Tampereen jäähalli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen jäähalli
Tampereen jäähalli 2011.jpg
Rakennuksen tiedot
Sijainti Keltinkatu 2, 33530 Tampere
Koordinaatit 61°29′45″N, 023°49′27″E
Avattu 29. tammikuuta 1965
Remontoitu 1981, 1990, 2001–2002, 2009, 2014
Laajennettu parvikatsomo
Omistaja Tampereen kaupunki
Kenttä jää
Kustannukset 1,2 miljoonaa
(vuoden 2005 rahassa)
Arkkitehti Jaakko Tähtinen
Käyttäjät

Ilves (1965–2021)
Tappara (1965–2021)
Koovee (1965–83, 1988–90, 1994–97, 2018–)

Katsojakapasiteetti
  • Yhteensä: 7 300
  • Istumapaikkoja: 5 629
  • Seisomapaikkoja: 1 359
  • Aitiot: 312
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tampereen jäähalli (myös Hakametsän jäähalli) on Tampereella, Kissanmaan kaupunginosassa sijaitseva Suomen vanhin jäähalli. Arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema halli rakennettiin vuoden 1965 jääkiekon MM-kilpailuja varten. Valmistumisensa jälkeen hallia on kunnostettu ja nykyaikaistettu useita kertoja, laajasti viimeksi vuosina 2001–2002. Vuonna 2007 Hakametsään tuli uusi tulostaulu, joka näyttää myös videokuvaa.

Tampereen jäähalli on Mestiksessä pelaavan Kooveen kotiareena, aiemmin sitä käyttivät myös jääkiekon SM-liigassa pelaavat Ilves ja Tappara. Ilves pelasi viimeisen SM-liigaottelunsa hallissa 26. marraskuuta[1] ja Tappara 27. marraskuuta 2021, minkä jälkeen joukkueet siirtyvät pelaamaan uudella Tampereen Kannen areenalla.

Arkkitehtuuri ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakametsän halli ulkoa. Kuvassa näkyvät sekä riippukatto että vinot vetotangot, jotka ovat Hakametsän jäähallin tunnusomaisimpia piirteitä.
Harjoitushalli Haka 2.

Jäähallin suunnitteli arkkitehti Jaakko Tähtinen. Sen leimallisia piirteitä ovat satulanmuotoinen riippukatto ja päätyjen vinot vetotangot.[2] Tähtinen teki suunnitelmassaan yhteistyötä jääkiekkoilijoiden ja muiden jääkiekkoihmisten kanssa, ja hän hyväksytti piirustuksensa paikallisilla kiekkoihmisillä.[3]

Hallia katsomoiden alapuolella kiertävä pääkäytävä sijaitsee maanpinnan tasalla ja itse kenttä noin kolme metriä alempana.[2] Pääkäytävän alla hallin pohjakerroksessa sijaitsevat pukuhuoneet ja muut huoltotilat sekä Ilveksen ja Tapparan kerhotiloja. Hallin toisella pitkällä sivulla on parvikatsomo, jonne (kuten seisomakatsomoihinkin) noustaan hallin kulmauksissa sijaitsevia portaita. Toisella pitkällä sivulla on kaksikerroksinen aitiorakennelma, jossa on yritysaitioiden lisäksi tiloja tiedotusvälineille ja toimitsijoille.

Pääsisäänkäynnit sijaitsevat hallin kulmissa. Lisäksi jokaisen katsomoaukon kohdalla on ovi, joka voidaan tarvittaessa avata, jos halli on tyhjennettävä nopeasti esimerkiksi tulipalon tai muun vaaratilanteen vuoksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion selostamo Hakametsässä 1965.

