Curt Wasastjerna
Curt Gustaf Victor Wasastjerna (15. heinäkuuta 1918 Turku[1] – 12. toukokuuta 1998 Vaasa[2]) oli suomalainen lääkäri ja professori.
Wasatjernan vanhemmat olivat hovioikeudenneuvos Victor Waldemar Wasastjerna ja Ebba Hildegard (Hildi) Öhrbom. Hänen puolisonsa oli Pia Maria Linquist, taiteilija Rurik Lindquistin tytär. Wasastjerna tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta lyseosta 1935, valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1945 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1951. Sisätautien erikoislääkärin pätevyyden hän sai 1950 ja oli sisätautien dosentti Helsingin yliopistossa vuodesta 1956.[1] Wasastjerna työskenteli Vaasan keskussairaalan ylilääkärinä 1956–1967 ja 1976–1982 ja Helsingin IV klinikalla 1967–1968. Vuosina 1968–1975 Wasastjerna toimi Kivelän sairaalassa, vuodesta 1972 ylilääkärinä. Helsingin yliopiston apulaisprofessori hän oli 1975–1976 III sisätautien klinikalla.[3] Hänen tieteellinen työnsä käsitteli veritauteja, sytologiaa ja immunologiaa ja hän oli keskeisessä asemassa luotaessa Suomessa leukemian diagnosointia ja hoitoa. Professorin arvonimen Wasastjerna sai 1973.[2] Sotilasarvoltaan Wasastjerna oli lääkintäluutnantti (1941).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 727–728. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ a b Wasastjerna, Curt hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 795. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
|
