Tampereen seudun linja-autoliikenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuonna 2002 valmistunut Lahti Scala Scania L94UB -bussi Tampereen Keskustorilla.

Tampereen seudun linja-autoliikenne on Tampereen seudun joukkoliikenteen linja-autoilla liikennöitävää paikallisliikennettä. Linja-autoliikenne kattaa Tampereen seudun eli Tampereen, Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Oriveden ja Vesilahden sekä osittain myös Hämeenkyrön sisäisen liikenteen sekä näiden kuntien rajat ylittävän seutuliikenteen.

Tampereella linja-autoreiteissä on suosittu kaupungin rakenteen takia länsi-itäsuuntaisia heilurilinjoja, jotka ajavat keskustan läpi. Näin ollen vain muutamat linjat päättyvät keskustaan. Keskustaan päättyvien linjojen pääteasema on yleensä Keskustorin bussiterminaalissa, päätepysäkkejä on myös esimerkiksi Pyynikintorilla ja Särkänniemessä. Keskustassa liikenne painottuu voimakkaasti Hämeenkadulle, joka on koko pituudeltaan joukkoliikennekatu. Tärkeimpiä linjoja ovat runkolinjat, jotka on numeroitu linjoiksi 1–10.

Kilpailutetussa liikenteessä käytetään pääasiassa telilinja-autoja, joihin mahtuu mahdollisimman paljon matkustajia. Viimeiset iäkkäät nivelautot poistettiin käytöstä vuonna 2014[1] heikon talvikestävyyden ja korkeiden ylläpitokulujen takia. Nivelautoissa on lisäksi vähemmän istumapaikkoja kuin telilinja-autossa. TKL:n käytössä on kaksi hybridi- ja neljä sähköbussia.

Liikenteen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin päivitetty palvelusopimuslaki edellyttää asteittain sukuoikeuspohjaisesta joukkoliikenteestä luopumista ja siirtymistä kilpailutettuun liikenteeseen. Tampereella suurin osa siirtymäajan sopimuksista päättyi 29. kesäkuuta 2014, jolloin liikennöinnin järjestämisvastuu siirtyy liikennöitsijöiltä kaupungille. Tällöin Paunun ja Länsilinjojen vastuulla olleita reittejä Tampereen naapurikunnissa siirtyi Tampereen joukkoliikenteen hallinnoimiksi. Pirkkalan, Lempäälän, Kangasalan, Nokian ja Vesilahden liikenne kilpailutettiin, jonka seurauksena Pirkkalan ja Nokian liikennettä liikennöi jatkossakin Paunu, kun taas Vesilahdella, Lempäälässä ja Kangasalla liikennöi jatkossa Länsilinjat. Lisäksi pieniä kilpailutuksia voitti myös pienempiä linja-autoyrityksiä.

Oriveden ja Ylöjärven liikenteessä ei vielä tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2014. Oriveden liikenne perustuu pitkälti kaukoliikenteeseen, joiden sopimukset päättyivät vasta vuonna 2016. Ylöjärvellä joukkoliikenteeseen tehtiin pieniä uudistuksia laajentamalla Tampereen joukkoliikenteen toimialuetta Siivikkalaan ja Soppeenmäkeen vuosina 2008 ja 2013. Kesäkaudesta 2016 lähtien Ylöjärvi siirtyi osaksi Tampereen seudun joukkoliikennettä.

Samalla Tampereen joukkoliikenteen alueella siirryttiin vaiheittain vyöhykepohjaiseen hinnoitteluun. Välivaiheessa vuosina 2014-2016 vyöhykkeitä oli kolme, joista ensimmäinen oli sisin ja sen hintataso vastaa nykyistä Tampereen taksavyöhykettä. Ykkösvyöhyke kuitenkin laajeni Kangasalan Vatialaan, Nokian Pitkäniemeen, Lempäälän Sääksjärvelle ja Höytämöön sekä koko Pirkkalan kunnan alueelle kuntien kasvattaman joukkoliikennetuen ansiosta. Lisäksi Ylöjärven Siivikkala oli jo useita vuosia kuulunut Tampereen taksavyöhykkeeseen, joten sekin oli osa ykkösvyöhykettä. Kakkosvyöhykkeen muodosti ympäryskunnat, vyöhykkeelle kuului suurin osa Nokiaa, Lempäälää ja Kangasalaa. Kolmosvyöhykkeeseen kuului Nokian Tottijärven alue ja koko Vesilahti.

Aiemmin vuoteen 2014 asti seutulinjoilla (linjat 40-100) oli käytössä sama lippujärjestelmä kaupungin sisäisten linjojen kanssa. Kantakaupungin matkakorteilla pystyi siten matkustamaan myös seutulinjoilla Tampereen rajojen sisäpuolella. Seutulinjojen linja-autoja ei ollut kuitenkaan kytketty sähköisiin informaatiojärjestelmiin.