Suomi sai maaliskuussa 1963 järjestettäväkseen vuoden 1965 MM-kilpailut. Kisaisännyyden ehtona oli jäähalli, jonka Helsingin kaupunki oli luvannut jo rakentaa. Pääkaupungin hallihanke viivästyi, ja kesään mennessä näytti jo selvältä, ettei halli valmistu kevääksi 1965. Jääkiekkoliiton Reijo Mannerla ja puheenjohtaja Harry Lindblad järjestivät tapaamisen Tampereen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin kanssa. Urheilumiehenä tunnettu Lindfors innostui asiasta ja tajusi myös ensimmäisen Suomessa järjestettyjen MM-kisojen markkina-arvon.[4]

Tampereen jääkiekon SM-sarjaseurat olivat pelanneet ottelunsa kaupungin keskustan tuntumassa Koulukadun tekojääradalla. Laskelmien perusteella halvimmaksi vaihtoehdoksi hallille tulisi Koulukadun kattaminen. Hanketta ajoi tekojääradan rakennuttanut Tampereen keinojääratayhdistys. Kaupunki puuttui kuitenkin asiaan, sillä Koulukadun alueen pysäköintimahdollisuudet olivat olemattomat. Kaupunki piti parhaana paikkana Hakametsää.[4]

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 26. kesäkuuta 1963 jäähallin rakentamisesta. Rakennustyöt aloitettiin Hakametsässä 8. tammikuuta 1964. Ensimmäinen ottelu hallissa pelattiin 29. tammikuuta 1965 Tampereen ja muun Suomen välillä. Televisioitua ottelua seurasi yli 6 000 maksanutta katsojaa.[3] Ottelu päättyi tasan 4–4. SM-sarja siirtyi halliaikaan kaksi päivää myöhemmin Ilveksen ja Tapparan kohdatessa ottelussa, jonka Ilves voitti maalein 5–3.[5][6] Ilveksen ja Tapparan lisäksi myös SM-sarjassa silloin pelannut Koovee siirtyi välittömästi käyttämään hallia.[7]

Halli isännöi Helsingin kanssa koripallon vuoden 1967 EM-kilpailuja. Tampereella pelattiin 36 ottelua.[6] Vuonna 1977 hallissa pelattiin lentopallossa sekä miesten että naisten EM-kilpailuja, naisten kisoista myös mitaliottelut.[6]

Jäähallin viereen on rakennettu kaksi harjoitushallia. Hakametsä 2 valmistui 1974 ja Hakametsä 3 vuonna 1995.[8] Hakametsä 2 vetää nykyisellään 800 katsojaa; Hakametsä 3:ssa ei ole katsomoa.

Alkuperäisessä asussaan halli veti 10 200 katsojaa, joista 1 573 mahtui istumaan.[5] Vuosien 1981–1982 remontin aikana päätyjen pitkien sivujen seisomakatsomot muutettiin istumakatsomoiksi. Samalla rakennettiin uusi E-parvikatsomo. Yleisökapasiteetti pieneni tällöin 8 563:een.[9] E-katsomo toimi alkujaan vuoden 1982 MM-kilpailujen lehdistökatsomona. Samana vuonna analoginen kellotaulu vaihdettiin digitaaliseen.[10]

Kulmien seisomokatsomot korvattiin istumapaikoilla vuonna 1986, jolloin yleisömäärä pieneni 7 700 katsojaan. Neljä vuotta myöhemmin katsomoon lisättiin kolme alariviä, mikä kasvatti kapsiteetin 8 044 katsojaan. Alarivit poistettiin vuonna 1999. Vuoden 2014 remontin jälkeen katsomossa oli tilaa 7 300 katsojalle. Yleisömäärä oli pienentänyt vuoden 2009 remontti, jolloin yhteen kulmaukseen oli rakenettu kuusi uutta aitiota, ja vuoden 2014 remontti, missä C1- ja D1-katsomot palautettiin seisomokatsomoiksi. Yleisöstä 5 629 mahtui istumaan ja 1 359 seisomaan. Lisäksi aitoissa oli 312 paikkaa.[9]

Panoramaamakuva Hakametsän hallista.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakametsän hallin aikana sisäjäillä voitettuja mestaruuksia on Tapparalla yksitoista, Ilveksellä kolme ja Kooveellä yksi.

