Porin kaupunginkirjasto
| Porin kaupunginkirjasto | |
|---|---|
 Porin keskustassa sijaitseva Porin pääkirjasto. |
|
| Kotisivut | |
| Aineistohaku |
Porin kaupunginkirjasto on Porissa sijaitseva yleinen kirjasto. Pääkirjaston lisäksi kirjaston toimipisteitä ovat Ahlaisten kirjasto, Itätuulen kirjasto, Lavian kirjasto, Nakkilan kirjasto, Noormarkun kirjasto, Pihlavan kirjasto, Pohjoisväylän kirjasto, Reposaaren kirjasto, Vähärauman kirjasto sekä kirjastoauto Ursula. [1]
Kaikki Porin ja koko Satakunnan yleiset kirjastot ovat osa vuonna 2009 perustettua Satakirjastot-kirjastokimppaa, joka tuo satakuntalaisten käyttöön koko maakunnan yleisten kirjastojen aineistokokoelman.[2][3][4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin ensimmäisen yleisen lainakirjaston perustivat vuonna 1858 ylioppilasveljekset Johan Filip ja Claes Gabriel Schantz. Kirjasto perustettiin perheen yksityisasuntoon Porin Aittaluotoon. 1863 he lahjoittivat kirjaston Porin kaupunki- ja maaseurakunnalle. Kirjasto sijoitettiin kansakouluun ja se oli avoinna kolme tuntia viikossa. Lainaus oli maksutonta ja kokoelma käsitti 313 nidettä.
Vuonna 1875 kaupungin kansankirjasto erotettiin maaseurakunnan kansankirjastosta. Kahta vuotta myöhemmin avattiin lukusali kauppatorin varrella. Kirjaston toiminta vilkastui vuosien mittaan ja vuonna 1886 kirjastosta annettiin jo 13.511 kotilainaa. Reposaarelle oli perustettu kirjasto vuonna 1884. Kirjasto ja lukusali muuttivat ns. Luvian palatsiin Etelä- ja Länsipuiston kulmaukseen vuonna 1897. Kirjasto oli avoinna 7 tuntia viikossa.
1900-1949[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1904 kirjasto muutti nykyisen kirjasto-työväenopistotalon paikalla sijainneen ns. Iltaman talon kivirakennuksen yläkertaan. Lainaus muuttui maksulliseksi, mikä johti lainausten romahtamiseen. Kirjasto muutti taas vuonna 1910 ja uusina tiloina toimi viiden huoneen ja keittiön käsittävä huoneisto Eteläpuisto 19:ssä, mutta jo vuonna 1912 toiminta siirrettiin ns. Gladen kansakoulutaloon Länsipuiston varteen. Seuraavana vuonna kansankirjaston ja lukusalin nimi muutettiin kaupunginkirjastoksi ja kirjaston menot alettiin kattaa kokonaan talousarviomäärärahoista. Siihen asti rahoitus oli tullut pääosin Porin anniskeluyhtiön voitoista.
Vuonna 1921 kaupunki osti Iltaman talon väliaikaiseksi kirjastotaloksi ja kirjaston toiminta alkoi siellä seuraavana vuonna. Vuosilainausten määrä ylitti ensimmäisen kerran 100.000 lainan rajan vuonna 1941 ja lainaajia oli lähes 6000. Kirjasto siirtyi avohyllyjärjestelmään vuonna 1943 viimeisenä kaupunginkirjastona, siihen asti asiakkaiden ja kirjojen välissä oli ollut tiski ja kirjan sai vain pyytämällä. Sivukirjastojen määrä nousi yhdeksään.
1950-1973[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sanomalehtilukusali sai tilat entisestä Kansan talosta vuonna 1954. Vuosilainaus ylitti 200.000 vuonna 1956 ja lainaajia oli lähes 8000. Kirjaston palveluksessa oli 14 päätoimista työntekijää. Laitoskirjastotoiminta Satakunnan keskussairaalassa ja Porin kaupunginsairaalassa käynnistyi vuonna 1962. Käppärän kirjasto perustettiin vuonna 1966.
Vuonna 1967 Porin maalaiskunta yhdistyi Porin kaupunkiin, jolloin sivukirjastojen määrä lisääntyi kymmenellä eli kahdeksasta kahdeksaantoista. Lainausten määrä ylitti jo puolen miljoonan rajan. Seuraavana vuonna aloitettiin kirjastoautotoiminta ja vähennettiin sivukirjastojen määrä kahteentoista.
1974-2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uuden kirjastotalon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1974. Pääkirjasto toimi tilapäisissä toimitiloissa Pohjolan talossa ja Teljäntorilla. Lainausten määrä ylitti miljoonan rajan. Vuonna 1975 Porin kaupunginkirjasto sai Satakunnan maakuntakirjaston tehtävän ja kirjaston viralliseksi nimeksi tuli Porin kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjasto. Uusi kirjasto-työväenopistotalo valmistui seuraavana vuonna ja toiminta uudessa talossa käynnistyi 13.9.1976. Lainausten määrä ylitti 1,5 miljoonaa vuonna 1977 ja lainaajien määrä nousi 34.000:een. Musiikkikirjastotoiminta käynnistyi pääkirjaston pohjakerroksessa.
