Hilja Riipinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hilja Riipinen
Hilja-Riipinen-V-196 3.jpg
Syntynyt 30. lokakuuta 1883
Oulujoki
Kuollut 18. tammikuuta 1966 (82 vuotta)
Lapua
Puolue IKL
Asema kansanedustaja
Vaalipiiri Uudenmaan läänin vaalipiiri
Puoliso Heikki "Ale" Riipinen

Hilja ”Hurja-Hilja” Elisabet Riipinen (o.s. Miklin, myöh. Metsäpolku, 30. lokakuuta 1883 Oulujoki18. tammikuuta 1966 Lapua) oli Lapuan liikkeen jäsen ja kokoomuksen ja Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) poliitikko, joka toimi kansanedustajana 1930–1939. Hän päätoimitti Lotta Svärd -lehteä, kuului lottajärjestön keskusjohtokuntaan ja johti Etelä-Pohjanmaan piiriä. Hän toimi vuosina 1938–1944 myös IKL:n naisjärjestön Uuden Huomenen puheenjohtajana ja järjestön lehden päätoimittajana.

Riipisen vanhemmat olivat maapoliisi Kristian Miklin ja Anna Charlotta Kärnä. Hän tuli ylioppilaaksi vuonna 1902 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1910. Riipinen oli venäjän kielen stipendiaattina Moskovassa 1905, 1909 ja 1914.

Hilja Riipinen oli ammatiltaan oppikoulun opettaja ja rehtori. Hän oli Lapuan yhteiskoulussa opettajana vuodesta 1906, koulun johtajana vuodesta 1912, virkaa tekevänä rehtorina vuodesta 1927 ja rehtorina vuodesta 1929. Hän kiinnostui politiikasta Suomen itsenäistyttyä ja tuki sisällissodan aikana voimakkaasti valkoisia joukkoja. Uskonnollisena ja raittiina siveyden puolestapuhujana hän näki Neuvostoliiton ja kommunismin edustavan paholaista maan päällä ja toimikin hyvin voimakkaasti näitä vastaan. Hän oli mukana Lapuan liikkeessä alusta lähtien ja liikkeen kannatuksen voimalla pääsi myös eduskuntaan 1930 kokoomuksen listoilta. Hän oli yksi IKL:n perustajajäsenistä ja kokoomuksesta loikattuaan myös sen kansanedustaja vuosina 1933–1939. Hän oli IKL:n ainoa näkyvä naispoliitikko. Suomen hävittyä jatkosodan Neuvostoliitolle Riipinen etsi syitä tappioon Raamatusta ja varsinkin Johanneksen ilmestyskirjasta. Sodan jälkeen Riipinen palasi opettajan ja rehtorin tehtäviinsä Lapuan yhteiskouluun. Hänelle myönnettiin kouluneuvoksen arvonimi vuonna 1953, jolloin hän siirtyi eläkkeelle.

Hilja Riipinen oli naimisissa vuodesta 1911 Jyväskylän opettajaseminaarin voimistelun ja terveysopin lehtorin Heikki Aleksi Riipisen (1883–1957) kanssa.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikko Vennamon ohella Hilja Riipinen on ainoa kansanedustaja, joka on jouduttu poistamaan puhemiehen kehotuksesta eduskunnan istuntosalista.lähde?

Erkki Vasaran väitöstutkimuksen mukaan Riipinen kannatti eugeniikkaa ja katsoi, että ”henkisesti tahi ruumiillisesti rappiolla olevat eivät kelpaa tulevien sukujen perustajiksi”. Riipinen näki maailman taistelutantereena, jossa vastakkain olivat ”yleismaailmallisuususko neuvostojuutalais-moskovalais-merkeissä” ja ”patriotismi-isänmaallisuus”. Juutalaisia hän piti ahneina, rikkaina, isänmaattomina kiskureina.[1]

Hilja Riipinen oli myös naisasianainen ja raittiusliikkeen kannattaja. Hän kannatti muun muassa naispappeuden sallimista.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lyhyt katsaus Lapuan yhteiskoulun kymmenvuotiskauteen : puhe yhteiskoulun 10-vuotisjuhlassa teoksessa Kertomus Lapuan yhteiskoulun toiminnasta lukuvuonna 1913-1914. Vaasa 1914
  • Seitsemän kirjettä nuorelle sisarelle : ajatuksia omistettu kehitysiässä oleville tytöille. Otava 1925
  • Nimipäivät : kaksiosainen näytelmä Lottien ja Suojeluskunnan iltamia varten. Lotta Svärd keskusjohtokunta, Helsinki 1926
  • Junkkarit : kaksi näytöksinen näytelmä. Lotta-Svärd julkaisu n:o 6. Helsinki 1927
  • Naisasialiike ja lottatyö. Lotta-Svärd julkaisu n:o 7. Sortavala 1927
  • Nainen papiksi, nainen pappina : alustus Suomen naisyhdistyksen yleiskokouksessa Helsingissä 21. X. 1928. Suomen naisyhdistys, Helsinki 1928
  • Rauhanaate ja rauhantyö. Lotta-Svärd julkaisu n:o 12. Helsinki 1929
  • Kommunisminvastainen kansanliike : esitelmä L-S. yhdistyksen vuosikokouksessa 25.3.1930, pitänyt Hilja Riipinen. Helsinki 1930
  • Onko kommunismi valistustyöllä kukistettavissa? : esitelmä lottapäivillä Jyväskylässä kesäkuun 28 päivänä 1930. Lotta-Svärd julkaisu n:o 17. Helsinki 1930
  • Kun se alkoi : viisiosainen näytelmä vapaussodasta. Otavan näytelmäkirjoja 32. Otava 1944
  • Etelä-Pohjanmaan lotat : Lotta Svärd, Etelä-Pohjanmaan piiri ; toimituskunta Hilja Riipinen ym. Etelä-Pohjanmaan naisten huolto-säätiö, Lapua 1965

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ivan Turgenjev : Metsämiehen muistelmia ; suomentanut Hilja Riipinen. WSOY 1931, 2. painos 1952, 5. painos 2000 (alkuteos Записки охотника)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaarle Sulamaa: Riipinen, Hilja (1883 - 1966) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006 (päivitetty 14.2.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.