Maximilian Spåre
Maximilian (Max) Hugo Adolf Spåre (21. joulukuuta 1879 Kivennapa – 30. lokakuuta 1954) oli suomalainen sotilas, poliisimestari ja valtiopäivämies.[1]
Spåren vanhemmat hovineuvos Adolf Ferdinand Spåre ja Anna Sofia Eleonora Baer ja puolisot vuodesta 1908 Nathalie Stackelberg (k. 1927) ja vuodesta 1935 Martha von Schantz (k. 1950). Spåre opiskeli Haminan kadettikoulussa 1893–1900 ja palveli Suomen kaartissa upseerina 1900–1906 ja Helsingin poliisilaitoksella opetusupseerina 1906–1907. Porin kaupungin poliisimestari hän oli 1907–1913, Nokian paperitehtaan konttorin kirjeenvaihtaja 1913–1914, 42. armeijakunnan esikunnan vanhempi adjutantti 1915, intendentin apulainen 1915–1917 ja Viipurin poliisimestari 1917–1918. Suomen sisällissodassa Spåre oli ensin Vilppulan rintaman ja sitten Hämeen rintamaryhmän esikuntapäällikkö, Etelä-Pohjanmaan rykmentin komentaja ja länsiarmeijan esikunnan sisäasiain osaston päällikkö sodan loppuun asti. Sodan jälkeen hän oli sotaministeriön yleisten sota-asiain osaston päällikkö vuonna 1918, sotaministeriön pääindententti 1918–1919, hankinta-asiain esiupseeri 1919–1920, intendenttiosaston päällikkö 1920–1921 ja sotaväen esikunnan päällikkö 1921–1925. Porin kaupungin poliisimestarina hän toimi uudelleen 1925–1928 ja Turun poliisimestarina 1928–1939. Yleisesikunnan toimistopalvelutehtävissä Spåre toimi vuodesta 1939, samoin kuin Lahden suojeluskuntapiirin päällikkönä.[1][2]
Spåre ylennettiin luutnantiksi 1904, kapteeniksi 1909, everstiluutnantiksi 1916 ja everstiksi 1918.[1] Hän edusti sukuaan aatelissäädyssä valtiopäivillä 1904–1905 ja 1905–1906.[2]