Tämä on lupaava artikkeli.

Limingan museoalue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Limingan museoalue
Limingan museoalue. Rakennus oikealla on Muistokoti Aappola. Sen takaa näkyy Vilho Lampi -museo.
Limingan museoalue. Rakennus oikealla on Muistokoti Aappola. Sen takaa näkyy Vilho Lampi -museo.
Perustettu Muistokoti Aappola 1917[1]
Vilho Lampi -museo 1972[2]
Sijainti Rantatie
91900 Liminka[3]
Johtaja Muistokoti Aappola ja Limingan kotiseutumuseo: Raija Palsa
Vilho Lampi -museo: Matti Lampi[4]
Kotisivut Limingan kunta: Liminka – Kulttuurikohteet ja nähtävyydet

Limingan museoalue on vanhassa Limingassa Liminganjokivarressa Rantatiellä sijaitseva alue, johon kuuluvat oopperalaulaja Abraham Ojanperän muistoa kunnioittava Muistokoti Aappola, Limingan kotiseutumuseo sekä taidemaalari Vilho Lammen tuotantoa ja esineistöä esittelevä Vilho Lampi -museo.[2] Limingan museoalue kuuluu Liminganjokivarren maisemakokonaisuuteen, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[5][6] Museoalue on avoinna kesäisin tiistaista sunnuntaihin kello 12–18, ja se on maanantaisin ja juhannusaattona suljettu.[7]

Muistokoti Aappola ja Limingan kotiseutumuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistokoti Aappola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abraham Ojanperän vuonna 1912 rakennettu taiteilijahuvila, nykyinen Muistokoti Aappola Liminganjoen rannasta, Vilho Lampi -museon edestä nähtynä. Museo avattiin vuonna 1917.

Muistokoti Aappola on aikansa johtavan suomalainen laulutaiteilija ja pedagogi Abraham Ojanperän (18561916) entinen huvila ja koti, joka nykyään toimii osana museoaluetta. Ojanperä rakennutti sen taiteilijahuvilakseen vuonna 1912. Aappolassa on esillä keskeinen osa kuuluisan liminkalaisen laulajan jäämistöstä.[2][8][5]

Rakennus päätyi Ojanperän haltuun hänen sisareltaan Anna Ojanperältä, ja Ojanperä rakennutti vuosina 1908–1910 talon kansakoulun puoleiseen osaan jatkoksi huvilamaisen kaksikerroksisen jatkon parvekkeineen. Tässä yhteydessä talon nimi muutettiin Aappolaksi.[9] Nykyisin Limingan kunnan hallinnassa oleva museo otettiin käyttöön vuonna 1917 eli samana vuonna kuin Suomi itsenäistyi.[1] Aappolan pihapiiriin kuuluvat renkitupa ja aitta.[5]

Ojanperä vietti Aappolassa paljon lomiaan ja elämänsä loppukuukaudet. Hänen tiedetään lauleskelleen huvilansa parvekkeelta naisille serenadeja.[1] Muistokodissa on esillä myös Eetu Iston maalaama Ojanperän öljyvärimuotokuva. Maalaus valmistui vuonna 1905.[10]

Limingan kotiseutumuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limingan kotiseutumuseo on kulttuurihistoriallinen paikallismuseo, jonka rakennuksiin on koottu alueen historiaan liittyvää esineistöä, josta pääosa on maatalousesineistöä.[2][11] Kotiseutumuseoon kuuluvat muun muassa kalastus- ja maitotalousaitat, jyvämakasiini ja Limingan 500-vuotisjuhliin vuodeksi 1977 rakennettu perinnehalli, johon on koottu maatalouskoneita sekä työ- ja ajokaluja.[2] Alueelle siirretyn entisen pitäjän lainamakasiinin ja aitan lisäksi alueeseen kuuluu vanha tuulimylly.[5]

Limingan kunnan omistuksessa olevien Muistokoti Aappolan ja Limingan kotiseutumuseon toiminnasta vastaa nuoriso- ja kulttuurisihteeri Raija Palsa.[4]

Vilho Lampi -museo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaa ja museon kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilho Lampi -museo. Museo sijaitsee vuonna 1868 rakennetussa vanhassa Kivikoulussa. Se avattiin vuonna 1972. Museossa on kesäisin oman kokoelman lisäksi esillä vaihtuvia näyttelyitä.
Lammen maalauksissaan usein kuvaamaa Liminganjokivartta museoalueen vieressä. Jokivarressa sijaitsee myös Lammen kotitalo Matinlauri, jonka vintillä Lampi maalasi monet kuuluisat teoksensa.[12]

