Sorin aukio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sorin aukio vuonna 2006. Kuva on otettu Hatanpään valtatien ja Vuolteenkadun kulmasta.

Sorin aukio sijaitsee Tampereen keskustassa, Kyttälän eteläosassa. Se sijoittuu Hatanpään valtatien, Suvantokadun, Tuomiokirkonkadun ja Vuolteenkadun rajaamalle alueelle.[1][2] Aukion itäpäässä on Tampereen ortodoksinen kirkko (1898).[3][4] Länsilaidalle valmistuu vuonna 2021 Tampereen raitiotien linjan 4 päätepysäkki.[5][6]

Aukio on rakennettu 1980-luvulla, ja sen taiteellisesta sommittelusta on vastannut kuvanveistäjä Harry Kivijärvi. Aukiolla on hänen 10 metriä korkea teoksensa Pirkka. Kivijärvi on suunnitellut myös alueen valaisimet, penkit ja roska-astiat sekä aukion pohjoiskulmassa sijaitsevan mosaiikkikoristeisen vesialtaan. Teoskokonaisuus valmistui syksyllä 1987.[7][8][9]

Sorin aukion nimi on merkitty asemakaavaan vuonna 1985. Se perustuu vanhaan paikannimeen Sorinahde. Sorinahteeksi on kutsuttu mäkeä, joka nousee Ratinasta kohti Kalevankangasta. Aukio sijaitsee mäen keskivaiheilla.[7][10][11]

Purettu kaukolinja-autoasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sorin aukion laidalla sijainnut Tampereen itäinen kaukolinja-autoasema ja Shell-huoltamo.

Nykyisen Sorin aukion kohdalla oli aiemmin Tampereen itäinen kaukolinja-autoasema. Se valmistui Hatanpään valtatien ja Vuolteenkadun kulmaukseen vuonna 1929. Samaan aikaan otettiin käyttöön myös toinen, läntinen kaukolinja-autoasema, joka sijaitsi Pyynikintorin kulmalla. Rakennukset olivat melkein identtisiä; molemmat suunnitteli Bertel Strömmer. Linja-autoaseman lisäksi niiden yhteydessä toimi huoltamo. Nämä olivat Suomen ensimmäiset varsinaiset huoltoasemat.[12][13]

Kaksi erillistä kaukolinja-autoasemaa osoittautuivat epäkäytännöllisiksi, joten ne päätettiin korvata yhdellä suurella asemarakennuksella. Nykyinen linja-autoasema valmistui Sorin aukion viereen vuonna 1938, minkä jälkeen vanhat asemat toimivat pelkkinä huoltamoina. Itäinen asemarakennus purettiin vuonna 1950 ja läntinen vuonna 2000.[12][14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keskustan kaupunginosien katutilan kehittäminen Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava. Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 12.9.2019.
  2. Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 28.8.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 12.9.2019.
  3. Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere: Punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, s. 154. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0.
  4. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 171. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  5. Mansikka, Heli: Tampereen ydinkeskustan mylläys voi jatkua vielä toiset pari vuotta – valtuusto päättää tänään jatketaanko ratikkalinjaa linja-autoasemalle Yle Uutiset. 25.11.2019. Viitattu 26.11.2019.
  6. Siltanen, Mari: Ensi viikolla hyväksytään jo Tampereen ratikan aikataulut – lauantaisin pääsee kulkemaan vuorokauden ympäri Yle Uutiset. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  7. a b Niemelä, Jari: Tamperelaisen Tiedon Portaat: Tampereen asiat aasta yyhyn, s. 181. Tampere: Tampere-Seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0.
  8. Kivijärven veistos palaa Sorin aukiolle Yle Uutiset. 26.6.2009. Viitattu 12.9.2019.
  9. Harry Kivijärvi Julkiset veistokset ja monumentit Tampereella. 2006. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 12.9.2019.
  10. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 84. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
  11. Tuomasjukka, Tuukka & Keinänen, Milja: Sotakenttä Sori, boheemi Pispala ja kaupungin ruusupuisto – Kokosimme tutkimisen arvoisia paikkoja ja tarinoita niiden takana Aviisi. 6.9.2017. Viitattu 12.9.2019.
  12. a b Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 74. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
  13. Kaukolinja-autot siirretään uusille asemilleen kuluvan kuun lopulla. Aamulehti. 8.8.1929, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 2.10.2020.
  14. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 173.