Sampolan sivukirjasto aloitti toimintansa vuonna 1981. Kalaholman ja Ulasoorin sivukirjastot suljettiin vuoden 1986 alusta[5]. Atk-pohjainen lainausjärjestelmä otettiin käyttöön pääkirjastossa vuonna 1989 ja muissa toimipisteissä vuonna 1993. Samana vuonna Pihlavan kirjasto sai uudet tilat Meri-Porin palvelukeskuksen yhteydestä.
Internet tuli kirjastossa asiakaskäyttöön vuonna 1995 ja kirjaston aineistorekisteri avattiin Internetin kautta käytettäväksi vuonna 1999. Samana vuonna lopetettiin kuuden sivukirjaston toiminta. Lainausten määrä ylitti kahden miljoonan rajan vuonna 2002. Vuonna 2008 kirjasto vietti 150-vuotisjuhliaan.
2009-2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2009 Porin kaupunginkirjasto yhdisti kokoelma- ja lainaajatietokantansa 17 muun satakuntalaisen kaupungin- ja kunnankirjaston kanssa, jolloin syntyi Satakirjastot-kirjastokimppa. Porin ja Noormarkun kuntaliitoksen myötä vuonna 2010 Noormarkun kirjastosta tuli Porin kaupunginkirjaston toimipiste. Vuonna 2015 Lavian kunta liittyi Poriin ja Lavian kirjastosta tuli osa Porin kaupunginkirjastoa. Noormarkun uusi kirjasto avattiin vanhan kunnantalon tiloissa 30.8.2015. Saman vuoden lokakuussa otettiin Noormarkun kirjastossa käyttöön Porin ja Satakunnan ensimmäinen omatoimikirjasto, johon asiakkaat pääsivät myös normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. 1.1.2017 alkaen Porin kaupunginkirjasto on vastannut myös Nakkilan kunnan kirjastopalveluista, kun Nakkilan kirjasto liittyi Satakunnan seutukirjastoon.[6] Porin kaupunginkirjaston tehtävä maakuntakirjastona päättyi vuoden 2017 lopussa, kun maakuntakirjastot siirtyivät historiaan ja tilalle tulivat alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot.[7]
Sampolan kirjaston toiminta päättyi 16.5.2019 Sampolan liikekeskuksen purkamisen takia. Kirjasto jatkaa toimintaansa Itätuulen kirjastona Itätuulen oppimis- ja liikuntakeskuksessa. Itätuulen kirjasto avattiin 24.6.2019. Satasairaalan kirjaston toiminta päättyi helmikuussa 2020.[8]
2021-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 2021 aloitettiin Vähärauman monitoimitalon rakennus. Talossa sijaitsevat muun muassa Vähärauman koulu ja kirjasto. Vähärauman kirjasto avattiin 22. syyskuuta 2022.[9]
Maaliskuussa 2022 pääkirjaston asiakkaiden ja henkilökunnan kerrottiin kärsineen vakavista sisäilmaongelmista.[10]
Puuvillan kirjaston toiminta päättyi 16. syyskuuta 2022[11] ja Ruosniemen kirjaston toiminta 1. heinäkuuta 2023[12]. Pohjois-Porin monitoimitalossa sijaitseva Pohjoisväylän kirjasto avattiin 2. lokakuuta 2023.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Porin kaupunginkirjaston toimipaikat Porin kaupunki. Viitattu 4.2.2022.
- ↑ Harri Vallin: Analyysi: Nakkila ulkoisti kirjaston Porille – Riittäisikö Satakuntaan yksi kirjasto? Satakunnan Kansa, satakunnankansa. 19.7.2017. Viitattu 5.7.2021.
- ↑ Sini Kuvaja: Tapa käyttää kirjastoa muuttuu: Näitä kirjoja varataan Satakunnassa eniten ja näin kauan jonotus voi kestää Satakunnan Kansa, satakunnankansa. 4.12.2018. Viitattu 5.7.2021.
- ↑ Jenni Joensuu: Satakunnan kirjastoille yhteinen varausjono 2.1.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 5.7.2021.
- ↑ Sivukirjastoja suljetaan Porissa. Helsingin Sanomat, 25.1.1986, s. 12. Näköislehden aukeama (vain tilaajille). Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Kirjastopalvelut Nakkila. Viitattu 31.5.2019.
- ↑ Kehittämistehtävää hoitavat kirjastot www.kirjastot.fi. Kirjastot.fi. Arkistoitu 1.4.2018. Viitattu 1.4.2018.
- ↑ Satasairaalan kirjaston taru päättyy – lopettajaisia vietetään tänään yle.fi.
- ↑ Vähärauman kirjaston avajaiset lähestyvät! - Porin kaupunginkirjasto Facebookissa facebook.com.
- ↑ Asbestia tippui kahvipöytään – Porin pääkirjaston henkilöstö saa sisäilmasta paiseita ja keuhkoista löytyy samoja sieniä kuin seinistä, kertoo johtaja satakunnankansa.fi.
- ↑ Puuvillan kirjasto suljetaan syyskuussa – Kauppakeskus haluaa maksavan vuokralaisen satakunnankansa.fi.
- ↑ Syksyllä avautuvasta Pohjoisväylän kirjastosta tulee lasten ja nuorten erikoiskirjasto Porin kirjasto. 29.5.2023. Viitattu 21.12.2023.
- ↑ Pohjoisväylän uusi kirjasto avautuu maanantaina 2. lokakuuta Porin kirjasto. 27.9.2023. Viitattu 5.10.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Granfors, Henry: Porin kaupunginkirjaston historia 1858-1958 (Pori 1958)
- Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto