Siirry sisältöön

Museokeskus Vapriikki

Wikipediasta
Museokeskus Vapriikki
Vapriikin sisäänkäynti
Vapriikin sisäänkäynti
Perustettu 1996
Sijainti Alaverstaanraitti 5
Tampella, Tampere
Koordinaatit 61°30′11″N, 023°45′37″E
Vierailijoita vuodessa 225 216 (2023)[1]
Ylläpitäjä Tampereen kaupunki
Johtaja Anna Lyyra-Seppänen (vs. museonjohtaja) [2]
Kotisivut vapriikki.fi
Vapriikki Palatsinraitin sillalta nähtynä.
Sisääntuloaula.
Ravintolasali.

Museokeskus Vapriikki on Tampereella Tampellan kaupunginosassa Tammerkosken rannassa sijaitseva museokeskus, joka avattiin yleisölle syksyllä 1996.[3] Vapriikin näyttelyt käsittelevät muun muassa Tampereen ja Pirkanmaan historiaa, luonnontieteitä, taidetta, teollisuutta ja tekniikkaa sekä arkeologiaa ja vieraita kulttuureita.

Vapriikki on saanut nimensä ruotsinkielisestä tehdasta tarkoittavasta fabrik-sanasta.[4] Museokeskus toimii Tampellan tehtaan entisessä verstaassa, jonka vanhimmat osat on rakennettu 1880-luvulla. Vapriikin rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävää Tammerkosken teollisuusmaisemaa, ja talo on suojeltu asemakaavalla vuonna 1995. Vapriikin noin 14 000 neliömetrin pinta-alasta puolet on varattu näyttelyille ja yleisötiloille. Loput tiloista on tarkoitettu keskuksen muulle toiminnalle, kuten tutkimukselle ja arkeologiselle työskentelylle.[3][5]

Vapriikki valittiin ”vuosisadan museoksi” lokakuussa 2017 pidetyssä Vuosisadan Kulttuurigaalassa, joka oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.[6]

Vapriikin yhteydessä sijaitsevat Kivimuseo, Mediamuseo Rupriikki, Pirkanmaan maakuntamuseo, Postimuseo, Suomen Jääkiekkomuseo, Suomen pelimuseo ja Tampereen luonnontieteellinen museo.[3][7][8]

Aiemmin Vapriikissa ovat toimineet myös Tampereen nykytaiteen museo, Kenkämuseo ja Nukkemuseo.[9][10][11]

Vapriikissa on aina yli kymmenen samanaikaista näyttelyä. Kivimuseon, Rupriikin, Postimuseon, Jääkiekkomuseon, Pelimuseon ja Luonnontieteellisen museon perusnäyttelyt ovat jatkuvasti esillä. Pysyväisluonteisiin näyttelyihin kuuluu myös Finlaysonin historiaan keskittyvä Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi. Museokeskuksessa järjestetään lisäksi vaihtuvia näyttelyitä, joista osa on kansainvälisiä.[3][12]

