Jaakko Löytty

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaakko Löytty
Jaakko Löytty
Jaakko Löytty
Henkilötiedot
Syntynyt 25. helmikuuta 1955 (ikä 64)
Helsinki
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Ammatti laulaja, lähetystyöntekijä
Puoliso Kaija Pispa
Vanhemmat Seppo Löytty ja Kirsti Löytty
Sukulaiset Mikko Löytty, Sakari Löytty, Olli Löytty
Muusikko
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1972–
Tyylilajit gospel
Soittimet kitara, huuliharppu
Levy-yhtiöt Kirkon nuorisotyön keskus, Nuorten Keskus, Lasten keskus, just records, Profile Records, Humble House, Nuolilevyt, Wideline musiikki
Aiheesta muualla
www.wideline.fi/jaakko-loytty-tre

Jaakko Löytty (s. 25. helmikuuta 1955[1] Helsinki) on ensimmäisiä suomalaisia gospelmuusikoita. Kotimaa-lehden verkkoäänestyksessä vuonna 2007 hänet valittiin yhdessä Pekka Simojoen kanssa Suomen merkittävimmäksi gospelvaikuttajaksi.[2]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Löytty vietti suuren osan lapsuudestaan, 12 ensimmäistä vuotta, Namibiassa, missä hänen vanhempansa Seppo Löytty ja Kirsti Löytty toimivat Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijöinä. Hänen veljiään ovat muun muassa muusikot Mikko Löytty ja Sakari Löytty sekä tietokirjailija Olli Löytty.

Koulua Löytty kävi Swakopmundin suomalaisessa koulussa. Itse hän on ollut lähetystyössä Senegalissa 1988-1994, missä hän kehitti jumalanpalvelusmusiikkia ja toimitti virsikirjaa paikallisilla kielillä.

Löytty työskenteli Herättäjä-Yhdistyksen Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Hämeen aluesihteerinä 2000-luvun alkupuolelta vuoteen 2017. Herättäjä-Yhdistys mahdollisti Jaakko Löytyn talvikaudeksi 2017–18 opettamaan uusia Siionin virsiä kautta Suomen halukkaille seurakunnille, josta työstä hän siirtyi eläkkeelle kesällä 2018.[3] Vuodesta 2008 hän on asunut Ylöjärven Siivikkalassa.[4] Ennen tätä hän asui omistamallaan entisellä Jaaran kyläkoululla Kiikoisissa. Hän on naimisissa kirjailija Kaija Pispan kanssa.[5]

Vuonna 2002 Tampereen hiippakunta järjesti Löytylle 30-vuotistaiteilijajuhlakonsertin Tampere-talossa.[6]

2018–2019 suomalaisen gospel-musiikin konkarit Jaakko Löytty, Pekka Simojoki ja Petri Laaksonen tekivät Gospel Gentlemen –kiertueen eri puolille Suomea sekä Tukholman alueen suomenkielisiin seurakuntiin.[7]

Musiikkityöstä, virsistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miten lauluja tehdään? Siihen tulee vastauksena arviolta 700 laulua tehneen Jaakko Löytyn kertoma seikkaperäinen kuvaus. Nimittäin Herättäjäjuhlilla Nivalassa 2019 julkistettiin teos Tilkkutäkki – Laulujeni syntytarinoita.[8] Siinä Jaakko Löytty kertoo musiikkityöstään ja yhteistyöstään vaimonsa Kaija Pispan kera. Kirjassa on 113 laulun nuotit ja sanat sekä syntytarinat ja pariskunnan elämänvaiheet laulun syntyhetkellä. 57:ssä sanat ja sävel ovat Jaakko Löytyn tekoa, muissa yleensä sanat ovat Kaija Pispan ja sävel Jaakon. Kaikkien tekemiensä Siionin virsien ja Virsikirjan virsien taustat käydään läpi.[9]

Löytty kuvaa yhteistyötään vaimonsa kera: ”Ensimmäinen yhteistyökumppani on minulle tietenkin Kaija Pispa, parempi puoliskoni Kaisu. Hän jo nuorena vakuutti minut siitä, että hänellä on ’kielikorva’, kun minulla vastaavasti oli hiukan ’sävelkorvaa’. Hän korjaili rankalla kädellä alkuaikojen tekstiyrityksiäni ja samalla opetti, miten niitä tehdään. Edelleen näytän hänelle kaikki laulutekstini, ja yhä vieläkin hän löytää niistä korjattavaa. Olen ikikiitollinen tästä yhteistyöstä.”[9]

