Vapaa taidekoulu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vapaa Taidekoulu
VapaaTaidekouluLogo.jpg
Perustettu 1935
Hallintomuoto Yhdistys
Rehtori Sari Tenni
Toimipaikat Helsinki
Toimitilat Kaapelitehdas
Opiskelijamäärä noin 70
Kotisivu www.vapaataidekoulu.fi
Koulu sijaitsee Kaapelitehtaalla.
Kuva Vapaan Taidekoulun ulkopuolelta.

Vapaa Taidekoulu on vuonna 1935 perustettu taidekoulu, joka sijaitsee Helsingin Kaapelitehtaalla. Koulussa voi opiskella ammattiin valmistavaan tutkintoon, jonka suorittaminen kestää neljä vuotta. Koulu järjestää myös kaikille avoimia piirustus- ja maalauskursseja. [1] Koulu on harjoittanut julkaisutoimintaa 1970-luvulta lähtien.[2]

Opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä on lueteltu koulun tarjoama opetus vuodelle 2014. Vapaa Taidekoulussa voi opiskella taidemaalarin ammattiin ja kaikille avoimilla kursseilla.[3]

Ammattiinvalmistavat opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaassa Taidekoulussa voi opiskella ammattiinvalmistavissa opinnoissa, jotka kestävät neljä vuotta.

Ensimmäisellä vuosikurssilla perehdytään kuvallinen ajattelun perusteisiin. Maalauksen perusasioita opiskellaan havainnon pohjalta ja perehdytään öljyvärimaalauksen tekniikoihin. Vuosikurssi koostuu teemallisista keskimäärin kahden viikon pituisista opetusjaksoista. Ensimmäisen vuosikurssin väriopetusta täydentää Josef Albersin värien vuorovaikutustutkimuksiin perustuva intensiivikurssi. Teknisiä taitoja opiskellaan kahden viikon intensiivisellä pohjustuskurssilla vierailevan opettajan johdolla.

Ensimmäiseltä vuosikurssilta valitaan 10-12 opiskelijaa jatkamaan opintojaan II-IV vuosikursseille.

Toisella vuosikurssilla laajennetaan öljyvärimaalauksen materiaaliopin tuntemusta ja perehdytään myös maalaustaiteen muihin tekniikoihin. Sekä akvarelli- että temperamaalauksesta järjestetään kahden viikon intensiivikurssit vierailevien opettajien johdolla. Lisäksi ensimmäisellä vuosikurssilla annettua väriopetusta täydennetään kahden viikon intensiivisellä jatkokurssilla.

Kolmannen vuosikurssin päätavoite on kannustaa opiskelijaa omaehtoiseen työskentelyyn ja auttaa häntä löytämään oma käsialansa. Pääsääntöisesti kolmen opettajan vuorovaikutuksessa opiskelija joutuukin etsimään omat, henkilökohtaiset ratkaisunsa.

Neljännen vuosikurssin opiskelijoiden työskentelyä ohjaavat yksilöllisesti erikseen nimettävät taiteilijat; muutoin opiskelu on itsenäistä.

Viimeinen opintovuosi huipentuu lopputyönäyttelyyn, merkiten käytännössä koko lukuvuoden kestävää näyttelyssä esitettävien teosten työstämistä ja ripustuksen suunnittelua.[4]

Pyrkiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Maalauksen ensimmäisen vuoden opiskelijat valitaan keväisin pidettävältä maisema­maalauskurssilta (25-30 opiskelijaa). Valinta perustuu kurssin aikana tehtyjen töiden ja niissä havaittavan kehityksen motivoituneisuuden arviointiin. Toiselle vuosikurssille valitaan ensimmäisen vuoden opiskelumenestyksen perusteella.