Vapriikin näyttelyitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2013 Vapriikissa oli esillä aitoja terrakottasotilaita.[13]
Birckala 1017 -näyttely esitteli viikinkiaikaista hämäläiskylää.[14]
  • Samaanit – Siperian luonnonkansojen salattu maailma (1998–1999)
  • Pirkanmaa – Matka maakunnan historiaan (2001–2009)
  • Metalli (2001–2011)
  • Tuhannen kengän tarina (2003–2015)
  • Samurai – tuhat vuotta kulttia ja kulttuuria (2004)
  • Tiedon palatsi – aarteita Pietarista (2004)
  • Ainut ja jumalten maailma (2004–2005)
  • Orinoco – Amazonian intiaanikulttuureita Venezuelasta (2004–2005)
  • Fabergén aika (2006)
  • Jadeprinsessa (2007)
  • Velomania! – Pyörällä halki aikojen (2007–2008)
  • Dora Jung – Pellavan lumo (2007–2009)
  • Tiibet (2008–2009)
  • Innovaatiot (2008–2016)
  • Tampere 1918 (2008–2017, uudistettuna 2018–)
  • Sitting Bull – Intiaanipäällikkö Istuvan Härän maailma (2009)
  • Aika leikkiä – lelulaatikon aarteita (2009–2016)
  • Tammerkoski ja kosken kaupunki (2009–2019)
  • Inrō – avain samuraiden aikaan (2010–2011)
  • Karhun vuosi (2010–2011)
  • Luokaamme uusi maailma! – Agitaatioposliinia Pietarin Eremitaasista (2011)
  • Ladyn tyyli – muotokuvaaja Lady Ostapeckin Amerikan pukuja ja potretteja (2011–2012)
  • Lennossa – Linnut Vapriikissa (2012–2013)
  • Muumiot – matka kuoleman valtakuntaan (2012–2013)
  • Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet (2013)
  • Afroditen valtakunta – kauneus, rakkaus ja erotiikka antiikin maailmassa (2014)
  • Revontuli – säkenöivää eleganssia Pohjolasta (2014–2015)
  • Viestinviejät (2014–)
  • Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla (2015)
  • Jääkauden jättiläiset (2016)
  • Hurriganes (2016–2017)
  • Nukkekekkerit (2016–2019)
  • Kielletty kaupunki – elämää Kiinan keisarien hovissa (2017)
  • Kadonneet kaunottaret – Tampereen rakennushistoriaa (2017–2018)
  • Birckala 1017 (2017–2019)
  • Marilyn – nainen roolien takana (2018)
  • Dracula – vampyyrit Vapriikissa (2019)
  • Ostia, portti Roomaan (2019–2020)
  • Teatterikaupunki (2019–2021)
  • Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi (2020–)
  • Ritarit (2021)
  • Apinat – kädellisten tarina (2022)
  1. ↑ Hirvonen, Mikko: Vapriikki ja Museo Milavida tekivät kävijäennätyksensä yle.fi. 2.1.2024. Viitattu 20.1.2024.
  2. ↑ Yhteystiedot Museokeskus Vapriikki. Viitattu 20.1.2024.
  3. 1 2 3 4 Monipuolinen museokeskus Museokeskus Vapriikki. Viitattu 14.11.2020.
  4. ↑ Louhenjoki-Schulman, Pirkko-Liisa & Hedenström, Kaius: Suomen kulttuurinähtävyydet, s. 145. (Suom. Jyri Kokkonen & Kari Koski) Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-12979-1
  5. ↑ Lyyra-Seppänen, Anna: Museokeskus Vapriikki, rakennushistoriaselvitys: Yhteenveto (PDF) s. 39. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2012. Arkistoitu 2.12.2022. Viitattu 25.5.2022.
  6. ↑ Mattila, Mattias: Sibelius, Sinuhe egyptiläinen, Aki Kaurismäki... – Listasimme kaikki Vuosisadan Kulttuurigaalassa palkitut 18.10.2017. Yle Uutiset. Viitattu 30.10.2017.
  7. ↑ Pirkanmaan maakuntamuseo. Museokeskus Vapriikki. Arkistoitu 5.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
  8. ↑ Suomen pelimuseo Museokeskus Vapriikki. Arkistoitu 29.12.2016. Viitattu 5.1.2017.
  9. ↑ Nykytaiteen museo. 25.2.2015. Tampereen taidemuseo. Arkistoitu 30.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
  10. ↑ Poikajärvi, Tähtitalvikki: Kenkämuseon näyttely Vapriikissa päättyy 4.9.2015. Museokeskus Vapriikki. Arkistoitu 19.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
  11. ↑ Museokeskus Vapriikki kokosi lelunäyttelyn Turun Sanomat. 10.2.2009. Arkistoitu 28.10.2021. Viitattu 14.11.2020.
  12. ↑ Viihtymistä, oppimista ja yllättymistä Museokeskus Vapriikki. Viitattu 11.9.2020.
  13. ↑ Rämö, Marjo: Terrakotta-armeija on nyt Tampereella. Tamperelainen. 12.6.2013. Arkistoitu 20.9.2017. Viitattu 20.9.2017.
  14. ↑ Birckala 1017 Museokeskus Vapriikki. Viitattu 20.9.201.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]