Siirry sisältöön

Vapaa Taidekoulu

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vapaa taidekoulu)
Vapaa Taidekoulu
Perustettu 1935
Hallintomuoto Yhdistys
Rehtori Elina Merenmies
Toimipaikat Helsinki
Toimitilat Kaapelitehdas
Opiskelijamäärä noin 70
Kotisivu www.vapaataidekoulu.fi
Koulu sijaitsee Kaapelitehtaalla Helsingissä.
Kuva Vapaan Taidekoulun ulkopuolelta.

Vapaa Taidekoulu on vuonna 1935 perustettu taidekoulu, joka sijaitsee Helsingin Kaapelitehtaalla. Koulussa voi opiskella ammattiin valmistavaan tutkintoon, jonka suorittaminen kestää neljä vuotta. Koulu järjestää myös kaikille avoimia piirustus- ja maalauskursseja.[1] Koulu on harjoittanut julkaisutoimintaa 1970-luvulta lähtien.

Vapaa Taidekoulu on yksityinen oppilaitos. Se kerää rahoituksensa monista lähteistä. Taiteen edistämiskeskus on rahoittanut Vapaata Taidekoulua vuosikymmeniä, mutta tuki loppui 2025.[2]

Opetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattiin valmistavat opinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaassa Taidekoulussa voi opiskella ammattiinvalmistavissa opinnoissa, jotka kestävät neljä vuotta.

Ensimmäisellä vuosikurssilla perehdytään kuvallisen ajattelun perusteisiin. Piirustuksella on tärkeä rooli opetuksessa. Maalauksen perusasioita opiskellaan havainnon pohjalta. Lisäksi perehdytään öljyvärimaalauksen tekniikoihin. Vuosikurssi koostuu teemallisista keskimäärin kahden viikon pituisista opetusjaksoista. Ensimmäisen vuosikurssin väriopetusta täydentää Josef Albersin värien vuorovaikutustutkimuksiin perustuva intensiivikurssi. Opintoihin sisältyy sommittelun peruskurssi. Materiaalioppia opiskellaan kahden viikon intensiivisellä pohjustuskurssilla.

Ensimmäisen vuosikurssin noin 25 opiskelijasta valitaan 10–13 opiskelijaa jatkamaan opintojaan II–IV vuosikursseille. Toiselle vuosikurssille jatkavat opiskelijat suorittavat kaikkiaan neljän vuoden aikana taidemaalauksen ammattiopinnot.

Toisella vuosikurssilla laajennetaan öljyvärimaalauksen materiaaliopin tuntemusta ja perehdytään myös maalaustaiteen muihin tekniikoihin. Akvarelli- ja temperamaalauksesta järjestetään kahden viikon intensiivikurssit vierailevien opettajien johdolla. Lisäksi ensimmäisellä vuosikurssilla annettua väriopetusta täydennetään kahden viikon intensiivisellä jatkokurssilla. Opintoihin sisältyy sommittelun jatkokurssi.

Kolmannen vuosikurssin päätavoite on kannustaa opiskelijaa omaehtoiseen työskentelyyn ja auttaa häntä löytämään oma käsialansa. Pääsääntöisesti kolmen opettajan vuorovaikutuksessa opiskelijaa tuetaan etsimään omat, henkilökohtaiset ratkaisunsa. Kolmannella vuosikurssilla opiskelija oppii taiteellisen työskentelyn ohella myös käytännön taitoja taiteilijana toimimisessa sekä taiteilijan roolista yhteiskunnassa.

Neljännen vuosikurssin opiskelijoiden työskentelyä ohjaavat yksilöllisesti erikseen nimettävät taiteilijamentorit. Muutoin opiskelu on itsenäistä.

Lopputyöprosessiin kuuluvat seminaarikeskustelut, joiden alustajina toimivat neljännen vuosikurssin opiskelijat. Tavoitteena on kehittää opiskelijan sanallisia taitoja: kykyä ilmentää ja jäsentää oman taiteensa sisältöä ja työskentelynsä lähtökohtia sekä synnyttää laadukasta taidekeskustelua.

Käytännössä koko viimeinen lukuvuosi kuluu suurelta osin loppunäyttelyteosten työstämisen ohella näyttelyn käytännön järjestelyn – viestinnän, ripustamisen suunnittelun, rahoituksen hankkimisen ym. parissa.

Pyrkiminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Maalauksen ensimmäisen vuoden opiskelijat valitaan keväisin pidettävältä maalauskurssilta (hakijoista opiskelemaan pääsee 25 opiskelijaa). Valinta perustuu kurssin aikana tehtyjen töiden ja niissä havaittavan kehityksen motivoituneisuuden arviointiin. Toiselle vuosikurssille valitaan ensimmäisen vuoden opiskelumenestyksen perusteella.