Lukuvuoden 2014-2015 valintakurssin järjestetään 12.-23.5.2014.[5]

Avoimet kurssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa Taidekoulu järjestää yhtä kaikille avointa kurssia, "Elävän mallin piirustus" -kurssia. Kurssi järjestetään kahtena eri lukukautena. Syyslukukaudella opetus painottuu perusasioihin, kuten muotojen, suhteiden ja liikkeen hahmottamiseen. Kevätlukukaudella kuvasommittelua käsitellään laajemmin tutkimalla erityisesti mallin suhdetta tilaan ja valoon. Kurssin laajuus on 60 oppituntia sekä kevät- että syyslukukaudella.[6]

Opetuksen erityispiirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa Taidekoulun erityispiirteenä on vahva keskittyminen maalaukseen. Koulu haluaa antaa opiskelijalle vahvan oman näkemisen ja värien vaikuttavuuden kokemuksen tukemaan opiskelijan oman yksilöllisen ilmaisun kehittymistä. Vapaa Taidekoulu suhtautuu avoimesti taiteen eri ilmenemismuotoihin, mutta opetuksen keskipisteenä on oma erikoisala, maalaustaide.[7]

Näyttelytoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galleria Vaaga on Vapaan Taidekoulun opiskelijoiden galleria, joka sijaitsee koulun tilojen yhteydessä. Galleriassa pidetään näyttelyjä pitkin koulun lukuvuotta.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaan Taidekoulun opetusta 1930-luvulla.

Vapaa Taidekoulu – Fria Målarskolan perustettiin loppuvuodesta 1934 ja Maire Gullichsenin aloitteesta ja se aloitti toimintansa tammikuussa 1935. Koulu oli ranskalaisen modernin maalaustaiteen periaatteiden puolustaja. Maire Gullichsenilla (os. Ahlström) oli runsaasti perintövaroja hänen isänsä Walter Ahlströmin kuoltua vuonna 1931, joten taloudellisessa mielessä koulun käynnistäminen oli turvattua.

Maire Gullichsenin ajatuksena oli perustaa Helsinkiin taidekoulu, joka muistutti Pariisin vapaita, periaatteessa kaikille avoimia ”akatemioita”. Häntä ei miellyttänyt Suomen koulumainen ja akateeminen opetus, joka lähti kipsimallien jäljentämisestä.

Koulun opetus alkoi 15. tammikuuta 1935 Eteläranta 14:ssä sijainneessa ateljeehuoneistossa. Melko pian siirryttiin Ullanlinnankatu 1:een ja sieltä vuonna 1937 avarampiin tiloihin Kasarminkadulle, Ahlström Oy:n omistamaan Teollisuuspalatsiin, joka tunnetaan paremmin ns. Savoyn talona. Täällä koulu toimi pitkään, kunnes vuonna 1990 muutti nykyisiin tiloihin Kaapelitehtaalle.[9]

Vuonna 1971 Vapaasta Taidekoulusta tuli monivuotinen taidemaalarin ammattiin valmistava koulu.[10]

Koulussa opiskelleita taidemaalareita ovat esimerkiksi Carl Wargh, Tove Jansson, Sigrid Schauman, Unto Pusa, Sulho Sipilä, Torger Enckell, Tor Arne, Carolus Enckell, Timo Valjakka, Raili Tang, Risto Suomi, Eija-Liisa Ahtila ja Mari Sunna.[11]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tor Arne, Carolus Enckell, Markku Komonen, Seppo Niinivaara, Juhani Pallasmaa: Näkemisen kentät. Vapaa Taidekoulu, 1985. ISBN 951-95982-0-0.
  • Pekka Hepoluhta, Carolus Enckell, Reijo Viljanen, Juhani Pallasmaa ja Juan Antonio Muro: Voisitko nähdä näin. Vapaa Taidekoulu, 2011. ISBN 978-951-95982-6-0.
  • Carolus Enckell, Pekka Hepoluhta, Juan Antonio Muro, Juhani Pallasmaa, Tarja Djateu, Reijo Viljanen: Voisitko nähdä näin?. Vapaa Taidekoulu, 2011. ISBN 978-951-95982-6-0.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erkki Anttonen, Tuula Karjalainen, Erik Kruskopf, Aino-Maija Luukkonen, Pertti Pitkonen, Helena Woirhaye: Kyse on aikamme taiteesta. Porin taidemuseo ja Maire Gullichsenin taidesäätiö, 2007. ISBN 978-952-5648-04-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]