Alexandra Frosterus-Såltin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alexandra Frosterus-Såltin
Alexandra Frosterus-Såltin
Alexandra Frosterus-Såltin
Syntynyt 6. joulukuuta 1837
Inkoo, Suomi
Kuollut 29. helmikuuta 1916
Vaasa
Kansallisuus Suomen lippu Suomi
Ala taidemaalari

Alexandra Theodora Frosterus-Såltin (6. joulukuuta 1837 Inkoo29. helmikuuta 1916 Vaasa) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan erityisesti alttaritauluista. Hän maalasi ainakin 68 alttaritaulua ja teki myös kuvituksia.[1]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alexandra Frosterus-Såltinin vanhemmat olivat teologian professori Benjamin Frosterus ja Vilhelmina Sofia o.s. af Gadolin, joka oli Suomen ensimmäinen ylioppilastutkinnon suorittanut nainen.[2] Äiti kuoli, kun Alexandra oli vasta seitsemänvuotias. Isä avioitui vuonna 1846 Sofia Augusta Nordlingin kanssa. Taiteilija vietti lapsuutensa Vaasassa, missä isä toimi kirkkoherrana. Benjamin Frosterus edisti merkittävästi Vaasan ja Mustasaaren lasten koulunkäyntimahdollisuuksia ja suhtautui ymmärtävästi myös tyttärensä opiskelupyrkimyksiin. Alexandra lähti 14-vuotiaana Turun piirustuskouluun, missä hän opiskeli vuosina 1852–1857 R. W. Ekmanin yksityisoppilaana.[1] Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulut lienevät olleet ensimmäisiä taidekouluja Euroopassa, joihin otettiin myös naisia oppilaiksi.[3]

Saatuaan Taideyhdistykseltä 300 hopearuplan apurahan hän lähti 19-vuotiaana Düsseldorfiin jatkamaan taideopintojaan yhdessä veljensä kanssa. Naisia ei kuitenkaan tuohon aikaan otettu taideakatemiaan oppilaiksi, joten hänen oli otettava yksityistunteja. Hänen opettajansa oli saksalainen historiamaalari Otto Mengelberg, jonka johdolla hän opiskeli vuosina 1858–1862. Opettajansa kehotuksesta Frosterus-Såltin perehtyi anatomiaan ja henkilöiden maalaamiseen.[1] Hän opiskeli Saksassa kahteen otteeseen, yhteensä kahdensan vuotta.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alexandra Frosterus-Såltin debytoi henkilökuvillaan vuonna 1858 Suomessa Taideyhdistyksen näyttelyssä. Hänen mieliaiheitaan oli lapsikuvaus, sekä tavallinen kansa topeliaanisessa hengessä. Voitettuaan Taideyhdistyksen dukaattipalkinnon laatukuvallaan Sokea soittaja herättää poikansa myrskyn lähestyessä taiteilija lähti vuonna 1862 jatko-opiskelemaan Pariisiin, jossa hänellä oli mahdollisuus maalata elävää mallia. Dukaattipalkinnon ansainnut maalaus tuhoutui vuonna 1918.[1] Talven 1862–1863 hän opiskeli Ange Tissierin ateljeessa Pariisissa, joka oli silloin ainoa paikka, jossa naiset saivat taideopetusta.

Alexandra Frosterus-Såltin, Jalasjärven kirkon alttaritaulu, 1906.
Alexandra Frosterus-Såltin: Karjalohjan kirkon alttaritaulu.

