Suomen Tennisliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen Tennisliitto r.y. (STL) on tenniksen kattojärjestö Suomessa. Liitto perustettiin 22. huhtikuuta 1911, aluksi nimellä Suomen Verkkopalloliitto.[1] Suomen Tennisliitto on Suomen Olympiakomitea ry:n, Euroopan tennisliiton ja Kansainvälisen tennisliiton jäsen.[2]

Liittoon kuuluu 199 seuraa ja sen jäsenmäärä on 19 313. Jäsenistä 8 231 on miehiä, 3 116 naisia ja loput junioreita.[3] Liitto vastaa miesten Davis Cup -joukkueen ja naisten Fed Cup -joukkueen toiminnasta.[4]

Liiton hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä, joiden toimikausi kestää kaksi vuotta.[3] Hallituksen puheenjohtajana toimii Toni Pokela ja toimitusjohtajana Teemu Purho.[5][6] Lisäksi liitolla on yhteensä 11 toimikuntaa ja työryhmää.[7] Liitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa jäsenlehteä Tennis.[8]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Tennisliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 1 978 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 356 000 euroa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tennis Suomessa Tennisverkko. Tennisliitto. Arkistoitu 25.5.2010. Viitattu 3.5.2010.
  2. Suomen Tennisliitto r.y.:n toimintasäännöt Tennisverkko. Suomen Tennisliitto. Arkistoitu 24.5.2010. Viitattu 3.5.2010.
  3. a b Suomen Tennisliitto ry Tennisverkko. Suomen Tennisliitto. Viitattu 3.5.2010.
  4. Valmennus Tennisverkko. Tennisliitto. Arkistoitu 24.5.2010. Viitattu 3.5.2010.
  5. Toimisto, hallitus ja toimikunnat | Suomen Tennisliitto Suomen Tennisliitto. Viitattu 18.3.2018.
  6. Tennisliitto sai uuden toimitusjohtajan MTV3.fi. 19.3.2010. MTV Oy. Viitattu 3.5.2010.
  7. Toimikunnat Tennisverkko. Suomen Tennisliitto. Arkistoitu 24.4.2010. Viitattu 3.5.2010.
  8. Tennis-lehti Tennisverkko. Suomen Tennisliitto. Arkistoitu 29.5.2010. Viitattu 3.5.2010.
  9. Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.