Avoimet kurssit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa Taidekoulu järjestää kaikille avoimia taidekursseja. Näitä ovat syys- ja kevätkaudella järjestettävät elävän mallin piirustuskurssit, piirustuksen intensiivikurssi sekä akvarellimaalauskurssi. Intensiivikurssit kestävät yhden viikonlopun ajan. Muut kurssikokonaisuudet kokoontuvat kerran viikossa kaikkiaan kymmenen kertaa.

Piirustuskursseilla piirretään elävää mallia. Akvarellimaalauskurssilla puolestaan maalataan elävää mallia, lisäksi joillain kurssikerroilla on asetelmamaalausta, sekä sään salliessa maisemamaalausta Kaapelitehtaan lähialueella.

Opetuksen erityispiirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa Taidekoulun erityispiirteenä on vahva keskittyminen maalaukseen. Koulu haluaa antaa opiskelijalle voimakkaan oman näkemisen ja värien vaikuttavuuden kokemuksen tukemaan opiskelijan oman yksilöllisen ilmaisun kehittymistä. Vapaa Taidekoulu suhtautuu avoimesti taiteen eri ilmenemismuotoihin, mutta opetuksen keskipisteenä on oma erikoisala, maalaustaide.[3]

Opettajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen rehtorin Elina Merenmiehen kaudella koulussa ovat opettaneet muiden muassa Hannaleena Heiska (apulaisrehtori vuoden 2023 alusta alkaen) sekä Pauliina Turakka Purhonen, Siiri Haarla, Aki Turunen, Jukka Korkeila, Pilvi Ojala, Malla Tallgren ja Aura Hakuri. Jokaiselle vuosikurssille järjestetään myös taidehistorian luentoja, joista vastaavat Janika Aho ja Fanny Johansson-Stockford.

Näyttelytoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulu tarjoaa opiskelijoille neljän lukuvuoden aikana mahdollisuuden pitää sekä yksityisiä että ryhmänäyttelyitä. Omia näyttelyitään opiskelijat voivat pitää muun muassa koulun tiloissa toimivassa Galleria Vaagassa. Lisäksi lukukausittain opiskelijat saavat mahdollisuuden osallistua eriaiheisiin ryhmänäyttelyihin. Esimerkiksi kesällä 2022 Vapaa Taidekoulu järjesti yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa kolmen näyttelyn kokonaisuuden Glasshouse Helsingissä.

Opinnot huipentuvat Vapaa-lopputyönäyttelyyn. Lopputyönäyttely on ripustettu viime vuosina sekä fyysisenä että virtuaalisena.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vapaan Taidekoulun opetusta 1930-luvulla.

Vapaa Taidekoulu – Fria Målarskolan perustettiin loppuvuodesta 1934 Maire Gullichsenin aloitteesta ja se aloitti toimintansa tammikuussa 1935. Koulu oli ranskalaisen modernin maalaustaiteen periaatteiden puolustaja. Maire Gullichsenilla oli runsaasti perintövaroja hänen isänsä Walter Ahlströmin kuoltua vuonna 1931, joten taloudellisessa mielessä koulun käynnistäminen oli turvattua.

Maire Gullichsenin ajatuksena oli perustaa Helsinkiin taidekoulu, joka muistutti Pariisin vapaita, periaatteessa kaikille avoimia ”akatemioita”. Häntä ei miellyttänyt Suomen koulumainen ja akateeminen opetus, jossa aloitettiin jäljentämällä kipsimalleja.

Koulun opetus alkoi 15. tammikuuta 1935 Eteläranta 14:ssä sijainneessa ateljeehuoneistossa. Melko pian siirryttiin Ullanlinnankatu 1:een ja sieltä vuonna 1937 avarampiin tiloihin Kasarmikadulle, Ahlström Oy:n omistamaan Teollisuuspalatsiin, joka tunnetaan paremmin niin sanottuna Savoyn talona. Toukokuussa 1952 pidettiin kokous, jossa koulun perustaja Maire Gullichsen halusi siirtää koulun toiminnan laajemmalle pohjalle. Perustettiin Vapaan Taidekoulun kannatusyhdistys. Koulu muutti vuonna 1990 nykyisiin tiloihin Kaapelitehtaalle.[4] Tätä ennen vuodesta 1974 alkaen lisätilaa vuokrattiin Suomenlinnasta helpottamaan tila-ahtautta.

Vuonna 1971 Vapaasta Taidekoulusta tuli monivuotinen taidemaalarin ammattiin valmistava koulu.[5]

Koulussa opiskelleita taidemaalareita ovat esimerkiksi Carl Wargh, Tove Jansson, Sigrid Schauman, Unto Pusa, Sulho Sipilä, Signe Yletyinen, Torger Enckell, Tor Arne, Carolus Enckell, Timo Valjakka, Raili Tang, Risto Suomi, Eija-Liisa Ahtila ja Mari Sunna.[6]

Vuonna 2025 koulu juhlisti 90-vuotista taideopetustaan. Osana juhlavuotta julkaistiin koulun historiasta kertova tietoteos. Lisäksi järjestettiin näyttely sekä yleisölle avoin luentosarja yhteistyönä HAMin kanssa.

Rehtorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaan Taidekoulun rehtorit vuodesta 1958 alkaen.

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Josef Albers: Värien vuorovaikutus. Vapaa Taidekoulu, 1978. ISBN 951-95982-3-5
  • Hans Hoffmann: Esseitä. Vapaa Taidekoulu, 1983. ISBN 951-99353-2-0
  • Josef Albers: Taito Nähdä. Vapaa Taidekoulu, 1985. ISBN 951-99619-0-9
  • Tor Arne, Carolus Enckell, Markku Komonen, Seppo Niinivaara, Juhani Pallasmaa: Näkemisen kentät. Vapaa Taidekoulu, 1985. ISBN 951-95982-0-0
  • Agnes Martin: Hiljaisuus taloni lattialla. Vapaa Taidekoulu, 1990. ISBN 951-95982-1-9
  • Ad Reinhardt: Taide taiteena. Vapaa Taidekoulu, 1995. ISBN 951-95982-4-3
  • Carolus Enckell, Pekka Hepoluhta, Juan Antonio Muro, Juhani Pallasmaa, Tarja Djateu, Reijo Viljanen: Voisitko nähdä näin? Vapaa Taidekoulu, 2011. ISBN 978-951-95982-6-0
  • Meri Karppanen, Elina Merenmies, Satu Metsola, Juhani Pallasmaa, Magnus Quaife, Riikka Stewen, Juha-Heikki Tihinen. Toimittanut Pirkko Tuukkanen, Vapaa Taidekoulu | Fria Konstskolan | Free Art School Taidemaalauksen opetusta 90 vuotta | Måleriundervisning i 90 år | Teaching Painting for 90 Years, Vapaa Taidekoulu & HAM Helsingin taidemuseo, 2025. ISBN 978-952-7611-01-2
  • Lopputyönäyttelykatalogit:
    • Moona Aho, Albert Eronen, Vappu Holma, Pinja Kanon, Alex Keyriläinen, Marika Maijala, Eevi Oittinen, Maria Rasinkangas, Aino Suikkanen, Mirja Väyrynen. Vapaa´25. Vapaa Taidekoulu, 2025.
    • Tuomas Aitamurto, Miranda Dunderfelt, Arttu Hakala, Emilia Hakkarainen, Emma-Sofia Hyytiäinen, Miska Kukkohovi, Amanda Lindström, Ida Malmi, Linda Mattsson, Jaakko Pennanen, Kristo Saarikoski, Katinka van der Jagt, Riikka Virtanen ja Emmi Vänttinen. Vapaa´24. Vapaa Taidekoulu, 2024.
    • Mimosa Isomäki, Eero Kalervo, Heini Laaksonen, Laura Nenonen, Kaisla Pohjalainen, Pilvi Pääkkönen, Riitta Sarjanen, Maria Sorjonen, Lincoln Suarez Cuellar. Vapaa´23. Vapaa Taidekoulu, 2023.
    • Cecilia Ebbe Belinskij, Enni Honkanen, Sini Ilves, Hanna-Reeta Koivaara, Ida Lahtinen, Johanna Lindholm, Jussa Pennanen, Valter Strandén, Silja Uuttula. Vapaa´22. Vapaa Taidekoulu, 2022.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Erkki Anttonen, Tuula Karjalainen, Erik Kruskopf, Aino-Maija Luukkonen, Pertti Pitkonen, Helena Woirhaye: Kyse on aikamme taiteesta. Porin taidemuseo ja Maire Gullichsenin taidesäätiö, 2007. ISBN 978-952-5648-04-1
  • Meri Karppanen, Elina Merenmies, Satu Metsola, Juhani Pallasmaa, Magnus Quaife, Riikka Stewen, Juha-Heikki Tihinen. Toimittanut Pirkko Tuukkanen:: Vapaa Taidekoulu. Vapaa Taidekoulu & HAM Helsingin taidemuseo, 2025. ISBN 978-952-7611-01-2

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www.vapaataidekoulu.fi
  2. ↑ Valtio lopetti Vapaan Taidekoulun rahoituksen – rehtori: ”Joudumme käyttämään liikaa aikaa siihen, että koulu säilyy” Yle Uutiset. 15.4.2025. Viitattu 15.4.2025.
  3. ↑ Vapaa Taidekoulu (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Anttonen 2007, s. 106–107
  5. ↑ Anttonen 2007, s. 144, 146
  6. ↑ Solo Sokos Hotel Torni: Kaupungin korkein taidenäyttelyhtml (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vapaa_Taidekoulu&oldid=23663997”