Armon lapset veisatkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avioparin yhteistyötä on Löytyn muun laulutuotannon ohessa myös, kun Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys teki vuosina 2005–2007 Armon lapset veisatkaa –laulukirjan. Syvällisimmin työhön uppoutui Pispa – Löytty -pariskunta. Jaakko Löytyn periaatteena oli purkaa vanhan tekstin sisältö oleellisiin osiinsa ja kertoa se nykyisellä suomen kielellä nykyajan ihmiselle. Tulos oli erinomainen.[10][11]

Siionin virsien uudistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siionin virsiä uudistettiin 2008–2017. Jaakko Löytty kuului tekstijaostoon. Työryhmässä Löytyn tehtävänä oli muokata pääasiassa suomalaistaustaisten virsien runoasuja.

Uudistetuista Siionin virsistä tehtiin 23 opetusvideota. Näistä kahdessatoista veisaajana on Jaakko Löytty.[12]

Löytyn kokonaan tekemiä virsiä on mukana seitsemän sekä lisäksi hän teki kahteen muuhun sävelmän. Löytyn tekemät ovat 42 Ei näy kyntäjää missään, 73 Jumalani, Jumalani, 79 Tuomitse, Herra, tee niin kuin tahdot, 175 Herra, siunaa kotia, 179 Herra, kuule niiden huuto, 181 Tuuli työntää kulkijaa ja 254 Viimeisen laulun vielä laulan sekä säveltämät 184 Ääni huutaa (sanat Jouko Ikola) ja 243 Edessä reitti tuntematon (sanat Kaija Pispa). Monet näistä ovat tulleet suosituiksi heränneen väen keskuudessa ja median välityksellä laajemmaltikin.[13]

Virsikirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisessä virsikirjassa virsi 954 'Lahjoillasi meitä siunaat' on kokonaan Löytyn tekemä. Virren 501 'Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää' Löytty on sanoittanut. Virsissä 924 'Edessä reitti tuntematon aukeaa' ja 975 'Tutulla tiellä ei eksyä saata' on Löytyn sävel ja Pispan teksti.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Löytylle myönnettiin Golden Gospel -palkinto 1997 (ensimmäinen Joensuun Gospel-festivaalien palkitsema gospel-artisti).

1990 Helsingin tuomiokirkkoseurakunta perusti Engel-palkinnon ansioituneelle kirkolliselle taitajalle tai yhteisölle. Mm. Löytty on palkittuja.

Löytylle myönnettiin vuonna 2015 Kirkon kulttuuripalkinto.[14]

Vastaavasti vuonna 2017 Löytylle myönnettiin Luterilaisen kulttuurin säätiön tunnustuspalkinto[15].

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Asioita joista vaietaan (1974)
  • Jeesuksen ystäviä (1975, Lasten keskus)
  • & Promised Band Kuule meitä (1977)
  • Yhteys (1979, Touch)
  • Toisen päivän iltana (1982, Just)
  • Pimpula pampula poo (1982, Gummerus)
  • Laulu yhteisestä leivästä (1984, Just)
  • Hawash! (1984, Just)
  • Missä olenkaan (Jouko Mäki-Lohiluoman ja kuoron kanssa, 1986, FinnGospel)
  • Sinisen syvyys (1987, Profile)
  • Lähtölaulut (1988, Profile)
  • Jaakko Löytty elävänä (live, 1989)
  • Vielä mä toivon - matkamiehen iltarukous (1990, Profile)
  • Helsinki - Dakar (1991, Profile)
  • Epäilijän Messu ‎(1991, Profile)
  • Missa missionalis (1992, Promc)
  • Nicolas Sarr & Jaakko Löytty (1993, Profile)
  • Kuuntelen (cd-kokoelma levyistä Sinisen syvyys ja Lähtölaulut, 1993, Profile)
  • Norsunmaitoa (1995, Profile)
  • Ristinkantajat - Pettuleipägospelia (1996, Profile)
  • Omakuva – Olennaiset laulut (kokoelma, 1998, Profile)
  • Tiikerisusi (1999, Humble House)
  • Nälkämaan lauluja (2001, Humble House)
  • Arkivirsiä (2003, Humble House)
  • Asioita joista vaietaan (2002, Tampereen hiippakunta, 1500 kappaleen numeroitu juhlapainos. Äänitteen tuotto Tampereen hiippakuntaan perustettuun Jaakko Löytyn rahastoon, jolla tuetaan nuorten kristillistä kulttuuria.)
  • Lauluja luvatusta maasta, 30-vuotistaiteilijajuhlakonsertti (2002, Humble House)
  • Murhehuone (2005, Humble House)
  • Maailman kaikissa kylissä (2006, Humble House)
  • Onandjokwe ‎(Pekka Simojoen kanssa, 2010, Rainmaker)
  • Halleluja! (Mika Nuorvan kanssa, 2012, Humble House)
  • Toiviotie (2013, Wideline Musiikki)
  • Enkelinpiirtäjiä. Iltalauluja Kaikenikäisille ‎(Mika Nuorvan kanssa, 2014, Herättäjä-Yhdistys)
  • Hyvät sanat – Taivaallinen sävel (2015, Suomen Lähetysseura ry)
  • Yhteistä Tietä. (& Selloduo Varonen, 2018, Herättäjä-Yhdistys)

