Berndt Lindholm

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Berndt Lindholm vuonna 1909.
Lehmät laitumella, 1880.
Ilta Porvoon saaristossa, 1890.

Berndt Adolf Lindholm (20. elokuuta 1841 Loviisa15. toukokuuta 1914 Göteborg, Ruotsi) oli suomalainen taidemaalari. Hänet voidaan lukea Düsseldorfin koulukuntalaiseksi, mutta hän oli myös ensimmäisiä impressionisteja.[1]

Lindholm maalasi aluksi romanttisia düsseldorfilaismaisemia, joista siirtyi impressionistisempaan ja luonnosmaisempaan maalaustapaan. Lindholmin tunnetuimpia teoksia on Vallinkoski (1872).[2] Teos on nykyisin Valtioneuvoston juhlahuoneistossa.[3]

Lindholm oli ensimmäinen pohjoismainen taiteilija, joka lähti Pariisiin. Aimo Reitala mainitsee hänet maisemamaalauksen pioneeriksi ennen Albert Edelfeltiä ja suomalaisen ulkoilmamaalauksen syntymistä.

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholm otti aluksi piirustustunteja porvoolaiselta taidemaalari Johan Knutsonilta[4] ja siirtyi sen jälkeen Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun Turkuun 1856–1861 R. W. Ekmanin oppilaaksi.[1]

Lindholm jatkoi 1863–1865 opintojaan ulkomailla, Düsseldorfin taideakatemiassa. Hän lähti Munsterhjelmin mukana Baijeriin ja Karlsruheen ja opiskeli Karlsruhessa 1865–1866 Hans Fredrik Guden johdolla ja myöhemmin vielä Pariisissa kahteen otteeseen vuosina 1873–1874, jolloin hänen opettajansa oli Léon Bonnat.[3] Bonnatin vaikutus Lindholmin töihin jäi vähäiseksi, mutta ”Ranskan suurimmaksi paraikaa eläväksi taiteilijaksi” Lindholm nimesi vuonna 1867 Charles-François Daubignyn. Häntä miellyttivät myös Théodore Rousseaun työt, ja hänen mielestään Jean-Baptiste Camille Corot oli palauttanut taiteen ”luonnottomasta terveen realistiseen ilmaisuun”.

Menestystä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholmin ensimmäinen yksityisnäyttely oli Helsingissä syksyllä 1870, ja se sai kehuja. Hän sai jatkossakin menestystä, ja hänet kutsuttiin 1873 Pietarin taideakatemian jäseneksi, 1876 hänelle myönnettiin mitali Philadelphian maailmannäyttelystä ja 1877 hän sai Suomen valtion suuren muotokuvamaalarin palkinnon, joten hän maalasi muutakin kuin maisemia.

Lindholm ihaili erityisesti Werner Holmbergia Düsseldorfissa ollessaan ja olisi halunnut olla Hans Fredrik Guden oppilas vielä myöhemminkin, koska tämä oli ollut Holmbergin opettaja, mutta koska Gude ei ollut opettajana vuoden 1866 jälkeen, Lindholm ei enää viihtynyt Karlsruhessa. Ranskassa häntä viehätti erityisesti Barbizonin koulu, joka korosti värien käyttöä. Voimakkaimman vaikutuksen häneen tekivät Charles-François Daubigny ja Jean-Baptiste Camille Corot.[5]

Lindholm asui enimmäkseen ulkomailla.[2] Vuonna 1876 hän muutti Göteborgiin toimien siellä kaupungin taidemuseon intendenttinä 1878-1900.[6] Hänestä tuli myös Göteborgin museon piirustus- ja maalauskoulun esimies, Kuvataideakatemian opettaja (Göteborgs Musei Rit- och Målarskola) ja Ruotsin taideakatemian jäsen.[1]

Tuotanto ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholm oli taiteilijana monipuolisempi kuin ystävänsä ja kilpailijansa Hjalmar Munsterhjelm, joka pysyi koko ikänsä uskollisena nuoruudessaan omaksumalleen romanttiselle maisemakäsitykselle. Aluksi Lindholmkin maalasi tyypillisiä romanttisia maisemia[3], mutta koska hän sai vaikutteita jo varhaisessa vaiheessa ranskalaisesta ulkoilmamaalauksesta, ulkoilmarealismista, hänen töihinsäkin tuli vähitellen mukaan realismia ja hänestä tuli uransa loppuvaiheessa Göteborgissa arvostettu ruotsalaisen rannikon ja meren kuvaaja.[7]

