Tampereen Kannen areena

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen Kannen areena
Areena marraskuussa 2021.
Areena marraskuussa 2021.
Rakennuksen tiedot
Sijainti Tampere, Suomi
Koordinaatit 61.493952°N, 23.772955°E
Rakennustyöt aloitettu 2018
Avattu 3. joulukuuta 2021
Omistaja
Hoitaja Tampereen kaupunki
Kenttä jää
Kustannukset 124 miljoonaa
Arkkitehti
  • Stefan Blach / Studio Daniel Libeskind
  • Hannu Helkiö / HH Sportsbase Venues
  • Aihio Arkkitehdit Oy
Pääurakoitsijat SRV
Aiemmat nimet Uros Live
Käyttäjät
Katsojakapasiteetti
  • 13 330 (jääkiekko, kaukalo 28 × 60 metriä)
  • 13 455 (jääkiekko, kaukalo 26 × 60 metriä)
  • 15 000 (konsertit)
Kentän mitat

60 x 26, 60 x 28

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tampereen Kannen areena, sponsorinimeltään Nokia-areena,[1] on vuonna 2021 valmistunut monitoimiareena Tampereen keskustassa. Areena sijaitsee Sorinsillasta etelään kannella rautatien päällä, Tampereen rautatie- ja linja-autoasemien läheisyydessä. Sillan ja areenan välissä on kansi, joka muodostaa torimaisen aukion ja pääsisäänkäynnin areenaan.

Lapland Hotels avaa areenan yhteyteen hotellin vuonna 2021.[2][3]

Hallia on kutsuttu myös nimillä Tampereen keskusareena ja Tampereen monitoimiareena, joka on myös hallin kiinteistöyhtiön nimi, sekä sponsorinimen englanninkielisellä kirjoitusasulla Nokia Arena ja ensimmäisellä sponsorinimellä Uros Live.[4] Areenan uuden nimisponsorin ilmoitettiin 19. marraskuuta 2021 olevan Nokia Oyj, minkä johdosta areenan uudeksi nimeksi tuli Nokia-areena.[1]

Hankkeen suunnittelu ja rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NCC-yhtiö palkkasi keväällä 2010 hankkeen suunnittelukonsultiksi Daniel Libeskindin.[5] Keskusareena Oy ilmoittaa monitoimiareenan vuosittaiseksi kävijäarvioksi lähes 700 000 ihmistä.[6] Hankkeen päämiehenä toimi Rikard Bjurström. Hän on myös Tampereen Keskusareena Oy:n puheenjohtaja.

Tampereen kaupunki olisi avustamassa hallihanketta sijoittamalla junaradan peittävään kanteen ainakin 22,7 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikkaan noin 9 miljoonaa euroa.[7] Näiden lisäksi kunta ei peri rakennuttajalta hankkeen kaavoitusmaksuja, lunastaa tai vuokraa kannen päälle syntyvän monitoimiareenan tontin ja avustaa vielä 30 vuoden ajan Keskusareenan kiinteistöyhtiötä tonttivuokran ja kiinteistöveron verran. Lisäksi Tampereen kaupunki ostaisi vielä monitoimiareenasta erikseen sovittavia palveluita joka vuosi 500 000 eurolla 15 vuoden ajan.[8]

Bjurström on vakuuttanut hallihankkeen talouden olevan hyvä, mutta huolimatta puheista yksityisestä rahoituksesta hankkeelle on kaavailtu Tampereen kaupungin tuen lisäksi vielä muun muassa valtionavustusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Bjurströmin kaavailema valtionavustus on mahdoton ilman erityisrahoitusta tai -päätöstä.[9] Myös opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön rakennustarkastaja Mauri Peltovuoren mukaan tällaisille hankkeille on varattu vain 15 prosentin kehysmäärärahoista.[10]

Areena rakenteilla elokuussa 2020.

Arviot hankkeen kokonaiskustannuksista nousivat alkuperäisestä 45 miljoonasta eurosta ensin 70 miljoonaan euroon ja sitten 95,2 miljoonaan euroon. Vuonna 2021 Kannen areena -hankkeen kokonaiskustannusarvio on 550 miljoonaa euroa sisältäen pohjoiskannen tornitalot.[11]

Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä osallistua Tampereen Kansi ja Keskusareenahankkeeseen syyskuussa 2010 valitettiin hallinto-oikeuteen. Valitukset hylättiin maaliskuussa 2012.[12] Korkein hallinto-oikeus hylkäsi syyskuussa 2012 kaikki hankkeeseen kohdistuneet valitukset. KHO käsitteli asian Tampereen kaupungin pyynnöstä kiireellisenä.[13]

