Myllykoski (paperitehdas)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Myllykosken paperitehdas)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Myllykoski Oy, vuoteen 1971 Myllykosken paperitehdas,[1] oli UPM-Kymmene -konserniin kuulunut tehdas Kouvolan Myllykoskella. Tehdas kuului vuosina 1920–1952 Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiöön, 1952–2011 Myllykoski-konserniin. Vuonna 2011 UPM-Kymmene Oyj osti tehtaan. Tehdas työllisti loppuvaiheessa noin 400 henkilöä. Tehtaan työntekijöitä edusti Paperiliiton Myllykosken osasto 35 r.y. Tehtaan viimeisenä pääluottamusmiehenä toimi Timo Byman. Työntekijöiden irtisanomisaika alkoi tammikuussa 2012 ja koneiden huolto- siivous- ja purkutyöt kestävät noin puoli vuotta. Viimeinen tehtaanjohtaja tehtaalla oli Timo Suutarla.

Yhtyneet Paperitehtaat -konsernin seuraaja UPM-Kymmene Oyj sopi vuoden 2010 lopulla Myllykoski Paper Oy:n emoyhtiön Myllykoski Oyj:n ostamisesta. Kauppa sai EU:n kilpailuviranomaisten hyväksynnän 13.7.2011[2]. UPM tiedotti 23.9.2011 saattaneensa loppuun prosessin Myllykoski Paperin 35 prosentin omistusosuuden ostamisesta M-Realilta [3]. UPM sai näin vuoden 2011 aikana omistukseensa sekä Myllykoski Paperin että Myllykoski Oyj:n kokonaan. Elokuussa 2011 UPM ilmoitti tehtaan sulkemisesta vuoden 2011 loppuun mennessä.[4]

Vuonna 1924 Voith ehdotti tehtaan uusimista ja tarjosi rakennettavaksi 5 500 mm leveää suurta paperikonetta. Hanketta ei toteutettu. Myllykoskelle suunniteltiin myös kartonkikonetta 1940- ja -50 lukujen vaihteessa. Tämäkään hanke ei toteutunut. Tehtaan lakkauttamisen yhteydessä vuonna 2011 UPM on etsinyt tehtaalle uusiokäyttöä kartongin valmistajana. Tehtaan koneista PK4 ja PK6 sopisivat teoriassa kartonginvalmistukseen pienin muutoksin. PK7 ei sovi kartonkikoneeksi, koska siinä on kitaformeri.

Suomen Bioetanoli Oy (SBE) ja UPM-Kymmene Oyj ovat käyneet neuvotteluita tehtaan ostamisesta ja muuttamisesta bioetanolilaitokseksi.[5]

Tehtaan osti Redeve Oy huhtikuussa 2018.[6]

Tehtaan paperikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllykosken paperitehtaalla oli loppuvaiheessa kaksi tuotantokäytössä ollutta paperikonetta (PK4 ja PK6), joiden yhteinen tuotantokapasiteetti oli noin 380 000 t/a. Paperikone PK7 pysäytettiin marraskuussa 2011, paperikone PK5 on seissyt vuodesta 2002 ja museopaperikoneena säilytetty paperikone PK3 70-luvulta saakka. Myllykoski Paper päätti romuttaa PK5-koneen vuonna 2006 ja kone purettiin 2012. Musopaperikone PK3 siirrettiin UPM:n Keskusarkistoon Valkeakoskelle vuonna 2012 tehtaan lopettamisen yhteydessä.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PK1 Viipurin konepaja 1905-19xx Tasoviira 2 100 mm 95 m/min 1 104 t/a, ruskea, värillinen ja valkoinen käärepaperi, apteekkipaperi 28-30 g/m², tulitikkupaperi, tupakkapaperi 19 g/m² (paino- ja käärepaperit) Jenkkisylinteri, poistettu
Paperikone PK2 Füllner 1908-1969 Tasoviira 2 400 mm 100 m/min 5 078 t/a (alkuperäinen 3 400 t/a), 10 800 t/a (1968), sanomalehtipaperi, tapettipaperi, kirjoitus- ja albumipaperi, kovakiiltoinen painopaperi, MG-paperit Kiillotuskalanteri. Kone poistettu
Paperikone PK3 Viipurin konepaja (1907) 1916-1977 (purettu vuonna 2012) Tasoviira 2 400 mm 95 m/min 2 383 t/a, Toispuolisesti kiillotettu valkoinen käärepaperi, luonnonruskea käärepaperi, SC-paperi Jenkkisylinteri. Hankittu käytettynä Loimijoen paperitehtaalta, Museopaperikone 1977-2012. Kone on siirretty UPM:n Keskusarkistoon Valkeakoskelle (Lempääläntie 18 B) ja entisöity museokäyttöön näyttelyesineeksi.
Paperikone PK4 (vanha) Karlastads Mekaniska Verkstad 3.6.1933-1984 Tasoviira 5 410 mm alkuper. 400 m/min 40 000 t/a, LWC-paperi 60 kuivaussylinteriä. Poistettu, tilalle rakennettu uusi PK4. Tehdassalin suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist.
Paperikone PK4 (uusi) Valmet 1984-12.12.2011 klo 22:00 (Uusittu 1988, 2003) Tasoviira 5 420 mm 230 000 t/a (550 t/d), MWC-paperi M-Cote Offset, M-Brite Offset Purettu. Rakennettu vanhan PK4:n paikalle. Tehdassalin suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist vuonna 1933. Tehdassalin kantaviin betonirakenteisiin tehty terästuenta rakennuksen katolle PK4-uusinnan yhteydessä.
Paperikone PK5 Walmsley (Valmet) 12/1935-2002 (Uusittu 1980) Purettu 2012. Tasoviira, Valmet (1980) 5 450 mm Valmet (1968, 1978) 600 m/min (alkuperäinen 450 m/min) 70 000 t/a (260 t/d) (alkuperäinen 40 000 t/a), SC-paperi (PCR, PCO) 58 kuivaussylinteriä. Kone purettu 2012. Tehdassalin suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist.
Paperikone PK6 Valmet 1961-12.12.2011 (uusittu 1993) Hybridiformeri 5 380 mm 150 000 t/a, SC-paperi MY PLUS, MY GOLD Purettu 2014.
Paperikone PK7 Valmet 1971-11/2011 (uusittu 1986, 1988, 1998) Kitaformeri 7 380 mm 220 000 t/a, SC-paperi MY PLUS, MY GOLD Kone suljettu. Myyty Kiinaan elintarvikepaperin valmistukseen. Purettu 2013.

