Porin taidemuseo
| Porin taidemuseo | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | taidemuseo |
| Osoite | Eteläranta, 28100 Pori [1] |
| Sijainti | Eteläranta, Pori |
| Perustettu | 1979 |
| Johtaja | Anni Venäläinen |
| Kotisivut |
www |
| Koordinaatit | |
 Porin taidemuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Porin taidemuseo on vuonna 1979 perustettu nykytaiteen museo, joka sijaitsee Porin Etelärannassa vuonna 1860 valmistuneessa entisessä pakkahuoneessa. Sen kokoelmien pohjana ovat professori Maire Gullichsenin museolle lahjoittamat teokset. Porin taidemuseo tunnetaan vaihtuvista näyttelyistään, jotka esittelevät kotimaisen ja kansainvälisen taiteen uusimpia virtauksia.[2] Se toimii myös Satakunnan maakunnan alueellisena vastuumuseona.[3] Porin taidemuseon yhteydessä osoitteessa Eteläranta 6 toimii Poriginal galleria.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ajatus taidemuseon perustamisesta Poriin sai alkunsa, kun pakkahuoneella toiminut tulli siirsi toimintonsa pois kaupungin keskustasta vuonna 1963 ja rakennukselle alettiin miettimään uutta käyttöä. Taidemuseon perustamista ajoi erityisesti Porista kotoisin ollut tunnettu kulttuurivaikuttaja Maire Gullichsen. Kesäkuussa 1967 kaupunginvaltuusto teki päätöksen vanhan vaaka- ja pakkahuoneen muuttamisesta museokäyttöön ja tilasi piirustukset arkkitehti Kristian Gullichsenilta, joka on Maire Gullichsenin poika. 1970-luvun alkupuolella valmistuneet Satakunnan Museon ja Porin kaupunginkirjaston uudisrakennukset kuitenkin siirsivät taidemuseohankkeen vuosikymmenen loppuun ja se avattiin lopullisesti vasta vuonna 1981. Ensimmäiset näyttelyt pidettiin kuitenkin jo kesällä 1979.[5]
Museorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokemäenjoen rannassa sijaitseva arkkitehti C. J. von Heidekenin suunnittelema vaaka- ja pakkahuone rakennettiin vuosina 1858–1860. Vuosisadan loppuun mennessä se kävi jo ahtaaksi ja rakennusta laajennettiinkin vuonna 1897 arkkitehti Gustaf Nyströmin piirustusten mukaan. Pakkahuone sai laajennuksessa nykyisen muotonsa, johon kuuluvat muun muassa päätyihin valmistuneet kaksikerroksiset tornit. Heidekenin alkuperäinen suunnitelma oli tyyliltään uusrenessanssia, mutta Nyströmin uudistusten jälkeen rakennus edustaa lähinnä jälkiklassismia.[5]
1970-luvun muutostyöt suunnitteli arkkitehti Kristian Gullichsen. Ulkoasultaan rakennus palautettiin vuoden 1897 asuun ja alun perin kylmiksi varastotiloiksi rakennetut sisätilat rakennettiin käytännössä kokonaan uudelleen. Julkisivun merkittävin muutos oli pyörökaariovien korvaaminen suurilla ikkunoilla, jotka avaavat näyttelytiloista laajan näkymän ulos jokirantaan. Museon kerrosala on noin 2 800 m², josta näyttelytilaa on 800 m² ja yleisölle tarkoitettuja aulatiloja 200 m².[5]
Vuosina 1997–2000 museon sisätiloja remontoitiin ja samalla rakennusta laajennettiin sen takana sijaitsevaan raatihuoneenmäkeen. Noin 350 m²:n laajuinen siipi rakennettiin kokonaan maan alle ja varustettiin kattoikkunoin. Laajennusosa ja vanha museorakennus yhdistettiin toisiinsa lasikäytävällä, joka ylittää taidemuseon ja raatihuoneenpuiston väliin jäävän käytöstä poistetun Pakkahuoneenkadun. Laajennustöiden yhteydessä löydettiin 1640-luvulta peräisin oleva kivikellari, joka säilytettiin osana uudisrakennusta.[5] Museon pääsisäänkäynnin edustalla sijaitsee kuvanveistäjä Harry Kivijärven teos Lokki, joka paljastettiin vuonna 1987 Maire Gullichsenin 80-vuotispäivän yhteydessä.[6]
Kesällä 2021 rakennuksessa syttyi tulipalo, jonka sytyttäjästä ei ole saatu varmuutta. Vuoden 2023 alussa museo sai valtionavustusta 675 000 euroa, jonka turvin vauriot päästään korjaamaan.[7]
Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin taidemuseon peruskokoelma muodostuu Maire Gullichsenilta lahjoituksena saadusta kokoelmasta, johon kuuluu 545 teosta sekä Porin kaupungin taidekokoelmasta, jossa on yli 2 000 teosta. Lisäksi museon hallussa ovat entisen Noormarkun kunnan 47 teosta käsittävät kokoelmat sekä kolmetoista tallennekokoelmaa, jotka käsittävt yhteensä noin tuhat taideteosta. Museon perustamisen jälkeen sen kokoelmat ovat karttuneet kotimaisten lisäksi myös lukuisten ulkomaisten nykytaiteilijoiden teoksilla.[8]
Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman muodostavat 545 teosta, jotka ovat pääosin suomalaista taidetta 1800–1900-lukujen vaihteesta aina 1980-luvulle saakka. Kokoelman vanhin osa sisältää Gullichsenin varhaisimpia hankintoja, kuten Magnus Enckellin, Tyko Sallisen, Helena Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin teoksia. Suurin osa kokoelmasta on kuitenkin myöhäisempaa suomalaista nykytaidetta, jota edustavat muun muassa Gullichsenin vuonna 1934 perustaman Vapaan taidekoulun oppilaiden ja opettajien teokset. Heihin lukeutuvat muun muassa Ernst Mether-Borgström, Lars-Gunnar Nordström, Unto Pusa, Kain Tapper, Sam Vanni, Carolus Enckell ja Tor Arne. Kokoelmassa on myös useiden ulkomaisten taiteilijoiden, kuten Augustin Gardenasin, Victor Vasarelyn sekä Alberto Vianin töitä.[8]
Porin kaupungin taidekokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin kaupungin taidekokoelman vanhimmat teokset ovat 1800-luvun alkupuolelta peräisin olevia Aleksander Lauréuksen maalauksia. Lisäksi mukana on muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Victor Westerholmin ja Berndt Lindholmin töitä sekä runsaasti uudempaa 1900-luvun taidetta.[8]
Kirjasto ja arkisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taidemuseon kirjasto käsittää noin 10 000 nimikettä, jotka käsittelevän yleisen museotoiminnan lisäksi kuvataidetta, arkkitehtuuria, taideteollisuutta, valokuvausta ja kulttuurihistoriaa. Painopisteinä ovat koti- ja ulkomainen nykytaide sekä moderni taide. Museoon tilatut taidealan lehdet ovat vapaasti luettavissa museokahvilassa.[9] Museon arkisto sisältää tutkimusmateriaalin lisäksi muun muassa yli 80 000 valokuvaa sekä näyttelyihin ja muihin tapahtumiin liittyvää dokumentaatiota sekä taiteilijahaastatteluja.[10]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin taidemuseon yhteydessä toimi vuosina 2003 - 2020 Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto. Syyskuussa 2020 Porin lastenkulttuurikeskus muutti väistötiloihin Rautatienpuistokatu 7:än ja samalla nimi vaihtui lastenkulttuurikeskus Kruunupääksi.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21664. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Porin taidemuseo Visit Pori. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ Kuvataide Porin taidemuseo. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ Tietoa meistä www.poriartmuseum.fi. Poriginal Galleria. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ a b c d Museorakennus Porin taidemuseo. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ Raskaissa saappaissa, lokin siivellä. Veistosvaellus Porin taidemuseo. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 1.3.2016.
- ↑ Laakso, Antti: Porin taidemuseon remontti sai valtiolta ison avustuksen Yle Uutiset. 2.1.2023. Viitattu 3.1.2023.
- ↑ a b c Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmat Porin taidemuseo. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ Kirjasto Porin taidemuseo. Arkistoitu 15.3.2016. Viitattu 1.3.2016.
- ↑ Arkistot Porin taidemuseo. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ Info Lastenkulttuurikeskus Kruunpää. Viitattu 2.1.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Porin taidemuseo Wikimedia Commonsissa
