Synnytyssali

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtaosa synnytyksistä tapahtuu synnytyssaleissa.

Synnytyssali sijaitsee sairaalassa ja se on suunniteltu lapsen synnyttämiseen. Sinne saavutaan synnytysvastaanoton kautta.[1] Synnytyssali on aina auki vuoden jokaisena päivänä.[2] Synnytyssaliin voidaan saapua myös vuodeosastolta. Synnyttäjille nimetään oma kätilö, joka hoitaa synnytyksen. Lapsen syntyessä paikalle tulee toinen kätilö tai lastenhoitaja. Synnytyssalissa voi harjoitella myös alan opiskelijoita, jotka harjoittelevat kätilöiden ohjauksessa. Paikalle on aina saatavissa tarvittaessa myös synnytyslääkäri, lastenlääkäri ja anestesialääkäri. Anestesialääkäri osallistuu tarvittaessa synnyttäjän kivun lievittämiseen.[3] Paikalla on myös laitosapulaisia. Synnytyssalissa voi olla synnyttäjän käytössä esimerkiksi amme.[4] Synnytyssalissa tarvitaan neuvolakortti sekä synnyttäjän terveyteen liittyviä tietoja. On suositeltavaa poistaa korut ja lävistykset ennen synnytyssaliin saapumista.[5] Synnyttäjällä on mahdollisuus olla mukana synnytyksessä tukihenkilö.[6]

Synnytyssairaaloissa tulee vastasyntyneen elvytyksen Käypä hoito -suosituksen mukaan olla valmius myös huonokuntoisena syntyvien lasten hoitoon.[7] Synnytyssalin välittömässä läheisyydessä sijaitsee leikkaussali sektiota eli keisarileikkausta varten. Hätäsektio voidaan joutua tekemään, jos tulee tarve saada lapsi syntymään välittömästi.[8] Kuopion, Lahden, Lohjan, Oulun ja Tampereen synnytyssaleissa on käytäntö, jossa kätilö voidaan lähettää ensihoidon avuksi, jos on riskinä matkasynnytys.[9]

Syntymän jälkeen synnytyssalissa mahdollistetaan vastasyntyneen imetys ja ihokontakti äidin kanssa.[2] Synnytyksen jälkeen synnytetään vielä istukka ja sikiökalvot. Kätilö ompelee mahdolliset repeämät ja välilihaan mahdollisesti tehdyt leikkaushaavat.[10]

Äiti ja lapsi pääsevät vuodeosastolle parin tunnin päästä synnytyksestä, jos äiti ja vastasyntynyt voivat hyvin, ja äiti on käynyt WC:ssä ja suihkussa. On myös tärkeää, että äiti on syönyt synnytyksen jälkeen.[10] On myös mahdollista varhainen kotiutuminen synnytyssalista 6–12 tunnin kuluttua lapsen syntymästä jos äidillä on kokemusta vastasyntyneen hoidosta. Lapsen tulee olla terve, täysiaikainen ja normaalipainoinen. Raskauden on täytynyt sujua normaalisti ja synnytys on ollut normaali alatiesynnytys. Lapsivuodeajan on täytynyt sujua ongelmitta. Lapsen tulee syödä hyvin ja äidillä tai lapsella ei ole riskejä tulehduksiin, matalaan verensokeriin tai keltaisuuteen. Perheen aiemmin syntyneillä lapsilla ei ole ollut ongelmia, jotka voisivat toistua vastasyntyneen kanssa. Perheen tulee saada tarvittaessa välittömästi yhteys neuvolaan tai synnytyssairaalaan. Tämä toimintamalli toteutetaan yhteistyössä neuvoloiden kanssa.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Synnytysyksikkö www.sairaalanova.fi. Viitattu 1.12.2022.
  2. a b Synnytyssali | Satasairaala www.satasairaala.fi. Viitattu 1.12.2022.
  3. Synnytyssali - Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri www.epshp.fi. Viitattu 1.12.2022.
  4. Synnytyssalit G1 Eksote. Viitattu 1.12.2022.
  5. Synnytä Kajaanissa | Kainuun sote sote.kainuu.fi. Viitattu 1.12.2022.
  6. Synnytysosasto – Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä khshp.fi. Viitattu 1.12.2022.
  7. Elvytys (vastasyntynyt) www.kaypahoito.fi. Viitattu 1.12.2022.
  8. Sektio eli keisarileikkaus | Satasairaala www.satasairaala.fi. Viitattu 1.12.2022.
  9. Mäkinen, Terhi: Lohjalla kätilö lähtee ambulanssiin, kun riskinä on matkasynnytys: ”Kätilön näkeminen on parasta kivunlievitystä” Tehy-lehti. Viitattu 2.12.2022.
  10. a b Synnytyksen kolmas vaihe eli jälkeisvaihe Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 1.12.2022.
  11. Kotiinlähtö synnytyksen jälkeen Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 1.12.2022.