Liminkalaisena tunnetun mutta Oulussa syntyneen ja kuolleen, ekspressionistisen taidemaalari Vilho Lammen (18981936) tuotantoa ja esineistöä esittelevä Vilho Lampi -museo sijaitsee vuonna 1868 rakennetussa Pohjois-Suomen vanhimmassa kansakoulurakennuksessa, Kivikoulussa, joka muutettiin taidemuseoksi vuonna 1972.[2] Lampi kävi itsekin rakennuksessa kansakoulua hänen perheensä muutettua Oulusta Liminkaan, ja koulun kevätnäyttelyissä hänen töitään saattoi olla näytillä seinän täydeltä.[12]

Vilho Lampi-museon suuren salin pinta-ala on 100 m², ja vaihtuvien näyttelyiden tilojen pinta-ala on 130 m². Museon kokoelmiin kuuluu noin 90 taideteosta, joista taidemaalari Vilho Lammen teoksia on noin 30.[13] Kokoelma koostuu Vilho Lampi -seuran 67 teosta sisältävästä kokoelmasta, Limingan kunnan kuuden teoksen talletuksesta ja Suomen Taiteilijaseuran kahdeksantoista teoksen pysyväistalletuksesta.[14]

Vilho Lampi -museossa on kesäisin esillä vaihtuvia näyttelyitä ja talvisin museon oma kokoelma.[2] Lammen tuotantoa on esitelty museossa useissa nimikkonäyttelyissä, ja myös vaihtuvien kesänäyttelyiden yhteydessä on aina esillä kokoelma Lammen maalauksia ja esineistöä. Talvisin Lammen tuotantoa esitellään tilauksesta ryhmille museon kokoelmien teosten ja diaesitysten välityksellä.[12]

Museon kokoelmiin kuuluvat muun muassa vuonna 1930 valmistunut Lammen herooisen eli sankarikauden teoksiin kuuluva rehvakas ylimielisyyttä ja uhmaa viestivä Pitäjän keisari ja vuoden 1934 pysähtyneisyyttä ja ajattomuutta henkivä Omakuva, joka esiintyy myös Paavo Rintalan vuonna 1959 ilmestyneen Lammen elämästä kertovan ja Lampi-myytin synnyttäneen romaanin Jumala on kauneus kannessa. Vuoden 1934 omakuvaa on pidetty yhtenä Lammen vaikuttavimmista omakuvatutkielmista.[15] Pitäjän keisarin ja vuoden 1934 omakuvan lisäksi kokoelmiin kuuluu muun muassa vuoden 1934 versio suurikokoisesta, taiteilijan viimeiseksi työksi jääneestä kuolemaa käsittelevästä Äidin haudalla -teoksesta.[12][16][17]

Vilho Lampi -museota ylläpitää vuonna 1967 perustettu Vilho Lampi -seura ry., ja sitä johtaa Vilho Lampi -seuran puheenjohtaja taidemaalari Matti Lampi.[12][4] Museon lisäksi rakennuksessa toimii vuonna 1966 toimintansa aloittanut Limingan taidekoulu, ja museossa on järjestetty myös konsertteja.[12][18]

Museoalueen rakennuksia ja Kivikoulua kunnostettiin vuosina 1999–2000 Lakeuden Kulttuuripolku -projektin puitteissa.[2]

Vilho Lampi -museon ohella Pohjois-Pohjanmaan museoista Oulun taidemuseolla on huomattava kokoelma Vilho Lammen maalauksia, ja museo on perustanut Lammelle omat verkkosivut, joilla esitellään hänen maalauksiaan sekä kerrotaan hänen taiteestaan ja elämästään.[19][20]