Mukana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eri esittäjiä: Huolenpito (1977, Nuorten keskus)
  • Eri esittäjiä: Toinen kosketus (1980, Touch)
  • Eri esittäjiä: Joulun rauhaa (1993, Valitut palat)
  • Eri esittäjiä: Hengellisen musiikin toivekonsertti (1996, Valitut palat)
  • Eri esittäjiä: Katso meitä nyt - lauluja martti rautasen teksteihin (1997, Rainmaker)
  • Eri esittäjiä: Tuulen koira (1999, Jubal)
  • Eri esittäjiä: Wähäväkisten juhlaveisuu (1999, Jubal)
  • Eri esittäjiä: 30-vuotistaiteilijajuhlakonsertti (2CD, 2003, Humble House)
  • Jaakko Löytty & Säde Rissanen: Viimeistä huutoa (2005, Nuoli)
  • Eri esittäjiä: SuomiGospel 2006 (2006, FG-Naxos)
  • Eri esittäjiä: JouluTilkkutäkki (2007, Warner Music Finland)
  • Eri esittäjiä: Matalan majan juhlaveisuu (2010, Humble House)
  • Veljekset Löytty (Jaakko, Mikko ja Sakari Löytty sekä avustajina Sanna Natunen, Jyrki Koivisto ja Arto Piispanen): Mandoliini, palmut ja pohjoinen viima (2017, Wideline Musiikki)

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taivaanisän kämmenellä/Suomessa hiippaillaan (1976, Suomen kristillinen koululaiskeskus)
  • Etiopiasafari (1976, Nuorten keskus)
  • Elävää vettä/Pässi ja Pukki (1981, Suomen kristillinen koululaiskeskus)
  • Helsinki dakar/I've lost my way (1991, Profile)
  • Kylän onnellisin mies/Tiikerisusi ja lintumainen nainen (1999 Humble House records)
  • Black's a Feeling (2001 Humble House records)

DVD:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lauluja luvatusta maasta, 30-vuotistaiteilijajuhlakonsertti. Tampereen hiippakunta, 2004.

Kirjoja ja nuotteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laulu yhteisestä leivästä. Jaakko Löytty, sanat ja sävelet, Kaija Löytty, runot, Tuomo Manninen, kuv. Suomen lähetysseura, 1984.
  • Huuto - Jaakko Löytyn ääni, toim. ja kirj. Kari Pyrhönen, ulkoasu Ilkka Kumpunen, kuvat Tuomo Manninen. Nuorten keskus : Lasten keskus, 1986.
  • Päivästä päivään - messu, sanat Anna-Mari Kaskinen. Lasten keskus, 1987.
  • ... vielä mä toivon ... : matkamiehen iltarukous. Herättäjä-yhdistys, 1991.
  • Jaakko Löytyn Virsikirja. Toim. Raine Haikarainen, Maarit Pyötsiä sekä Soili Teittinen. Kirjapaja, 1994.
  • Ristinkantajat. Warner/Chappell Music Finland, 1997.
  • Arkivirsiä: neliäänisinä kuorosovituksina. Warner/Chappell Music Finland, 2002.
  • Toivoa toisillemme jaamme, kuvat: Aarne ja Taneli Laasonen. Minerva, 2008.
  • Isä, poika ja pojantytär - Kolmen sukupolven saarnat: Karoliina, Jaakko ja Seppo Löytty. Kirjapaja, 2011.
  • Tilkkutäkki : laulujeni syntytarinoita. Herättäjä-Yhdistys, 2019.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]