Aino Kassinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aino Kassinen
Aino Kassinen ennustaa uudenvuodentinasta joulukuussa 1959.
Aino Kassinen ennustaa uudenvuodentinasta joulukuussa 1959.
Henkilötiedot
Syntynyt13. joulukuuta 1900
Oulun maalaiskunta
Kuollut28. heinäkuuta 1977 (76 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen

Aino Lydia Kassinen (13. joulukuuta 1900 Oulun maalaiskunta28. heinäkuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen selvänäkijä.[1]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aino Kassinen syntyi keskoslapsena 13. joulukuuta 1900 Oulun maalaiskunnassa. Hänen isänsä Heikki Kassinen oli kivityömies ja äitinsä Maria ompelija. Lisäksi hänen perheeseensä kuului viisi siskoa ja yksi veli. Lapsena Aino viihtyi paljon omissa oloissaan aistien monia henkiolentoja, kuten menninkäisiä ja keijuja. Hän sai ensimmäiset näkynsä ennen kouluun menoa, jolloin hän ennusti muun muassa hääjuhlissa tapahtuneen surman. Aino opiskeli neljä vuotta kansakoulua ja muutti 17-vuotiaana Ouluun. Oulussa asuessaan hän oli kiinnostunut teatterista ja näytteli Oulun työväentalolla järjestetyissä teatteriesityksissä. Kassinen teki Oulussa asuessaan monia oikeiksi osoittautuneita ennustuksia ja hänestä tuli siellä paikallinen kuuluisuus.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kassinen työskenteli Oulussa muun muassa kotiapulaisena ja ompelijana kunnes muutti Helsinkiin 1930-luvulla. Helsingissä hän tutustui ennustaja Axel Ringströmiin, jonka luona kävi liikemiehiä ja poliitikkoja. Kassinen kertoi päässeensä näihin piireihin Suomen Ulkomaankauppaliiton toimitusjohtaja Jaakko Kahman myötä ja tavanneensa usein myös Suomen Pankin pääjohtajana vuosina 1924–1939 toimineen Risto Rytin.[1]

Kassisen vastaanotolla Helsingissä kävi julkisuuden henkilöitä ja poliitikkoja.[3] Kirjassa Aino Kassinen kertoo Kassinen väitti, että sotien aikana Mannerheim lähetti Mikael Gripenbergin kysymään häneltä tietoja.[4] Kassinen kertoo myös ennustaneensa ystävälleen Bruno Nybergille Adolf Hitlerin Suomen vierailulla 1942 lentokoneeseen ilmenneen vian, joka johti lentokoneen osittaiseen syttymiseen tuleen.[5]

Kassisen mukaan hänen oppilaitaan olivat muun muassa Vesa-Matti Loiri ja Pekka Siitoin.[6]

Vuoden 2018 presidentinvaaleissa ehdokkaana ollut Pekka Haavisto esitti seitsemän minuutin puheen Yle TV1:n vaalitentissä. Yleisön tervehtimisen jälkeen Haavisto aloitti puheensa kertomalla Aino Kassisesta:

”Oma isoäitini asui aikanaan Helsingissä Lapinlahdenkadulla talossa, jossa hänellä oli hyvin kiinnostava naapuri. Hänen naapurinsa oli selvänäkijä, ennustaja Aino Kassinen. Isoäitini kertoi, että aina kun Suomessa tapahtui isoja asioita, suuria murroksia, niin sinne Lapinlahdenkadun ovelle alkoi tulla jonoa. Kun talvisota syttyi, siellä oli myöskin mustia autoja, diplomaattiautoja. Ihmiset tulivat kysymään, mitä tapahtuu heidän perheelleen, heidän läheisilleen? Mitä tapahtuu Suomelle? Mitä tapahtuu Euroopalle? Selvänäkijä omana selvänäön hetkenä[än], joka oli aamulla viiden ja seitsemän välillä, vastaili näihin kysymyksiin.”[7]

Kassinen on haudattu Malmin hautausmaalle kortteliin 83.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kassinen, Aino: Aino Kassinen kertoo. Muistiin merkinnyt Kaarina Laine. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-00006-3.
  • Häkkinen, Perttu & Iitti, Vesa: Valonkantajat - Välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Like kustannus Oy, 2015. ISBN 978-952-01-1158-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Soukola, Timo: ”Kassinen, Aino (1900–1977)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 39–40. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.11.2014).
  2. Häkkinen & Iitti 2015, s. 80-81.
  3. a b Reponen, Oskar: Suomalaisia selvänäkijöitä. Helsingissä: Otava, 1978. ISBN 951-1-05006-0.
  4. Kassinen 1972, s. 70.
  5. Kassinen 1972, s. 71.
  6. Kassinen 1972, s. 127.
  7. Yleisradio: Pekka Haaviston televisiopuhe TV1: Presidentinvaalit 2018, Pekka Haavisto. 16.1.2018. Yle Areena.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]