Mestaruus on ratkennut Hakametsässä 11 kertaa. Heti avajaisvuonna 1965 Ilves ja Porin karhut olivat tasapisteissä, jolloin mestaruus ratkesi uusintaottelussa Hakametsässä. Karhut voittivat Suomen mestaruuden numeroin 5–1. Sen lisäksi mestaruuden on voittanut Hakametsässä Tappara (1977, 1982, 1986, 1988 ja 2016), TPS (1976, 1990, 2001) ja Kärpät (1981 ja 2018).[11]

Vaikka hallin pääasiallinen käyttötarkoitus on ollut jääkiekossa, siellä on järjestetty myös monia muitakin urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Jääkiekkotoiminta on 2010-luvulla vastannut noin 90-prosenttisesti hallin käytöstä. Pääosa tapahtumista ovat Ilveksen ja Tapparan harjoituksia ja liigaotteluita.[12]

Muut urheilutapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäisin hallissa pelataan usein kansainvälisen tason lentopallo-otteluita, ja lisäksi järjestetään satunnaisesti konsertteja ja taitoluistelunäytöksiä. Kesäisin parkkialueella on myös erilaista toimintaa, kuten rantalentopalloa, katulätkää ja kirpputoreja.[12] Suomen jääkiekkomuseo toimi hallissa vuodesta 1979 vuoteen 2001, jolloin se muutti museokeskus Vapriikkiin.[13]

Hallissa on järjestetty jääkiekon MM-kilpailujen otteluita vuoden 1965 lisäksi vuosina 1982, 1991, 1997 ja 2003 sekä naisten MM-kilpailut vuonna 1992. Koripallossa halli on isännöinyt muun muassa vuoden 1967 EM-kilpailujen otteluita, Suomen maajoukkueen otteluita sekä Tampereen Pyrinnön SM-loppuotteluita.[6]

Hallissa järjestettiin kreikkalais-roomalaisen painin MM-kilpailut 1965[12] ja vuoden 1981 nyrkkeilyn Euroopan-mestaruuskilpailut, joista kummastakin isäntämaa saavutti kaksi mitalia.[6] Nyrkkeilyssä hallissa on järjestetty myös vuoden 1993 MM-kilpailut ja vuoden 2000 EM-kilpailut. Lentopallon sekä miesten että naisten EM-lopputurnausotteluita halli isännöi vuonna 1977, judon EM- ja karaten MM-kilpailuja vuonna 2006, karaten EM-kilpailuja vuonna 2014, ringeten MM-kilpailuja vuonna 2010 ja rullakiekon MM-kilpailuja vuonna 2015lähde?. Vuonna 2009 hallissa järjestettiin Euroopan nuorten olympiafestivaalien avajaiset ja judokilpailut.[6]

Hallissa on järjestetty lukuisia konsertteja. Esimerkiksi Motörhead, Hanoi Rocks, Iron Maiden, Slipknot, Korn, Slayer, Alice Cooper, Nightwish ja Deep Purple ovat soittaneet Hakametsässä.

Kattoon jäädytetyt paidat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilves[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tappara[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KOOVEE[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hakametsän yleissuunnitelma (pdf) Tampereen kaupunki. Viitattu 12.3.2017.
  • Halli täynnä huimaa historiaa. Tapparan kausijulkaisu 2020–2021, s. 4–5
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
  • Viljanen, Ville: Hakametsä – halli on tehnyt kierroksensa. Tammertekniikka, 2019. ISBN 978-952-5491-95-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jussi Heimo: Kuvat: Tunteet pinnassa Tampereella – Ilves jätti jäähyväiset Hakametsälle Ilta-Sanomat. 26.11.2021. Viitattu 26.11.2021.
  2. a b Hakametsän yleissuunnitelma, s. 24.
  3. a b Mennander & Mennander, s. 127.
  4. a b Mennander & Mennander, s. 125–126.
  5. a b Mennander & Mennander, s. 129.
  6. a b c d e f Tapparan kausijulkaisu 2020–2021, s. 4–5
  7. Hakametsän yleissuunnitelma s. 39.
  8. Hakametsän yleissuunnitelma s. 12.
  9. a b Viljanen, s. 184.
  10. Viljanen, s. 221.
  11. Suomen vanhin jäähalli täyttää 55 vuotta − tilastopalat Hakametsän historiasta Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 22.6.2020.
  12. a b c Hakametsän yleissuunnitelma, s. 37.
  13. Hakametsän yleissuunnitelma, s. 40.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]