Tupos

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Omakotitaloja Vesikarin alueella.
ABC-liikennemyymälä Tupoksen eritasoliittymässä.

Tupos on kylä ja taajama Limingan kunnassa. Se sijaitsee noin seitsemän kilometriä kunnan keskustaajamasta pohjoiseen, Pohjanmaan radan, ja valtatien 4 varrella lähellä Kempeleen kunnanrajaa. Taajaman väkiluku vuoden 2015 lopussa oli 2 868.[1] Aikaisemmin Tupos kuului Kempeleeseen, mutta vuoden 1970 alussa Valtioneuvoston päätöksellä se liitettiin Liminkaan.[2][3] Taajama sijaitsee jo lakkautetun Tupoksen seisakkeen ympäristössä, rautatien ja seututien 847 länsipuolisella alueella.

Vuosituhannen vaihteessa Tupoksen ohittavaksi laajennettu, Ouluun vievä moottoritie on saanut kylän asukasluvun räjähdysmäiseen kasvuun. Tupoksen asukasluku on muutamassa vuosikymmenessä yli kymmenkertaistunut. Tämä näkyy kenties parhaiten Tupoksen yhtenäiskoulussa. Maaliskuussa 2017 oppilaita koulussa oli yhteensä 916.[4]

Kylästä löytyy peruskoulun lisäksi muun muassa sivukirjasto, nuorisotalo, palvelukoti, autokorjaamo, päivittäistavarakauppa Sale sekä sen yhteydessä asiamiesposti. Tupoksen eritasoliittymässä sijaitsee lokakuussa 2003 avattu ABC-liikennemyymälä[5] sekä kalakauppa ja -ravintola. Eritasoliittymän läheisyyteen suunniteltiin Suomen ensimmäistä outlet-kylää Nordlettia, mutta hanke pysäytettiin kokonaan.[6][7]

Tupoksen alueeseen katsotaan kuuluvan Vesikarin, Tuomiaron, Saunarannan, Kevätniemen ja Tuposlammen omakotitaloalueet.[8]

Tupoksesta lähtee tieyhteydet Limingan kirkonkylään, Tyrnävän Kirkonkylään, Selkämaan ja Järvenpään haja-asutusalueisiin sekä Oulun kaupungin puolelle Lettoon ja Kylänpuolen kaupunginosaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupos on noussut merenpohjasta, siitä todistavat vieläkin tienreunamilla kasvavat rytiheinät eli järviruo’ot. Rantaviiva on sijainnut keskiajalla kylän nykyisellä kaava-alueella. Ensimmäiset tuposlaiset olivat kalastajia ja eränkävijöitä.[9]

Eräelinkeinot vähenivät 1600-luvulla, jotka väistyivät karjanhoidon ja viljelyn tieltä. Torpparit viljelijät talollisille ja raivasivat uutta viljelysalaa.[10] Rehevää rantakasvustoa kerättiin eläimille, kuten lehmälle, lampaalle ja hevoselle.[10] Heinänkäytön lisäksi kylvettiin viljaa, naurista ja perunaa.[10]

Suoviljely aloitettiin 1700-luvulla. Yli 200 neliökilometrin kokoinen niittyalue, joka koostui heinästä, sarasta ja pensaista ulottui aina Kempeleen ja Tyrnävän kuntien puolelle.[10]

Ensimmäiset asutukset Tupoksessa tapahtuivat 1800-luvulla. Tuolloin talot rakennettiin puusta. Jos puutavara oli loppunut, käytettiin rakentamiseen mättäistä, turppaista.[10]

1990-luvun alussa Limingan kunta aloitti kaavoitustyön Tupoksessa. Ensimmäiset tontit myytiin jo 19701980-luvulla. Tontteja myytiin aluksi koulun läheltä, myöhemmin alueita laajentaen.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2015 Tilastokeskus. Viitattu 31.3.207.
  2. Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 34. Oulu: Oy Kirjateollisuus, 1982. ISBN 951-99398-1-4.
  3. Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 294. Liite 1 (karttakuva). Oulu: Oy Kirjateollisuus, 1982. ISBN 951-99398-1-4.
  4. Tupoksen yhtenäiskoulu Limingan kunta. Viitattu 31.3.2017.
  5. ABC Tupos ABC-asemat. Viitattu 31.3.2017.
  6. Nordlett luopuu outlet-kylän toteutuksesta Tupokseen 30.4.2014. Kaleva. Viitattu 13.5.2014.
  7. Postari-Kivistö, Tuija: Nordlett-kylä kuopataan ensi vuonna? 9.11.2013. Oulu-lehti. Viitattu 13.5.2014.
  8. Tervetuloa Tupoksen kyläyhdistyksen sivuille Tupoksen kyläyhdistys. Viitattu 21.8.2013.
  9. Tupoksen historiaa ja tietoja Tupoksen kyläyhdistys. Viitattu 22.10.2010.
  10. a b c d e f Tupos - Kylä Liminganlahden kainalossa (PDF) Tupoksen kyläyhdistys. Viitattu 22.10.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]