa juniorit ry:lle Kouvolan Sanomat. 21.2.2015. Kaakon Viestintä. Viitattu 10.4.2015.
  9. a b Yhdistyksen perustiedot Yhdistysnetti. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 10.4.2015.
  10. a b c d e f g Somppi 2007, 8–13.
  11. Suomen Palloliitto 1947.
  12. a b c d e f Historia Myllykosken Pallo -47. Viitattu 11.4.2014.
  13. a b Myllykosken Pallo -47 (MYPA) (Sivu 1/4) Veikkausliigan verkkonäyttely. Urheilumuseo. Viitattu 11.4.2014.
  14. a b c Myllykosken Pallo -47 (MYPA) (Sivu 3/4) Veikkausliigan verkkonäyttely. Urheilumuseo. Viitattu 11.4.2014.
  15. a b Suomen Palloliitto 1948.
  16. Suomen Palloliitto 1949.
  17. Somppi 2007, 14–19.
  18. Suomen Palloliitto 1954.
  19. Suomen Palloliitto 1956.
  20. Suomen Palloliitto 1957.
  21. Suomen Palloliitto 1958.
  22. Suomen Palloliitto 1960.
  23. a b c Finland – List of League Second Level Tables RSSSF. Viitattu 11.4.2014. (englanniksi)
  24. Somppi 2007, 37–51.
  25. a b c Suomen Cupin finaalit Suomen Palloliitto. Viitattu 11.4.2014.
  26. a b History UEFA. Viitattu 11.4.2014. (englanniksi)
  27. European Competitions 1993–94 RSSSF. Viitattu 11.4.2014. (englanniksi)
  28. Joki, Niklas: MYPA oli luopua Veikkausliigasta 11.4.2013. Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2015.
  29. MyPalle satojen tuhansien tappiot viime vuonna Kouvolan Sanomat. 1.4.2014. Kaakon Viestintä. Viitattu 18.2.2015.
  30. Tulopuolen takaiskut MyPan tappion takana Kouvolan Sanomat. 5.4.2014. Kaakon Viestintä. Viitattu 18.2.2015.
  31. Kakkosen Itäistä lohkoa ei täydennetä 17.2.2015. Suomen Palloliitto. Viitattu 18.2.2015.
  32. Konkurssiin mennyt Veikkausliigan mestariseura palaa edustusjalkapalloon – sarjapaikka löytyi Kolmosesta Ilta-Sanomat. 7.11.2016. Viitattu 7.11.2016.
  33. Toimisto Myllykosken Pallo -47. Viitattu 11.4.2014.
  34. a b Somppi 2007, 173.
  35. Jalkapallovaikuttaja Matti Tiihosella on vaikea tehtävä Kouvolan Sanomat. 28.12.2014. Kaakon Viestintä. Viitattu 9.1.2015.
  36. Seppo Mäkisestä MyPan puheenjohtaja 30.11.2007. Veikkausliiga. Viitattu 18.2.2015.
  37. Seppo Miettinen MyPan toiminnanjohtajaksi 12.3.2008. Veikkausliiga. Viitattu 18.2.2015.
  38. Petri Tiaisesta MYPA:n toiminnanjohtaja 23.4.2010. Yle Urheilu. Viitattu 18.2.2015.
  39. Marco Mansosta MYPAn toiminnanjohtaja 16.8.2012. Veikkausliiga. Viitattu 18.2.2015.
  40. Stadion Myllykosken Pallo -47. Viitattu 11.4.2014.
  41. a b c d Somppi 2007, 144–167.
  42. a b Joukkue mypa.fi. Viitattu 28.3.2017.
  43. a b c Liigapelaajat Veikkausliiga. Viitattu 10.4.2015.
  44. a b Liigavalmentajat Veikkausliiga. Viitattu 10.4.2015.
  45. Matches UEFA. Viitattu 9.1.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]