Avioiduttuaan vuonna 1866 Vaasan sairaalan lääkärin Fredrik Viktor Såltinin (s. 22. maaliskuuta 1833 Tenhola, k. 1873) kanssa hän muutti asumaan Vaasaan ja eristyksiin taidepiireistä. Maalaamisen hän joutui osittain jättämään. Maalausten aiheet muuttuivat Vaasan-vuosina kodin ja lasten kuvaamiseksi. Viiden vuoden kuluttua aviomies kuoli ja hän jäi leskeksi kolmen lapsen kanssa. Samana vuonna myös Ekman kuoli ja Alexandra Frosterus-Såltininsta tuli opettajansa Ekmanin seuraaja opettajana ja kirkkomaalarina. Pystyäkseen huolehtimaan lapsistaan, joista nuorin oli vasta yhdeksän kuukauden ikäinen, Frosterus-Såltin ryhtyi maalaamaan alttaritauluja. Hän oli 1800-luvun tuotteliain kirkkotaiteilija. Heikon toimeentulon takia hän muutti vuonna 1874 Turkuun saatuaan Suomen taideyhdistyksen Turun piirustuskoulun antiikkiluokan opettajan paikan. Hän toimi taiteilijan työnsä ohessa opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1874–1889 ja oppikoulussa. Vuosina 1880–1881 hän joutui hoitamaan myös koulun johtajan tehtäviä, kun 20-vuotias Viktor Westerholm toimi Thorsten Waenerberg opettajan sijaisena. Kevätlukukaudella 1888, kun Waenerberg oli jo lopettanut ja Karl Viktor Reinius hoiti tilapäisesti prinsiippiluokkaa, Frosterus-Såldin opetti myös Heurlinin tyttökoulussa Turussa. Piirustuskoulun opettajan palkka oli pieni, joten hänen oli tehtävä myös noita muita töitä, etenkin 1870-luvun lopulla lisääntyneitä tilaustöitä kirkkoihin.[4] Toimittuaan opettajana Turussa hän muutti vuonna 1889 Helsinkiin.

Eläkepäivinään hän palasi Vaasaan, missä hän kuoli 29. helmikuuta vuonna 1916 79-vuotiaana.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alttarimaalaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen alttaritaulutilauksen Alexandra Frosterus-Såltin sai Seinäjoen seurakunnasta, jonne hän teki maalauksen Jeesus Getsemanessa (1877) Törnävän kirkkoon.[5]

Frosterus-Såltinin keskittyi piirustuksenopettajan työhön ja maalaaminen jäi vähemmälle. Opetustyönsä ohessa hän maalasi kuitenkin yhteensä lähes 70 alttaritaulua, joista on jäljellä viitisenkymmentä. Seinäjoen lähiseurakunnissa hänen töitään on Ilmajoen, Peräseinäjoen ja Jalasjärven kirkoissa.[1]

Kälviän kirkossa on Frosterus-Såltinin maalaama kirkastusvuoritapahtumaa esittävä alttaritaulu vuodelta 1912.[6]

Alexandra Frosterus-Såltin maalasi viimeisen alttaritaulunsa Ristiinnaulittu vuonna 1915 Ruokolahden kirkkoon.[7] Hän oli maalannut Pariisissa vuonna 1863 alttaritaulun kopioimalla Louvressa Jean-Baptiste Regnault´n maalauksen Jeesuksen hautaanlaskeminen, joka hankittiin vuonna 1864 Mustasaaren uuteen kirkkoon.

Muu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koululaisten raittiusopetuksessa aikoinaan käytetty Turmiolan Tommin elämäkerta (1858) on Frosterus-Såltinin kuvittama.[8] Häntä voi pitää maailman ensimmäisenä sarjakuvajulkaisun piirtäneenä naisena.lähde?

Hänen maalauksistaan on myös painettu postikortteja, joita ovat kustantaneet ainakin O.Y. Launis, Helsinki ja Kuultokuva, Helsinki. [9]

Alexandra Frosterus-Såltin oli Suomen ensimmäinen naispuolinen piirustuskoulun opettaja, ja hän oli myös kuvataiteilija, joka jäätyään leskeksi varhain pystyi elättämään itsensä ja lapsensa taiteellisella työllä.[4]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Porstuakirjaston sivut
  2. a b Willner-Rönnholm, s. 66
  3. Willner-Rönnholm, s. 47
  4. a b Willner-Rönnholm, s. 63
  5. Törnävän kirkko
  6. Kälviän kirkko Kokkolan seurakuntayhtymä. Viitattu 26.11.2015.
  7. Ristiinnaulittu, Ruokolahden kirkko
  8. Turmiolan Tommi
  9. Teuvo Termonen s.30

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tikanojantaidekoti
  • Hieta, Raimo: Törnävän kirkon alttaritaulu 125-vuotias, taiteilijan ensimmäinen tilaustyö. Lakeuden Risti, 2002, nro 2, s. 6–7.