Tampereen kaupunki ilmoitti maaliskuussa 2014, ettei se jatka hankkeen toteuttamista Bjurströmin Tampereen Keskusareena Oy:n kanssa, vaan haki uusia kumppaneita hankkeeseen.[14] NCC-yhtiö ilmoitti kuitenkin vetäytyvänsä Tampereen keskusareenahankkeesta joulukuussa 2014 pitämässään tiedotustilaisuudessa.[15]

Helmikuussa 2016 Tampereen kaupunki valitsi SRV:n hankkeen toteuttajaksi.[16] Monitoimiareenan päälle rakennettiin myös hotelli. Rakennustyöt alkoivat keväällä 2017 ja valmistuivat marraskuun lopussa 2021.[17]

Käyttötarkoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Areenan avajaiset 3. joulukuuta 2021: Tapparan ja Ilveksen jääkiekko-ottelu.

Kannen areena on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluu toimistotiloja, hotelli, kasino ja ravintoloita. Nämä mahdollistavat kaupallisen käytön silloin, kun hallissa ei ole muita tapahtumia. Areenalta löytyvät puitteet niin kansainvälisten tähtiartistien sekä suurten urheilu- ja viihdetapahtumien vaatimille megatuotannoille kuin myös kongresseille ja erilaisille yritystapahtumille.[18] Areenalla järjestetään muun muassa vuoden 2022 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut.

Ilveksen ja Tapparan uusi kotihalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen jääkiekkojoukkueille Ilvekselle ja Tapparalle tuli areenasta uusi kotihalli vanhan Hakametsän jäähallin tilalle. Halliin mahtuu noin 13 000 katsojaa jääkiekko-otteluihin. Aitioita on 52 kappaletta, joista 46 on suunniteltu 15 tai 18 käyttäjälle. Areenayhtiön hallinnoimat kuusi suurempaa 40 hengen ryhmäaitiota on suunnattu lyhytaikaiseen vuokrauskäyttöön. Seuroille on siellä myös konttori- ja fanituotemyyntitiloja.[19]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratapihankatua etelän suuntaan nähtynä, areena oikealla.

Kannen areena on saavutettavissa hyvin kaikilla liikennemuodoilla. Areenalle on kevyen liikenteen yhteydet Kalevantieltä, Sorinkadulta ja siltaa pitkin Kanslerinrinteeltä. Linja-autoliikenne kulkee areenan edestä Kalevantietä. Alueella on erillinen pysäköintitalo, mutta paikkoja siinä on hyvin rajallisesti. Rautatieasema, linja-autoasema ja lähin raitiovaunupysäkki sijaitsevat myös sen läheisyydessä. Lähiympäristössä on käytössä monia pysäköintilaitoksia.

Areenalla olevien suurten yleisötapahtumien aikaan liikenteessä otetaan käyttöön erityisjärjestelyt ja lähikadut suljetaan.[20]

Areenan nimisponsori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2020 julkistettiin yhteistyösopimus oululaisen Uros-konsernin kanssa. Kymmenvuotisen sponsorisopimuksen mukaan areenan nimeksi tuli Uros Live.[21]

5. maaliskuuta 2020 monitoimiareenan nimeksi muutettiin Uros Live, joka on yhdistelmä areenan pääsponsorin Uroksen alkuperäisestä nimestä Universal Roaming Solutions sekä englanninkielisestä sanasta Live, jolla viitataan suoraan lähetykseen tai tapahtumaan. Nimivalinta herätti keskustelua. Se koettiin yhdenvertaisen ja sukupuolineutraalin kielenkäytön näkökulmasta ongelmallisena.[22] Uros-yrityksen edustajat vakuuttelivat ettei nimeämisellä ole tekemistä sukupuolen kanssa ja ettei kyse ole provokaatiosta.[23][24] Tampereen vihreiden valtuustoryhmä vastusti nimeä; sen mielestä nimi ei sovi kaupungin imagoon.[25][26]