Museopaperikone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museopaperikone oli tehtaan tiloissa paikalleen museoitu lähes toimintakuntoinen paperikone PK3. Kone oli toiminnassa vuosina 1919-1972. Kone oli Viipurin konepajan valmistama. Koneella valmistettiin toispuolisesti kiillotettua valkoista käärepaperia, luonnonruskeaa käärepaperia ja SC-paperia. Kone hankittiin käytettynä Loimijoen paperitehtaalta minne se oli alun perin asennettu vuosisadan ensimmäisinä vuosina. Kaupan toteuttajana Loimaan paperitehdashankkeen johtomiehiin kuulunut Wilh. Bensow, joka oli ostanut koneen vuonna 1912 Loimaan kaatuneelta tehtaalta. Bensow myi koneen edelleen Myllykosken Puuhiomo Oy:lle. Tehdasrakennuksen vanhimpia osia on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist. Konetta ylläpiti Teknillisen korkeakoulun Puunjalostajakilta. Killalla oli nimetyt toimihenkilöt (Konemestari ja Nuorempi konemestari) koneen ylläpitoa varten. Kone on purettu ja entisöity Valkeakoskelle UPM-Kymmene Oyj:n Keskusarkistoon.

Merkittäviä vuosilukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1892 Myllykoski Träsliperi Aktiebolag perustettiin.
  • 1920 Myllykoski Träsliperi Aktiebolag, Aktiebolag Simpele ja Osakeyhtiö Jämsänkoski yhdistettiin ja Yhtyneet Paperitehtaat perustettiin.
  • 1928 Uusi hiomo
  • 1928 Voimalaitos
  • 1933 Uusi paperikone PK4
  • 1933 Uusi paperitehdas ja paperikone
  • 1935 Uusi paperikone PK5
  • 1952 Myllykoski irtautuu Yhtyneistä Paperitehtaista
  • 1961 Uusi paperikone PK6
  • 1971 Uusi paperikone PK7
  • 1984 Paperikone PK4:n uusinta
  • 1993 Paperikone PK6:n uusinta
  • 1996 Myllykoski Oy muodosti strategisen allianssin Metsä-Serla Oy:n kanssa. Metsä-Serla osti 35 prosentin osuuden Myllykoski Paper Oy:stä.
  • 1998 Paperikone PK7:n uusinta
  • 1999 Myllykoski Paper Oy:n ja Vattenfall Oy:n energiantuotannon yhteistyö alkoi.
  • 2001 Uusi 88 megawatin sekapolttoainekattila voimalaitokselle
  • 2002 Paperikone PK5 pysäytetään
  • 2003 MWC500 projekti (PK4 uudistettiin)
  • 2005 Uusi peroksidivalkaisutehdas, korkeavaaleuksinen MY GOLD lanseerattiin
  • 2011 Yhtyneet paperitehtaat Oy:n seuraajayhtiö UPM-Kymmene Oyj ostaa tehtaan
  • 11/2011 PK7 pysäytetään
  • 12/2011 PK4 ja PK6 pysäytetään
  • 12/2011 Tehdas suljetaan pysyvästi
  • 1/2012 Paperikoneiden PK3 ja PK5 purkaminen aloitetaan
  • 2013 Paperikoneet PK7 ja PK4 puretaan
  • 2014 Paperikone PK6 puretaan
  • 2018 UPM myy Myllykosken tehdasalueen

Dokumenttielokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Myllykoski – viimeinen rulla, 2012

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 607
  2. UPM Pörssitiedote 13.7.2011 UPM. Viitattu 21.7.2011.
  3. UPM Lehdistötiedote 23.9.2011 Viitattu 24.9.2011.
  4. UPM:ltä raju leikkausohjelma, Myllykoski suljetaan, viitattu 1.9.2011
  5. Neuvottelut bioetanolitehtaasta käynnistyvät uudelleen Kouvolan Sanomat. Viitattu 4.4.2016. fi-FI
  6. https://yle.fi/uutiset/3-10222807

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]