Bartholdus Vhaël

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Bartholdus ”Pärttyli” Gabrielis Vhaël (1667 Oulu19. tammikuuta 1723 Tukholma)[1] oli saksalaissukuinen suomen kielen kieliopin kirjoittaja. Vhaelin latinaksi kirjoittama Grammatica Fennica julkaistiin postuumisti vuonna 1733.

Vhaëlin vanhemmat olivat oululainen kauppias, raatimies Gabriel Vhaël ja Elisabet Danielsdotter Kröger. Hän pääsi ylioppilaaksi 1684 ja hänet vihittiin papiksi 1689. Vhaelista tuli Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1689 ja Vaasan triviaalikoulussa hän oli konrehtorina 1692 ja laulunopettajana 1694.

Vuonna 1694 Vhaël nimitettiin Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (Joh. von Campenhausenin rykmentti) rykmentinpastoriksi Riikaan Latviaan ja hän tuli Ilmajoen kirkkoherraksi 1699. Isovihan aikana Vhaël pakeni 1714 Ruotsin Länsipohjaan mutta joutui vuonna 1717 venäläisten vangiksi Ylitornion Hietaniemessä. Hänet määrättiin Vaasan kirkkoherraksi 1717 ja Pohjanmaan lääninrovastiksi 1719. Sodan päätyttyä Vhael palasi 1721 Ilmajoen kirkkoherran virkaan. Vuonna 1723 Vhaël valittiin valtiopäivämieheksi ja hän kuoli valtiopäivien aikana Tukholmassa tammikuussa 1723.[2]

Vhaël on tunnettu myös vuonna 1714 kirjoittamastaan runosta Waikia Walitus-Runo jota pidetään siihenastisen suomenkielisen runouden etevimpänä suorituksena. [3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen suruisen cansan, ynnä pohjan peräläisten, waikia walitus-runo, alla waiwan waikeimman, Wenäjän werisen miecan, tygö Carlen callihimman, Ruotzin cuuluisan cuningan, että armonsa awaran osotaisi omillensa, awun-ajan ajattelis, alimmaisi armahtelis, suruisesa Suomen maasa : wuonna armon aljettuwa, tuhannen seitzemän sadoin, cahden seitzemän siwusa : runo raudalla rakettu, präntättynä päälliseksi, Merckelildä mielisuosin. 1714
  • Grammatica Fennica : adcuratorie methodo, penitiore cura, obfervatione, & labore. Johan Kiämpe, Aboae 1733, uusi näköispainos Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1968

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vhael, Bartholdus Gabrielis (1667–1723) (Turun hiippakunnan paimenmuisto) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 19.1.2011. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 19.1.2013.
  2. Kotivuori, Yrjö: Bartholdus Vhaël. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  3. Fennicumin arvokirjat[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Ilmajoki.vaakuna.svg Edeltäjä:
Gabriel Peldanus
1699–1717, 1721–1723
Ilmajoen kirkkoherra
Seuraaja:
Anders Mennander
Tämä pappiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.