Lentopallon Mestaruusliiga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lentopallon Mestaruusliiga
Lentopallon Mestaruusliigan logo
Lentopallon Mestaruusliigan logo
Laji Lentopallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1957
Edeltäjä Lentopallon SM-liiga
Joukkueita Miehet: 11
Naiset: 10
Hallitseva mestari VaLePa (miehet)
Pölkky Kuusamo (naiset)
Eniten mestaruuksia Hämeenlinna (naiset)
KuPS-Volley (miehet) (10 / 8)
Alempi taso Lentopallon miesten 1-sarja
Lentopallon naisten 1-sarja
TV Ruutu+
Sivusto www.mestaruusliiga.fi

Lentopallon Mestaruusliiga (engl. Finnish Volleyball Champions League) on lentopallon korkein sarjataso Suomessa. Mestaruusliigan toimintaa johtaa Suomen Lentopalloliitto. Kaudella 2022–2023 Mestaruusliigassa pelaa miehissä yksitoista joukkuetta ja naisissa kymmenen joukkuetta.

Sarjan nimi oli aiemmin Lentopallon SM-liiga, mutta se vaihtoi nimeään kauden 2010–2011 alussa.[1]

Sarjajärjestelmäkuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten Mestaruusliiga 2022–2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten liigassa pelataan yhdentoista joukkueen kolminkertainen runkosarja (30 ottelua). Runkosarjassa sijoille 1-8 päätyneet joukkueet pelaavat puolivälierät (3-5 ottelua) pääsystä välieriin, Puolivälierien voittajat pelaavat välierät (3-5 ottelua), välierien häviäjät pronssiottelut (2-3 ottelua) ja välierien voittajat finaalit (4-7 ottelua).

Runkosarjassa sijoille 1-4 sijoittuneet saavat puolivälieriin kotiedun. Otteluparit ovat 1-8, 2-7, 3-6, 4-5.

Runkosarjan 10. ja 11. sijoittuneet joukkueet pelaavat ns. esikarsinnan, jonka häviäjä kohtaa varsinaisessa liigakarsinnassa 1-sarjan voittajan. Tämän otteluparin voittajalla on oikeus hakea liigapaikkaa.

Naisten Mestaruusliiga 2022–2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten liigassa pelataan kymmenen joukkueen kolminkertainen runkosarja (27 ottelua). Runkosarjassa sijoille 1-8 päätyneet joukkueet pelaavat puolivälierät (3-5 ottelua) pääsystä välieriin, Puolivälierien voittajat pelaavat välierät (3-5 ottelua), välierien häviäjät pronssiottelut (2-3 ottelua) ja välierien voittajat finaalit (4-7 ottelua).

Runkosarjassa sijoille 1-4 sijoittuneet saavat puolivälieriin kotiedun. Otteluparit ovat 1-8, 2-7, 3-6, 4-5.

Runkosarjan 9. ja 10. sijoittuneet joukkueet pelaavat ns. esikarsinnan, jonka häviäjä kohtaa varsinaisessa liigakarsinnassa 1-sarjan voittajan. Tämän otteluparin voittajalla on oikeus hakea liigapaikkaa.

Televisiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentopallon Mestaruusliigan otteluita lähettää kaudella 2022–2023 Ruutu+, josta on nähtävissä on monikameratuotantona suurin osa otteluista ja loput ns. fanikameralähetyksinä.

Joukkueet 2022–2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten Mestaruusliigan joukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten Mestaruusliigan joukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten Suomen mestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittojen välinen yhteistoiminta käynnistyi 1957, ja mestaruuskilpailuista vastasi aluksi Suomen Lentopallokomitea, jossa oli edustus Työväen Urheiluliitosta ja Suomen Kori- ja Lentopalloliitosta. Suomen Lentopalloliitto perustettiin lopulta vuonna 1959 ja SVUL:n lentopallo irtisanoutui Lentopallokomiteasta kauden 1963 jälkeen, jonka jälkeen mestaruussarja jäi Lentopalloliiton vastuulle.[3] Kaudella 1963–1964 TUL:n joukkueet vetäytyivät yhteisestä sarjasta ja pelasivat Lentopallokomitean SM-sarjassa, joka käytännössä oli TUL:n mestaruussarja.[4] Kauden 1964–1965 jälkeen TUL:n parhaat joukkueet liittyivät jälleen yhteiseen mestaruussarjaan.

Naisten Suomen mestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lentopallon SM-liigasta tuli Lentopallon Mestaruusliiga 27.8.2010. Suomen Lentopalloliitto. Viitattu 30.10.2013.
  2. Pallo-Karhujen naisten liigajoukkueen nimeksi Pölkky Kuusamo[vanhentunut linkki]
  3. Urheilumme kasvot 3, Lentopallo, sivu 994
  4. TUL:n toimintakertomus 1964 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]