Teoksia museon kokoelmissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilho Lampi -museon näyttelyyn kuuluva Lammen Omakuva vuodelta 1930.
Nimi Tekniikka Valmistumisvuosi Koko
Vuoleva mies lyijykynä paperille 1923
Saunassa lyijykynä paperille 1920-luvun alkupuoli
Viljan puinti öljyväri kankaalle 1924 47 × 61,5 cm
Tahkooja öljyväri kankaalle 1924 67 × 47 cm
Viimeinen tuomio öljyväri kankaalle 1924 65 × 54 cm
Hyvästijättö lyijykynä paperille 1924
Omakuva akvarelli 1926 30,5 × 22,5 cm
Asetelma akvarelli paperille 1926 23 × 31 cm
Porkkana-asetelma akvarelli paperille 1927 23 × 31 cm
Tuulimylly öljyväri 1928 60,5 × 66,5 cm
Pitäjän keisari öljyväri vanerille 1930 108 × 104 cm
Omakuva öljyväri vanerille 1930 36 × 23,5 cm
Koukkarin Antti öljyväri vanerille 1930-luku 63 × 50,5 cm
Ikkuna Pariisista öljyväri 1931 61 × 48 cm
Matinlauri öljyväri 1931 41 × 46,5 cm
Pojan kuva (Eeli Kaitera) öljyväri 1934 43 × 30 cm
Omakuva öljyväri vanerille 1934 43 × 65,5 cm
Äidin haudalla öljyväri vanerille 1934

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marja Junttila: Vilho Lammen elämää ja tuotantoa tunnetuksi – Lampi-museon toimintaa 1972–1979. Taidehistorian proseminaarityö. Taidehistorian laitos, Jyväskylän yliopisto, 1980.
  • Pertti Pulkkinen: 1980: Vilho Lammen tuotanto. Taidehistorian pro gradu -tutkielma. Taidehistorian laitos, Jyväskylän yliopisto, 1980.
  • Eeli Aalto: Vilho Lampi, lakeuden maalari : esittelyä ja taustaa, Karisto 1967.
  • Marja Junttila et al.: Vilho Lampi 1898–1936. Oulu:ARS Nordica & Kustannus Pohjoinen, 1998. ISBN 951-749-312-6.
  • Maija-Liisa Näsänen: Abraham Ojanperä – laulajan elämä, Faros-kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-5710-01-4

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ihalainen, Mikko: Liminka vaalii laulutaiteilijansa Abraham Ojanperän muistoa. Kansan Tahdon KESÄLEHTI 2011, 31.5.–31.8.2011, s. 13.
  2. a b c d e f g h Oulun yliopisto – koulutus ja tutkimuspalvelut – Lakeuden kulttuuripolku -projekti: Limingan kulttuuripolku Viitattu 10.4.2008.
  3. Vilho Lampi Museum Museot.fi. Viitattu 11.6.2010. (englanniksi)
  4. a b c Paikallismuseoiden yhteystiedot Pohjois-Pohjanmaan museo. Viitattu 26.10.2008.
  5. a b c d Liminganjokivarren maisemakokonaisuus 1993. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo: Museovirasto. Viitattu 6.2.2009.
  6. Limingan ranta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  7. Liminka – Kulttuurikohteet ja nähtävyydet Limingan kunta. Viitattu 11.6.2010.
  8. Abraham Ojanperä: Serenada Don Zhuana YLEn Elävä arkisto. Viitattu 26.10.2008.
  9. Abraham Ojanperä, hänen testamenttinsa ja Aappolansa KirjastoVirma. Viitattu 13.7.2011.
  10. Ihalainen, Mikko: Liminka vaalii laulutaiteilijansa Abraham Ojanperän muistoa. Kansan Tahdon KESÄLEHTI 2011, 31.5.–31.8.2011, s. 15.
  11. Limingan kotiseutumuseo Museot.fi. Viitattu 26.10.2008.
  12. a b c d e f Junttila, Marja: Vilho Lampi 1898-1936. Pohjoinen/Ars Nordica, 1998. ISBN 951-749-312-6.
  13. Vilho Lampi Museo Oulun läänin alueen Galleriapankki. Viitattu 10.4.2008.
  14. Virpi Hauru ja Helka Ketonen: Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Väliraportti 1.12.2003. Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS. Viitattu 26.10.2008.
  15. Omakuva Oulun taidemuseo. Viitattu 11.6.2010.
  16. Rintala, Paavo: Jumala on kauneus. Otava, 1959.
  17. Kaisu Mikkola: Nuori Rintala loi Lampi-myytin. Kaleva, , 1998. vsk, nro 19.7.1998, s. 11.
  18. Vilho Lampi -museo – Menneet keikat Meteli.net. Viitattu 26.10.2008.
  19. Hauru, Virpi ja Ketonen, Helka: Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Väliraportti 1.12.2003. Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS. Viitattu 26.10.2008.
  20. Maiseman ja mielen tulkitsija taidemaalari Vilho Lampi Oulun taidemuseo. Viitattu 18.9.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]