Victor Westerholm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Victor Westerholm
Victor Westerholm noin 1914–1919
Victor Westerholm noin 1914–1919
Henkilötiedot
Koko nimi Victor Axel Westerholm
Syntynyt4. tammikuuta 1860
Turku
Kuollut19. marraskuuta 1919 (59 vuotta)
Turku

Victor Axel Westerholm (4. tammikuuta 1860 Turku19. marraskuuta 1919 Turku) oli suomalainen taidemaalari ja professori, jota usein kutsutaan viimeiseksi Düsseldorfin koulun käyneeksi taiteilijaksi. Hän toimi Turun taidemuseon johtajana eli intendenttinä ja perusti Ahvenanmaalle Önningebyn taiteilijasiirtokunnan.

Opinnot ja taiteellinen työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaamassa vuonna 1907

Westerholm opiskeli Suomen Taideyhdistyksien piirustuskoulussa Turussa 1869–1879. Jatkokoulutus ulkomailla kuului ajan tapoihin. Westerholmia on sanottu viimeiseksi Düsseldorfin koulun käyneeksi. Hän opiskeli ensin Düsseldorfin taideakatemiassa 1870- ja 1880-luvuilla, Saksan jälkeen myös Pariisissa.

Westerholm debytoi taiteilijana vuonna 1876. Hän osallistui melko harvakseltaan ulkomaisiin näyttelyihin vaikka hän oleskeli runsaasti ulkomaisissa alan kouluissa.

Victor Westerholm opetti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1880-luvulla ja oli koulun johtaja useamman vuosikymmenen ajan. Hän oli myös Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti vuosina 1891–1919.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hilma Alanderin kanssa 1884
Elin Danielson-Gambogin maalaama muotokuva Hilma-vaimosta[a]
Hilma-vaimon ja Greta-tyttären kanssa 1889

Vuonna 1885 hän meni naimisiin Hilma Alanderin kanssa. Heille syntyi yksi tytär, Greta Westerholm. Vuoden 1919 syksyllä hän sairastui influenssaan, joka sitten muuttui keuhkokuumeeksi, joka koitui kuolemaksi marraskuussa.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Westerholmin teoksia omistaa muun muassa Ateneumin taidemuseo, Amos Andersonin taidemuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Turun taidemuseo, Lahden taidemuseo, Gösta Serlachiuksen taidemuseo ja Gyllenbergin taidemuseo.

Huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • I palkinto dukaattikilpailussa 1881
  • kultamitali taide- ja taideteollisuusnäyttelyssä Helsingissä 1885
  • I palkinto valtion maalauskilpailussa 1889 ja 1897
  • Hopeamitali Pariisin maailmannäyttelyssä, Ranska 1900
  • Professorin nimi ja arvo 1918 laajan elämäntyön ansiosta
  • Suomen Taiteilijaseuran kunniajäsenyys 1919
  • Nauvossa kiertävä luontopolku on saanut Victor Westerholmin mukaan nimen Westerholminpolku.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomiolista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maalaus voitti pronssimitalin Pariisin maailmannäyttelyssä 1889[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sini Kuvaja: Tunnetko tämän taiteen kultakauden mestarin Noormarkusta? Aikansa kapinallinen eli ja maalasi rohkeasti Satakunnan Kansa. 18.2.2017. Viitattu 9.7.2020.
  2. Aimo Reitala: Westerholm, Victor (1860 - 1919) Kansallisbiografia. 23.9.2015. Viitattu 9.7.2020.
  3. Timo Valjakka: Hienovaraisesti poliittinen maalaus katsoo länteen Venäjän keisarikunnan läntisimmällä kohdalla Ahvenanmaalla Helsingin Sanomat. 30.5.2020. Viitattu 5.8.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]