28. lokakuuta 2021 areenan hallitus päätti irtisanoa nimisopimuksen Uros-konsernin kanssa talous- ja muiden epäselvyyksien takia. Areena jatkoi täten aiemmalla nimellään Tampereen Kannen areena.[27] Uusi nimisponsori on 19. marraskuuta 2021 lähtien Nokia Oyj, ja areenan uusi nimi on Nokia-areena.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hakola, Tero: Tampereen areenan uusi nimi julki – nyt se on Nokia-areena Helsingin Sanomat. 19.11.2021. Viitattu 19.11.2021.
  2. Haapala, Riina: Uros Live -areenan katolle suunnitellaan näköalasaunoja ja kattoterassia. Tamperelainen, 10.9.2020. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.9.2021.
  3. Tällaista ei Suomessa olla ennen nähty! Tampereen uutuushotelliin tulee ainutlaatuisia huoneita Iltalehti. Viitattu 15.11.2021.
  4. Tampereen areenan uusi nimisponsori on Nokia Yle.fi, uutiset 19.11.2021, viitattu 19.11.2021
  5. Maailmankuulu arkkitehti mukaan Tampereen Kansi ja Keskusareenan suunnitteluun 23.6.2010. NCC. Arkistoitu 1.7.2011. Viitattu 23.8.2012.
  6. Tampereen Keskusareena pähkinänkuoressa Tampereen Keskusareena Oy. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 23.8.2012.
  7. Tampere hyväksyi Keskusareenan vaatimat lisämiljoonat 30.5.2011. Aamulehti. Viitattu 23.8.2012. [vanhentunut linkki]
  8. Ari Järvelä: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen Kansi ja Keskusareena -hankkeen 19.5.2010. Tampereen kaupunki. Arkistoitu 18.9.2012. Viitattu 23.8.2012.
  9. Juha Lehtinen: Tampereen Keskusareenaa ei löydy budjetista eikä hallitusohjelmasta 23.8.2011. Aamulehti. Viitattu 23.8.2012. [vanhentunut linkki]
  10. Riku Korkki: Keskusareenaan haetaan valtiolta kymmenen miljoonaa - MM-kisat yhä kiikarissa 30.12.2010. Aamulehti. Arkistoitu 6.1.2011. Viitattu 23.8.2012.
  11. Antti Lehmusvirta: Keskusareenan rahoitus varmistumassa – rakentaminen halutaan aloittaa ensi kesänä 14.6.2011. Aamulehti. Viitattu 23.8.2012. [vanhentunut linkki]
  12. Keskusareenaa pusketaan eteenpäin – Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 15.3.2012. Aamulehti. Viitattu 23.8.2012. [vanhentunut linkki]
  13. Koivuniemi, Pasi: Tampereen Keskusareenan rakentaminen voi alkaa Yle Uutiset. 12.9.2012.
  14. Keskusareenalle etsitään uutta toteuttajaa Tampereella Aamulehti. 13.3.2014. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 7.6.2021.
  15. Iso muutos keskusareena- ja kansihankkeessa – NCC vetäytyy Aamulehti. 17.12.2014. Arkistoitu 17.12.2014.
  16. Kilpailutus ratkesi: Tampereen Kannen ja areenan rakentaja on selvillä aamulehti.fi. Arkistoitu 16.2.2016. Viitattu 19.2.2016.
  17. Tampereen uuden areenan katolle tulee 300 huoneen hotelli aamulehti.fi. Arkistoitu 19.2.2016. Viitattu 19.2.2016.
  18. Etusivu UROS LIVE. Viitattu 30.4.2020.
  19. Tampereen monitoimiareena Tampereen Keskusareena Oy. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 23.8.2012.
  20. Saara Nyystilä: Tässä kaikki, mitä pitää tietää Nokia-areenalle liikkumisesta – Näin liikenne mullistuu Tampereen ytimessä: katuja poikki, bussilinjat uusiksi tapahtumien aikana Aamulehti. 26.11.2021. Viitattu 27.11.2021.
  21. Nieminen, Elina: Tampereen Kannen areenasta Uros Live Yle Uutiset. 5.3.2020.
  22. Onkamo, Ulla: Hyvä monitoimihallin nimi ohjaa oikeaan paikkaan Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.8.2020.
  23. UROS LIVE aiheutti hurjan palautetulvan – nyt puhuu nimen takaa löytyvän miljardiyhtiön pomo: ”Emme provosoi” mtvuutiset.fi. 5.3.2020. Viitattu 28.8.2020.
  24. Tampere: Uuden areenan nimi Uros Live tyrmistyttää kommenttipalstoilla – ”Tällä ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa”, areenan toimitusjohtaja sanoo Helsingin Sanomat. 5.3.2020. Viitattu 28.8.2020.
  25. Utula, Katri: Kommentti: Machoilevan nimen on pakko olla aprillipila – onko UROS LIVE -areena naisilta kielletty? Ilta-Sanomat. 5.3.2020.
  26. Koskinen, Miika: Nimikohu paisuu: Tampereen vihreät eivät hyväksy Uros live -nimeä, kansanedustaja Ovaska komppaa www.iltalehti.fi. 05.03.2020.
  27. HS-STT: Tampereen Uros Live -areenan nimi muuttuu – Kiinteistöyhtiö irtisanoo nimisopimuksen teknologia­yhtiön epäselvyyksien takia 28.10.2021. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]