Joukkoliikenneuudistus muuttaa reittejä, aikatauluja ja linjanumeroita erityisesti ympäryskunnissa, mutta myös Tampereen alueella. Esimerkiksi Nokialla siirryttiin liityntäpohjaiseen linjastoon, jossa ideana on vaihtaa nopeaan runkoyhteyteen lyhemmiltä lähiölinjoilta. Myös Kangasalan suunnalla hyödynnetään samaa jossain määrin, ja aikaisemmin Teiskossa on hyödynnetty liityntäpohjaista liikennettä. Uudistuksen myötä linjanumerointi päivitettiin, jolloin linjoista 1-10 muodostettiin tärkeimmät runkolinjat.

Linjasto uudistui jälleen vuonna 2021, kun raitioliikenteen alkaminen muuttaa erityisesti keskustassa kulkevien linjojen reittejä.

Linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linjanumerot Käyttöalue
1-10 AB-vyöhykkeiden runkolinjat
11-39 AB-vyöhykkeiden muut linjat
40-49 Kangasalan suunta
50-59 Lempäälän ja Vesilahden suunta
60-69 Valkeakosken suunta
70-79 Nokian suunta
80-89 Ylöjärven suunta
90-99 Teiskon suunta
Numero Reitti
1 TAYS – Keskusta (raitiolinja)
2 Rauhaniemi – Pyynikintori
3 Hervanta – Keskusta (raitiolinja)
5 Hervanta – Vuores – Keskustori
6 Vatiala – Koskipuisto – Länsi-Hervanta
7 Linnainmaa – Keskustori – Kalkku
7Y Kalkku – Linnainmaa
8 Kyösti – Haukiluoma
9 Annala – Keskustori – Lentävänniemi
10 Kaukajärvi – Tahmela
11 Pirkkala – Tays Arvo
12 Vaitti – Pirkkala – Kurikka – Messukeskus – Ratina – Lielahti – Reuharinniemi
13 Lintuhytti – Ratinanranta – Tesoma
14 Turtola – Nekala – Ratina – Finlayson – Tesoma – Lamminpää
15A Höytämö – Ratina – Sandvik
15B Höytämö – Ratina – Myllypuro (– Pitkäniemi)
16 Irjala – Kaupin kampus – Hakametsä
17 Vehmainen – Linnainmaa – Tays
18 Atala – Linnainmaa – Tays
19 Hervanta – Keskustori – Lentävänniemi
26 Petsamo – Ratina – Tesoma
26Y Kaarila – Tesoma
27 Järvensivu – Ratinanranta – Pispalanharju
28 Ruutana – Ratinanranta – Ylöjärvi
29 Risso – Finlayson – Rahola
30 Nuoliala – Ratina – Ranta-Tampella
31 Nuoliala – Ratina – Ranta-Tampella
33 Keskustori – Mäyränmäki
34 TAKK – Partola – Linnakallio – Pirkkala
35 Mäyränmäki – Keskustori
36 Hermia – Pirkkala
37 Olkahinen – Hakametsä
37x Olkahinen – Hakametsä
38 Hervanta – Tays – Lentävänniemi
39 Pirkkala – Höökinmäki
39A Pirkkala – Lentoasema
40 Tampere – Kangasala
40A Tampere – Kangasala – Pikonlinna
40B Tampere – Kangasala – Mobilia
40C Tampere – Kangasala – Tiihala
41 Kangasala – Tays Kaupin kampus
42 Kuhmoinen – Kuhmalahti – Sahalahti – Kangasala
44 Kangasala – Valkeakoski
45 Kangasala – Kangasalan asema – Vatiala
46 Suinula – Laureeninkallio – Kangasala
47 Orivesi – Ponsa – Kangasala
49 Orivesi – Eräjärvi – Pohja
50 Lempäälä – Ideapark – Tampere
52 Laasonportti – Pyynikintori
55 Vesilahti – Lempäälä – Tampere
58 Hervanta – Ideapark
60 Valkeakoski – Tampere
63 Valkeakoski – Lempäälä
64 Valkeakoski – Sointula
65 Valkeakoski – Eerola – Valkeakoski
66A Valkeakoski – Pispantalli – Metsäkansa – Rantoo
66B Valkeakoski – Metsäkansa – Rantoo
67 Valkeakoski – Ritvala
70 Tampere – Nokia
71 Lielahti – Nokia – Harjuniitty
72 Sammalisto – Nokia – Tampere
77 Nokia – Tottijärvi
78 Nokia – Sarkola
79 Pirkkala – Nokia – Siuro
80 Sorin aukio – Ylöjärvi
82 Siivikkala – Tuulensuu
84 Takamaa – Soppeenmäki
85 Ylöjärvi – Kuru
86 Siivikkala – Ylöjärvi
90 Pyynikintori – Teisko
91 Sorila – Aitoniemi
92 Sorila – Iso-Kartano – Viitapohja – Sorila

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Roosa Pelkonen: Tampereen nivelbussit jäivät liikennehistoriaan 1. elokuuta 2014. Tamperelainen. Viitattu 13. syyskuuta 2015.