Törnävän kartano

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Östermyran kartano)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Törnävän kartanon päärakennuksen kaksikerroksinen keskiosa valmistui 1806 (suunnittelijaksi on joskus epäilty Carl Ludvig Engeliä, mutta nykytiedon mukaan tämä on mahdotonta), päärakennuksen siipiosat on suunnitellut paroni Carl Rosenkampff ja lasiverannan arkkitehti G. Th. Chiewitz.

Törnävän eli Östermyran kartano sijaitsee Seinäjoen Törnävällä, Tikkukosken rannalla muutama kilometri kaupungin keskustasta etelään. Kauppias ja laivanvarustaja Abraham Falander (aateloituna Wasastjerna) rakennutti alueelle vuonna 1798 rautaruukin ja vuoden 1806 paikkeilla itse päärakennuksen.[1] Ruutitehdas perustettiin 1825. Alueen muita asuinrakennuksia päärakennuksen lisäksi ovat niin sanotut Punatulkkutalot, jotka rakennettiin samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa, alun perin rautaruukin seppien asunnoiksi. Myöhemmin niissä asui myös kartanon pehtoori ja kirjanpitäjiä.[2] Kartanosta kehittyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Etelä-Pohjanmaan maatalouden keskus, ja se oli maanviljelyn ja karjanhoidon mallitila.

Kartanon niin sanotut Punatulkkutalot toimivat mm. seppien asuntoina

1850- ja 1860-luvuilla kiinnitettiin huomiota kartanonpuiston kunnostamiseen. Arkkitehti Georg Theodor von Chiewitziä pyydettiin uudistamaan puistoa ja puutarhaa. Vuonna 1864 puutarha-arkkitehti Knut Forsberg inventoi alueen, ja seuraavana vuonna hän sai valmiiksi suunnitelman puiston uudistamiseksi. Puistossa oli muun muassa huvimaja, muotoonleikattuja pensaita, ruusutarha ja kasvihuone. Puisto pääsi kuitenkin rappeutumaan pahoin 1900-luvun alkupuolella. Seinäjoen tultua kaupungiksi puistoaluetta laajennettiin ja kunnostettiin. Vuonna 1979 Törnävän kartanon joenpuoleinen puutarha entisöitiin 1800-luvun asuun.

Kartanon omistanut Wasastjernan suku joutui taloudellisiin vaikeuksiin 1860- ja 1870-lukujen taitteessa, mikä johti siihen, että kartano myytiin henkivakuutusyhtiö Kalevalle 1890. Vuonna 1903 Östermyran kartano siirtyi hovioikeudenasessori Konstantin Törnuddin omistukseen. Hän nimesi kartanon Törnäväksi syntymäpaikkakuntansa Tyrnävän ruotsinkielisen nimen mukaan. Törnudd testamenttasi kartanon maineen Seinäjoen kunnalle 1925.[3] Seinäjoen omistuksessa kartanon on palvellut mitä moninaisimmassa tehtävissä: se on muun muassa toiminut luontaisparantolana, talouskouluna, sotasairaalana, jossa myös Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni vietti aikaansa vuonna 1942 haavoituttuaan. Vuodesta 1984 asti kartano on toiminut Seinäjoen kaupungin juhlahuoneistona ja edustustilana.

Törnävän kartanon pihapiirissä toimii nykyään myös Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Iltanen, Jussi: Suomen 100 Kartanot, s. 118. Karttakeskus, 2011. ISBN 978-952-266-002-2.
  2. Seinäjoki - Östermyran ruukki ja ruutitehdas seinajoki.fi. Viitattu 19.7.2016.
  3. Seinäjoki - Östermyran myöhäisemmät vaiheet seinajoki.fi. Viitattu 19.7.2016.