Suomessa ei täysin pidetty Lindholmin pariisilaisesta maalaustyylistä ja värien käytöstä. Jo vuonna 1870 hän maalasi suorastaan impressionistisesti, mutta yleisö nyrpisteli hänen tapaansa "mieluummin vihjata kuin kuvata puiden lehvistöä".[1] Tästä syystä hän kuvitti esimerkiksi Zacharias Topeliuksen Matkustus Suomessa -teoksen romanttisemmilla maisemilla. Hän teki kirjaan 10 kuvaa. Imatrankoski, Imatra, Putouksen alku ja Lohipato Wuoksessa, joka on tehty yhdessä Adolf von Beckerin kanssa, olivat Vuoksen jokilaakson kuvauksia.[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puron uoma, 1868, 33x50, öljy paperille [8]
  • Koivumaisema, 1864, 22,5x24, öljy paperille [9]
  • Montmartre, Pariisi, 1875, öljy kankaalle, 32,5 x 46,5 cm [10]
  • Kauranleikkuu Hisingenin saarella, 1878, 83,5x148, öljy [11]
  • Kattegat, Joensuun taidemuseo [12]
  • Metsän sisus, 1878, öljy, 22 x 33 cm, Hiekan taidemuseo [13]
  • Göteborgin satamasta, 1877, 39 x 55 cm[14]

Palkintoja ja tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkän uransa aikana Lindholm sai runsaasti erilaisia tunnustuksia ja nimityksiä:

  • Pietarin taideakatemian Ensiluokan taiteilija, 1872, Venäjä [4]
  • Pietarin taideakatemian akateemikko 1873, Venäjä [4]
  • Hopeamitali Suomen yleisessä näyttelyssä Helsingissä 1876
  • Pronssimitali Philadelphian maailmannäyttelyssä, Yhdysvallat 1876
  • I palkinto Suomen valtion taidekilpailussa 1877 ja 1894
  • Ruotsin taideakatemian jäsenyys 1881
  • Hopeamitali Pariisin maailmannäyttelyssä, Ranska 1889
  • Kunniamaininta kansainvälisessä näyttelyssä Berliinissä, Saksa 1891

Teosten myyntejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin Lindholmin maalaukset ovat hyvin arvostettuja. Esimerkiksi Hagelstamin huutokaupassa marraskuussa 1997 myyty maalaus Merimaisema, jonka signeeraus on vuodelta 1889 myytiin 75 000 markalla.[7][15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Taidehistorian nettikurssit
  2. a b ”Lindholm, Berndt”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-2312-5.
  3. a b c d Kuvataiteilijat Berndt Lindholm ja Hjalmar Munsterhjelm Vallinkosken ikuistajina Virtuaali Vuoksi
  4. a b c * Teuvo Termonen: Suomalaista postikorttitaidetta, osa 4 s. 71, Suomen Postikorttiyhdistys Apollo 2006, ISBN 952-91-9956-2
  5. artnet
  6. Timo Huusko: Lindholm, Berndt: Koivumaisema Valtion taidemuseo, taidekokoelmat. Valtion taidemuseo. Viitattu 11.1.2011.
  7. a b Nokela, s. 245
  8. Puron uoma, 1868, Valtion taidemuseon kokoelma.
  9. Koivumaisema, 1864, Valtion taidemuseon kokoelma.
  10. Montmartre, Pariisi, 1875, Christie's
  11. Kauranleikkuu Hisingenin saarella, 1878, Valtion taidemuseon kokoelma.
  12. Kattegat, Joensuun taidemuseo
  13. Metsän sisus, 1878, Hiekan taidemuseo
  14. Göteborgin Satamasta, 1877.
  15. vastaa noin 15 500 euroa (vuoden 2011 taso)
    Arvo-rahanarvolaskuri

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]