Tampereen seudun joukkoliikenteen runkolinjat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tampereen seudun joukkoliikenne vastaa toimialueellaan eli Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämisestä. Tampereen joukkoliikenteen palvelun piiriin kuuluu kymmeniä linjoja, joista linjoja 1-10 kutsutaan Tampereen seudun joukkoliikenteen runkolinjoiksi. Yhdellä runkolinjalla matkustaa yli 10 000 ihmistä päivittäin. Nykymuotoisen runkolinjaston perusviivat on määritelty kesäkuussa 2014, ja sittemmin niitä on päivitelty kevyemmin kesällä 2015.

Runkolinjoilla on tavanomaista tiheämpi vuoroväli, erilaisia joukkoliikennettä nopeuttavia ratkaisuja ja muita joukkoliikennekokemusta parantavia yksityiskohtia. Tampereen kaupungin alueella lähes kaikissa liikennevalo-ohjatuissa risteyksissä on satelliittipohjainen järjestelmä, joka suosii kaupunkiseudun joukkoliikenteen autoja valokierrossa. Lisäksi runkolinjojen varrella on bussikaistoja ja kiinteitä liikennevalo-ohituskaistoja. Runkolinjojen alueella Tampereen joukkoliikenteen tavoitteena onkin tarjota palvelutaso, joka mahdollistaa elämisen ilman omaa autoa.

Runkolinja 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linja 1 aloitti nykyisellä reitillään liikennöinnin 30. kesäkuuta 2014. Tätä ennen linjanumero 1 on ollut Messukeskukselta Härmälän ja Keskustorin kautta Kalkkuun kulkevan linjan käytössä. Uusi linja 1 muodostettiin vanhasta ykköslinjasta, linjan 16 itäosasta ja Pirkkalaa palvelleista linjoista 61-62. Sen tärkeimpiä tehtäviä on tiheästi asutettujen Pirkkalan kunnan ja Härmälän kaupunginosien palveleminen lännessä ja idässä yhteydet Leinolaan ja Kangasalan Vatialaan. Reitin varrella on useita kaupunkiseudun tärkeimpiä käyntikohteita, kuten keskussairaala, Ratinan ja Tammelan stadionit, ammattikorkeakoulu ja useita muita oppilaitoksia. Lisäksi se yhdistää kolmea seudun liikenteen solmukohtaa: rautatie-, kaukoliikenteen linja-auto- ja lentoasemaa. Runkolinjaa liikennöi Paunu, joka tilasi linjan liikennöintiä varten yhdeksän uutta Volvo 8900 -mallista telilinja-autoa ja kolme uutta VDL Citea -linja-autoa. Yhteensä ruuhka-aikaan linjaa liikennöi samanaikaisesti yli 20 linja-autoa.

Linja on ensimmäinen merkittävä etelä-itäsuunnassa liikennöivä Tampereen bussilinja, mahdollistaen ensimmäistä kertaa vaihdottomat yhteydet Itä-Tampereelta esimerkiksi Hatanpään työpaikka-alueille tai Lounais-Tampereen asuinalueilta TAYS-keskussairaalalle. Reittiä ei ole ollut aiemmin mahdollista liikennöidä tiheästi ahtaan keskustan aiheuttamien tilaongelmien takia; aiemmin vastaava linja olisi joutunut kiertämään ydinkeskustan kauempaa.

Ennen runkolinjan liikennöinnin aloittamista reitin varrella tehtiin useita muutostöitä liikennöinnin sujuvoittamiseksi ja ylipäätään mahdollistamiseksi. Kaupunkiympäristön kehittäminen pelkästään yksittäistä joukkoliikenneyhteyttä varten on ollut melko vähäistä esimerkiksi HSL-alueeseen verrattuna, jossa runkolinja 560:ä varten rakennettiin joukkoliikennekatu ja -tunneli, jotka kustansivat yhteensä yli 30 miljoonaa euroa. Runkolinjaa 1 varten Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteysaluetta muutettiin siten, että kääntyminen idästä etelään on risteyksessä mahdollista. Härmälässä parannettiin pysäkkien odotustiloja vastaamaan kasvavia matkustajamääriä, yhdisteltiin pysäkkejä linjan nopeuttamiseksi ja muutettiin pysäkkitaskullisia pysäkkejä ajoratapysäkeiksi joukkoliikennepainotteisen katuympäristön luomiseksi. Lisäksi Pirkkalassa uusittiin kaikki Naistenmatkantien joukkoliikennekäytävän pysäkkikatokset.

Hämeenkadun itäpää muutettiin joukkoliikennekaduksi samana päivänä, kuin runkolinja 1 aloitti liikennöinnin. Vaikka hankkeet olivat pääosin toisistaan erilliset, ei linjan 1 liikennöinti nykyisellä reitillä olisi mahdollista, jos katu olisi avoinna muulle liikenteelle. Ilman joukkoliikennekatua Hämeenkadulla olisi liian voimakas länsi-itäsuuntainen liikennevirta, mikä ei mahdollistaisi sujuvaa kääntymistä idästä etelään Hatanpään valtatien risteyksessä.

Linja kärsi ensimmäisen talviliikennöintikautensa aikana lastentaudeista, kun odotuksia nopeammin kasvaneet matkustajamäärät ruuhkauttivat linjaa pahoin ja aiheuttivat aikataulujen toteutumiseen epävarmuutta. Ongelmat on pääsääntöisesti saatu poistettua liikennevaloetuuksia vahvistamalla, Hämeenkadun joukkoliikennekatua kehittämällä ja vuorotiheyttä lisäämällä. Teiskontielle rakennettiin useiden kilometrien pituinen joukkoliikennekaista vuonna 2015, joka sisältää useita liikennevalo-ohituksia. Hankesuunnitelmassa arvioitiin toimenpiteiden nopeuttavan linjaa ruuhka-aikana lähes viidellä minuutilla. Hatanpään valtatiellä on nykytilanteessa linja-autokaistat etelä- ja pohjoispäässä, mutta koko välin reunimmaiset kaistat on tarkoitus muuttaa joukkoliikennekaistoiksi lähivuosina. Tampereen kaupunki tekee asiasta selvitystä, jonka on määrä valmistua vuonna 2015.

Lähes kaikissa Tampereen kaupungin alueella olevissa liikennevalo-ohjatuissa liittymissä on liikennevalo-etuudet, jotka pyrkivät nopeuttamaan erityisesti aikataulusta jäljessä olevien bussien kulkua. Pirkkalan puolella on kolme liikennevalo-ohjattua risteystä, joissa kahdessa on silmukkapohjainen kaikille pitkille ajoneuvoille myönnettävät etuudet. Kangasalan puolella reitin varrella ei ole liikennevaloja. Hatanpäällä kahteen risteykseen on rakennettu ohituskaista, jota pitkin linja-autot pääsevät liikennevalojen ja jonojen ohi. Lisäksi Tampereen keskustassa reitin varrella on jonkin verran linja-autokaistoja.