Suomen Uimaliitto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen Uimaliitto ry on vuonna 1906 perustettu 135 jäsenseuran muodostama uintiurheilun keskusliitto.
Missio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Uimaliiton missio on uimataidon edistäminen. Tarkoituksena on, että harrastajat saavat siitä elinikäisen pääoman ja että kilpaileville uintiurheilijoille on mahdollisuus saavuttaa myös kansainvälistä menestystä.
Uimaliitto toimii vahvasti kunto- ja terveysliikunnan, nuorisotoiminnan sekä huippu-uintiurheilun (uinti, vesipallo, uimahyppy, taitouinti) alueilla.
Suomen Uimaliiton ja Suomen uintiurheilun historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1906: Suomen Uimaliitto perustetaan ja saman tien uidaan ensimmäiset uinnin Suomen mestaruuskilpailut.
- 1908: Vesipallon Suomen mestaruussarja käynnistyy ja Kansainvälinen uimaliitto FINA perustetaan.
- 1912: Toivo Aro ylsi neljänneksi uimahypyissä kesäolympialaisissa Tukholmassa.
- 1916: Suomenkieliset valtaavat Uimaliiton.
- 1918: Uinnin Suomen mestaruuskilpailut ainoastaan naisille.
- 1920: Suomen ensimmäinen olympiamitali Arvo Aaltosen ansiosta kesäolympialaisissa – pronssia 200 ja 400 metrin rintauinnissa. Yrjä Valkama suorien uimahyppyjen viidenneksi.
- 1928: Suomen ensimmäinen uimahalli avataan Helsinkiin, Yrjönkadulle.
- 1931: Toivo Reingoldt rikkoo ensimmäisenä suomalaisena maailmanennätyksen, matkana 500 metrin rintauinti.
- 1935: Heikki Hietanen alittaa ensimmäisenä suomalaisena minuutin haamurajan 100 metrin vapaauinnissa.
- 1938: Uimaliitto liittyy Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon SVULiin.
- 1940: Helsingin Uimastadion valmistui. Uintikäyttöön vasta 1947 sodan takia.
- 1946: Kansanuinnit alkavat. Jatkossa uidaan useita pohjoismaisia kansanuintimaaotteluita.
- 1947: Margit Hietamäki-Leskinen kuudes 200 metrin rintauinnissa EM-kilpailuissa.
- 1948: Uimahyppääjä Ilmari Niemeläinen saavuttaa olympiapronssia Lontoon kesäolympialaisissa – arkkitehtuurikilpailussa.
- 1952: Helsingin Uimastadionilla järjestetään olympialaiset.
- 1956: Uimaliiton julkaisema Uinti-lehti alkaa ilmestyä.
- 1958: Karri Käyhkö ui seitsemänneksi EM-kilpailuissa Budapestissa 100 metrin vapaauinnissa.
- 1960: Suomen viestijoukkue (Ilkka Suvanto, Kari Haavisto, Stig-Olof Grenner ja Karri Käyhkö) sijoittuu viidenneksi Rooman olympialaisissa 4x200 metrin vapaauintiviestissä.
- 1964: Eila Pyrhönen ui 100 metrin perhosuinnissa neljänneksi Tokion olympialaisissa
- 1966: Eila Pyrhönen ui 100 metrin perhosuinnissa kolmanneksi EM-kilpailuissa Utrechtissa.
- 1969: Marjatta Hara ui Euroopan ennätyksen 800 metrin vapaauinnissa.
- 1972: Ensimmäiset taitouinnin SM-kilpailut.
- 1984: Maarit Sihvonen voittaa B-finaalin Los Angelesin olympialaisissa 200 metrin vapaauinnissa.
- 1990: Nuorten EM-uinneissa Dunkerquessa suomalaiset saavuttavat yhdeksän mitalia, pääasiassa Antti Kasvion ja Jani Sievisen ansiosta.
- 1992: Antti Kasvio ui Barcelonan olympialaisissa pronssille 200 metrin vapaauinnissa, voittaen Suomen ensimmäisen uinnin olympiamitalin 72 vuoteen.
- 1994: Antti Kasvio ja Jani Sievinen uivat molemmat kultaa ja hopeaa MM-altaassa Roomassa. Jani Sievinen ui uuden maailmanennätyksen 1.58,16, joka pysyi voimassa lähes yhdeksän vuotta. Aika on edelleen matkan Suomen-ennätys. Jani Sievinen valitaan Vuoden Urheilijaksi, ja Kasvio on kilpailussa toinen.
- 1996: Jani Sievinen ui hopealle Atlantan olympialaisissa 200 metrin sekauinnissa.
- 1999: Jukka Piekkanen hyppää pronssia Istanbulin EM-kilpailuissa 3 metrin ponnahduslaudalla.
- 2000: EM-uinnit Mäkelänrinteen uintikeskuksessa Helsingissä. Jere Hård ui Euroopan mestaruuden 50 metrin perhosuinnissa.
- 2003: Hanna-Maria Seppälä ui 100 metrin vapaauinnin maailmanmestaruuden Barcelonan MM-kilpailuissa. Seppälästä myös Vuoden Urheilija ensimmäisenä naisuimarina.
- 2004: Joona Puhakka voittaa Euroopan mestaruuden metrin ponnahduslaudalla Madridissa. Vuoden 2006 lyhyen radan EM-kilpailut myönnetään Helsingin järjestettäviksi.
- 2005: Suomen uimahalleissa yli 24 miljoonaa käyntikertaa.
- 2006: Uusin ja kaikkiaan kymmenes 50 metrin altaan uimahalli vihitään käyttöön Vaasassa. Uinnin EM-kilpailut järjestetään Helsingissä, Suomen joukkue voittaa kolme mitalia (Hanna-Maria Seppälä kaksi, miesten viestijoukkue 1).
- 2008: Hanna-Maria Seppälä sijoittuu neljänneksi Pekingin olympialaisissa naisten 100m vapaauinnin finaalissa, sivuten Eila Pyrhösen vuonna 1964 tekemää ennätystä Suomen parhaana olympiasijoituksena naisten uinnissa.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Rahoituksen lähde | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus | 756 000 €[1] | 756 000 €[1] |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Viitattu 23.5.2018.
