Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1945–1946

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mestaruussarjan kausi 1945–46
Joukkueiden määrä 8
Ajankohta 19. elokuuta 1945−
21. kesäkuuta 1946
Mestari VIFK
2. Mestaruussarjan mestaruus
2. Suomen mestaruus
Toinen sija TPS
Kolmas sija VPS
Pudonneet joukkueet KPT
IF Drott
Ottelut 56
Maalit 231 (4,1 per ottelu)
Paras maalintekijä Keijo Kihlman (12)
Suurin kotivoitto TPSKIF 6−0
VIFKKPT 6−0
SudetKPT 6−0
Suurin vierasvoitto IF DrottSudet 1−9
Eniten maaleja ottelussa IF DrottSudet 1−9
IF DrottVIFK 2−8
SudetIF Drott 7−3
Kokonainen yleisömäärä 79 815
Yleisökeskiarvo 1 425
Alempi sarjataso Suomensarja

 ← 1945

1946–47 → 

Mestaruussarjan kauden 1945–46 joukkueet

Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1945–46 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan 14. kausi. Kaudella 1945–46 Mestaruussarja pelattiin kevätkauden karsintasarjan jälkeen kahdeksan joukkueen kaksinkertaisena sarjana ja sarjan alku siirtyi jälleen syyskaudelle.[1]

Mestaruussarjan voitti VIFK, joka varmisti toisen Mestaruussarjan mestaruutensa toiseksi viimeisessä ottelussa 10. kesäkuuta 1946, kun se voitti IF Drottin maalein 6–1.[2] Jalkapallon Suomen mestaruus ratkaistiin Mestaruussarjan mestarin ja TUL:n mestarin TPV:n välisessä kaksiosaisessa otteluparissa. VIFK:n voitettua ensimmäisen ottelun ja TPV:n toisen, pelattiin kolmas ja ratkaiseva ottelu Olympiastadionilla 7. elokuuta 1946. Mestaruusottelun sekä toisen Suomen mestaruutensa voitti VIFK Sven Veijolan (2), Helge Svahnin, Pekka Lindroosin ja John Sjöbergin maaleilla 5–1.[3] Mestaruussarjassa viimeiseksi jääneet KPT ja IF Drott putosivat Suomensarjaan.

Mestaruussarjan maalikuninkuuden kaudella 1945–46 voitti TPS:n Keijo Kihlman 12 maalilla.[4] Mestaruussarjan yleisömäärä kaudella 1945–46 oli yhteensä 79 815 henkeä eli keskimäärin 1 425 katsojaa ottelua kohti.[5]

Karsintasarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestaruussarjaan osallistui kahdeksan joukkuetta kevätkauden karsintasarjan perusteella.[6]

Joukkue Kaupunki
Helsingin Palloseura (HPS) Helsinki
IF Drott Pietarsaari
Kronohagens IF (KIF) Helsinki
Kuopion Pallo-Toverit (KPT) Kuopio
Turun Palloseura (TPS) Turku
Vaasan Palloseura (VPS) Vaasa
Vasa IFK (VIFK) Vaasa
Viipurin Sudet (Sudet) Helsinki

Sarjataulukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
S Joukkue O V T H TM PM ME Pist
1 VIFK 14 10 2 2 46 18 +28 22
2 TPS 14 8 2 4 40 22 +18 18
3 VPS 14 8 2 4 27 16 +11 18
4 HPS 14 7 3 4 23 11 +12 17
5 KIF 14 6 3 5 25 32 −7 15
6 Sudet 14 5 2 7 36 29 +7 12
7 KPT (P) 14 3 3 8 18 33 −15 9
8 IF Drott (P) 14 0 1 13 16 70 −54 1

Lähde: Jalkapallokirja 1946–47[7]

(P) = Putoaja

Koti \ Vieras1 VIFK TPS VPS HPS KIF SUD KPT DRO
VIFK 3–3 0–1 2–0 5–2 2–1 6–0 6–1
TPS 0–4 2–0 1–1 6–0 5–3 2–3 4–0
VPS 4–0 3–2 0–1 3–0 3–2 0–0 3–1
HPS 0–1 4–1 2–0 1–2 0–1 3–1 1–0
KIF 1–1 0–3 2–2 0–5 2–0 3–2 4–2
Sudet 2–5 0–1 2–1 0–3 1–1 6–0 7–3
KPT 1–3 1–3 1–2 0–0 0–1 2–2 3–1
IF Drott 2–8 0–7 1–5 2–2 1–7 1–9 1–4

Lähde: Jalkapallokirja 1945–46[8]; Jalkapallokirja 1946–47[7]
1 Kotijoukkue vasemmanpuoleisessa sarakkeessa.
Värit: Sininen = kotivoitto; Keltainen = tasapeli; Punainen = vierasvoitto.

Maalintekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelaaja Joukkue M
1 Suomi Keijo Kihlman TPS 12
2 Suomi Pentti Uusikylä VPS 11
3 Suomi Karl-Gustav Lantz VIFK 10
4 Suomi John Sjöberg VIFK 9
5 Suomi Sven Veijola VIFK 8
6 Suomi Oiva Larmela KIF 7
Suomi Unto Pönniö Sudet
Suomi Urho Teräs TPS
Suomi Leo Turunen Sudet

Lähteet: Jalkapallokirja 1946–47[9]

Suomen mestaruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallon Suomen mestaruus ratkaistiin Mestaruussarjan mestarin VIFK:n ja kauden 1945–46 TUL:n Mestaruussarjan mestarin TPV:n välillä. Kaksiosaisen otteluparin voittaja ratkaistiin laskemalla kahden ottelun pisteet yhteen.

10. heinäkuuta 1946 TPV 2–5 VIFK Pyynikin kenttä, Tampere
Forsblom Maali 55' (rp.)
Alanne Maali 70'
Sjöberg Maali 7', 26', 59' (rp.), 80' (rp.)
Koivusalo Maali 23'
Yleisömäärä: 2 601
Tuomari: Gösta Vickström

21. heinäkuuta 1946 VIFK 0–1 TPV Hietalahden jalkapallostadion, Vaasa
Lara Maali 56' Yleisömäärä: 2 000
Tuomari: Wolf Karni

Kahden ottelun jälkeen pisteet olivat tasan 2–2, joten mestaruus ratkaistiin kolmannessa ottelussa puolueettomalla kentällä.[10][11]


7. elokuuta 1946 VIFK 5–1 TPV Olympiastadion, Helsinki
Veijola Maali 9', 53'
Svahn Maali 25'
Lindroos Maali 44'
Sjöberg Maali 70'
Lara Maali 89' Yleisömäärä: 4 197
Tuomari: Wolf Karni

VIFK voitti Suomen mestaruuden.[3]

Suomen mestarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelaaja O M
Suomi Kurt Sand (mv) 14 0
Suomi Erik Beijar 13 3
Suomi Elis Hagfors 11 0
Suomi Valde Haldin 14 2
Suomi Bengt Johansson 9 0
Suomi Karl-Gustav Lantz 13 10
Suomi Kurt Martin 14 2
Suomi Stig-Göran Myntti 14 4
Suomi John Sjöberg 14 9
Suomi Helge Svahn 14 6
Suomi Sven Veijola 7 8

Lähteet: Jalkapallokirja 1981[12]; Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006[13]

Joukkueessa pelasivat myös Gunnar Koivusalo (10/1) ja Eskil Strömman (4/0).[14]

  1. Suomen Palloliiton edustajakokouksen pöytäkirja 8.4.1945 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Helsingin Sanomat 11.6.1946
  3. a b Helsingin Sanomat 8.8.1946
  4. Lahtinen, Esko S. – Lahti, Markku – Meri, Heikki – Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 116. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
  5. Suomen Palloliiton vuosikertomus 1946, s. 55 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Jalkapallokirja 1945–46, s. 7. Suomen Palloliitto, 1945–46.
  7. a b Jalkapallokirja 1946–47, s. 48. Suomen Palloliitto, 1946–47.
  8. Jalkapallokirja 1945–46, s. 52−53. Suomen Palloliitto, 1945–46.
  9. Jalkapallokirja 1946–47, s. 26. Suomen Palloliitto, 1946–47.
  10. Helsingin Sanomat 11.7.1946
  11. Helsingin Sanomat 22.7.1946
  12. Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Meri, Heikki – Salopuro, Kaija – Suomalainen, Ilkka: Jalkapallokirja 1981, s. 113. Suomen Palloliitto, 1981. ISBN 951-9392-02-5
  13. Juha Vuorinen ja Markku Kasila: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006 (Suomen urheilumuseosäätiö, 2007)
  14. Juha Kanerva (toim.): Jalkapallon pikkujättiläinen (WSOY, 2003); Juha Vuorinen ja Markku Kasila: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006 (Suomen urheilumuseosäätiö, 2007)